Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvatusalusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvatusalusta. Näytä kaikki tekstit

2.4.2024

Sienestämään kotona

 siitakepötkylästä vai kahvinpuruista





Monta vuotta sitten sain opiskelukaverin siskolta osterivinokasieniympin pahviin kasvatettuna. Yritin saada osterivinokasta kasvamaan kahvipuruissa. En onnistunut. Seuraavaksi sain joululahjaksi valmispaketin, jossa oli sienirihmastot ja kasvatusastiat. En onnistunut. Seuraavaksi tilasin Helsienestä kahta eri rihmastoa, jotka laitoin ulos pelletteihin. Satoa tuli jonkin verran, mutta kesä oli tavattoman kuiva, enkä kastellut riittävästi kasvualustaa. Talven jälkeen nousi vielä muutama sieni. Vaikka kuinka kaivoin kuva-arkistojani, en löytänyt pihalta kuvaamiani sieniä. Voi harmituksen harmitus. Toinen rihmasto oli tavallinen osterivinokas ja toinen sitruunavinokas.



Osterivinokas (kuva otettu Wikipediasta).


Sitruunavinokas (kuva otettu Wikipediasta)


Nyt yritän taas uudelleen. Tilasin Polar Shiitake Oy:ltä kolme siitakesienikasvatusalustaa. Mukana tuli ohjeet, miten alustat aktivoidaan ja sienet saadaan kasvamaan. Ohjeissa neuvotaan suihkuttamaan suihkepullolla ja laittamaan kylmään yöksi. Näin tein, mutta mitään ei tapahtunut seuraavana päivänä. Ohjeessa sanottiin, että jos sieniä ei ala kasvaa vuorokaudessa, kylmäkäsittely uusitaan. Jouduin tekemään kylmäkäsittelyn kolmesti, ennen kuin mitään alkoi tapahtua. Kuvaa ei saanut tarkaksi, kun pitää olla muovihupussa, minulla on elmukelmu kosteussuojana. 



Haluaisin ostaa Helsienestä sellaisen ison rihmastokasvatusalustan, mutta he eivät postita niitä. Nyt onneksi huomasin, että Karjaalta pystyy hakemaan niitä todella joustavasti, joten tämäkin ongelma saadaan ratkaistua.

Siitakkeiden kasvua on ollut hauska seurata. Jotenkin niistä tulee aluksi mieleen Muumien Hattivatit. Tässä kuvasarja kehityksestä. Kuvat edelleen huonoja muovin takia. Kasvun kyllä silti pystyy näkemään.










Opin Fb-ryhmästä, että jos kasvattaa osterivinokasta tai muuta  sientä esimerkiksi olkipelletissä tai muussa vastaavassa, massa pitää ensin hygienisoida. Jotkut käyttävät siihen painekattilaa. Nyt kun surffasin vähän lisää sienisivuilla netissä, niin todellakin hygienisointi tulee monessa ohjeessa vastaan. Olisikohan omat kasvatukseni epäonnistuneet sen takia, että en tosiaankaan hygienisoinut mitään. Jos ei ole painekattilaa, hygienisointia voi tehdä vaikka höyryllä. Tähän asiaan pitää perehtyä vähän tarkemmin vielä.



Pari päivää ennen sadonkorjuuta.



Sato korjattu ja laitettu kuivumaan.








2.3.2020

Esikasvatus, edullista, työlästä, kallista vai mukavaa?

Kaapit on niitä täynnä, roinalta se näyttää, mutta silti tuiki tarpeellista

hetken aikaa, keväisin nimittäin 

Esikasvatusvälineitä


En tiedä johtuuko se iästä, laiskuudesta vai mistä, etten enää jaksa innostua kaiken maailman valmiista esikasvatussysteemeistä. Nuorena niitä tuli innoissaan ostettua joka kevät. Aina yhtä toivorikkaana, että nyt kyllä onnistuu, kun on näin "pro" systeemit. Ja kattia kanssa! Ei ne välineet mitään auta, jos moni muu asia on pielessä, ja usein on tai ainakin silloin tällöin yhtä sun toista ketuillaan.

No mitä sitten tarvitaan, minun mielestäni. Kylvömultaa, jossa ei ole rikkaruohojen siemeniä, jonka ravinnepitoisuus ei ole kovin korkea, jotta se ei haittaa taimen itämistä ja juurtumista. Suuret ravinnepitoisuudet kasvattavat niin sanottua johtolukua ja käytännössä se vaikuttaa kasvin juurien kykyyn ottaa ravinteita maasta. Karrikoidusti ja kovasti yksinkertaistaen asian voi esittää niin, että jos on kovin vahva maa (=liikaa ravinteita), kasvin juuresta menee virtaukset väärään suuntaan. Kylvömullan voi laittaa pinnalle, sellaiselle paksuudelle että siemenen alapuolelle tulee sitä pieni kerros. Alapuolelle voi laittaa jo valmiiksi kasvumultaa siten, että ensimmäiset heiveröiset juuret ovat kulkeneet ensin kylvömullan läpi ja saavuttavat sitten vihdoin kasvumullan, jossa on jo enemmän ravinteita.

Kasvatusalustat tarvitaan tietenkin myös, mihinkäs sitä muuten mullat laittaa. Voit fiilistellä ja hankkia hienoja astioita, mutta voit myös hyödyntää erilaisia ruokapakkauksia. Suurtalouskeittiöistä vapautuu hurjat määrät muovisia laatikoita, jotka ovat oivallisia kylvölaatikoiksi. Voit laittaa lecasoraa salaojitukseksi pohjalle tai porata valutusreiät liialle vedelle.








Valkoisesta muovista voit leikata nimikylttejä ja kirjoittaa veden pitävällä tussilla kylvökset. Vaikka miten luulee, että kyllä sitten muistan, mitä kylvin mihinkin, niin en ainakaan minä muista yhtään mitään puolen tunnin päästä.

Kommenteissa mainitut ammattialustat, jotka ostin kirpputorilta.

ruukku 3 cm * 3 cm, ja niitä on 12*12 kpl

ruukku 5 cm * 5 cm, ja niitä on 8*8 kpl

Viime vuodelta stryrox-laatikoissa kasvatusta alla, tätäkin menetelmää jatkan vielä tänä vuonna. Kuvissa pienimmissä taimissa värit ovat hassun hailakat, koska kausarissa auringon valo heijastui välillä ihan oudosti kuvissa, enkä lähde muokkaamaan kuvia ns. näteiksi.







Lannoitetta tarvitaan kasvukaudelle, sillä siemenen oma vararavinto on kulutettu hyvin nopeasti, eikä kylvömultakaan riitä pienen taimen tarvetta pidempään. On sinun oma valintasi, käytätkö nestemäistä lannoitetta, jota lorautat aina kastelun mukana, vai laitatko hitaastiliukenevia orgaanisia lannoitteita. Itse käytän enimmäkseen omaa kompostimultaa, mutta nykyään se ei riitä enää kaikkeen, vaan olen ottanut käyttöön luomukelpoiset orgaaniset kanankakkapohjaiset lannoitteet.

Kasteluvesi ja -kannu pitää olla helposti käden ulottuvilla, ei liian painavia kannettavaksi, mutta ei myöskään niin pieniä, että niitä pitää täyttää liian usein. Itse käytän 5 ja 10 litran kannuja ja niissä niitä suulakkeita, jolloin vesi ei tule yhtenä norona.


Tuiki välttämättömät, eli siemenet


Nyt on siis tarvikkeet kasassa. Mitä vielä puuttuu? No ne Siemenet!! Nyt tuleekin sitten tosi paljon erilaisia vaihtoehtoja. Jos on harrastanut jo kauemman aikaa puutarhailua, on voinut kerätä omia siemeniä edellisen vuoden sadosta. Uusi vasta-alkaja on riippuvainen muilta saatavista siemenistä ja kaupan tarjonnasta. On mukavaa kuulla, miten vanhoilla ihmisillä voi olla esimerkiksi oma tomaattikanta jo kymmeniltä vuosilta. Monissa puutarhaohjelmissa neuvotaan, että kaupan tomaateistakin voisi ottaa siemeniä. Siemenistä on myös monenlaisia ketjukirjeitä sosiaalisessa mediassa. Itse en ole niihin osallistunut, enkä osaa kertoa, miten ne toimivat. Jotenkin olen ymmärtänyt, että silloin ei voi toivoa, mitä siemeniä saa, vaan posti tuo aina yllätyksiä. Kaupasta ja netistä saa sitten kaikki loput siemenet. Kannattaa silti pitää mielessä vieraslajilistat, tullisäännökset ja  yleensäkin maatiaislajien merkitys. Yleensä on niin, että mitä samankaltaisemmasta ilmastosta siemen on peräisin verrattuna omaan puutarhaasi, sitä suurempi todennäköisyys on sen menestymiseen.


Olosuhteet sopiviksi


Nyt olemme tähän asti saaneet siemenet multaan, varautuneet kasvavaan ravinnetarpeeseen ja kosteuden ylläpitoon. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä, jotta taimi menestyy. Sopiva lämpötila ja riittävä valaistus ovat todella tärkeitä asioita menestymisen kannalta. Eri kasvit pitävät erilaisista olosuhteita. Jotkut siemenet pitää kylmäkäsitellä, jotta siemen ymmärtää aloittaa itämisen. Jotkut vaativat vaan vähän viileää ilmaa ja jotkut lämmitettyä maata. Mikäli siemenellä on jotain erityistarpeita, ne on kirjoitettu siemenpussiin.

Itämisen jälkeen liian lämpimät olosuhteet tuottavat hinteliä taimia. Jos tähän vielä yhdistyy valon puute, niin taimesi näyttävät aivan erilaisilta, kuin mitä haluaisit. Yleensä keväällä valoa on riittävästi, mutta lämpöä on liikaa. Oma ratkaisuni tähän on kausari, jonka lämmitän hevoskalla (linkki lämmityskirjoitukseen). Näin saan laitettua esikasvatuslaatikot monta viikkoa aikaisemmin "ulos". Ilma on viileämpi kuin sisällä, kosteus on korkeampi ja valoa tulee hurjan paljon. Taimet kasvavat vahvoiksi.


Kylvökset, miten tiheään?


Ensimmäisessä kappaleessa jo kerroin, että käytän laatikoita kylvöksiin. Monet vuodet kokeilin monenlaisia pikkuruukkuja. Laitoin pari siementä per ruukku ja kaikki pöydät täyttyivät pikkuruukuista. Itäminen oli epätasaista ja lopulta oli paljon ihan tyhjiä ruukkuja pitkin pöytiä. Nykyään joko hajakylvän tai laitan laatikkoon sopivin välimatkoin, mutta en käytä enää niin paljon pikkuruukkuja kuin vasta koulimisvaiheessa. Tänä vuonna pääsen kokeilemaan samanalaisilla kylvölaatikoilla, joihin olen päässyt tutustumaan Saaren luomuosuuskunnan tilalla. Satakunnan puutarhaseuran peräkontti-kirppiksellä oli näitä myynnissä viime kesänä ja kärppänä tein kaupat.


Kannattaako touhu oikeasti?


Kysymys on pitkälti siitä, mitä vaihtoehtoja on edellä valinnut. Kalliit tarvikkeet voivat merkitä sitä, että olisi ollut halvempaa ostaa taimet valmiina. Mikäli on käyttänyt edullisia vaihtoehtoja, kasvatusalustoina olemassa olevia purkkeja ja purnukoita, hankkinut maltillisesti siemeniä siten, ettei jää ylimääräistä, tulee omista taimista helposti edullisempia kuin ostotaimista.

Kasvatusolosuhteet voivat olla kuitenkin kotona sen verran huonot, että taimet eivät ole kovin elinvoimaisia, mikä taas omalta osaltaan huonontaa satomahdollisuuksia. Onneksi niistä hintelistäkin taimista voi lopulta kehittyä ihan hyviä ja satoa tulee riittävästi.


Onko esikasvatus edes hauskaa?


On se, ehdottomasti! Pienten taimien kasvamisen seuranta on todella antoisaa ja siksi siihen ryhtyy kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.


Kannustan siis Sinuakin kokeilemaan! Vaikkapa vain yhdellä lajilla, basilikalla tai jollain muulla sinulle mieluisalla yrtillä tai kasviksella.



Käy katsomassa mitä muut ovat kirjoittaneet maaliskuun jaksossa Suuntana omavaraisuus -kirjoitussarjassa:


Kasvuvyöhyke 1


Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/


Kasvuvyöhyke 3