Taimet siirretty hevoskan lämpöön

 Patteri alla ja harso päällä

Vaikka piti olla runsaasti kasvatustilaa autotallissa, ei se ihan silleen mennytkään. Hyllyjen korkeus tuli hyvin pian vastaan latva-artisokilla. Lisääkin piti kylvää ja hyllyt tulivat täyteen. En ehtinyt rakentaa uusia valonpidikkeitä, joten siirto oli pakko tehdä, vaikka kevät ei nyt ihan taida edetäkään lähiaikoina.

Hevoskan lämpö on yli 40 astetta, joten patteri on aika kuumana. Taimien päälle laitoin kaksinkertaisen harson tukikaarilla tuettuna, ettei harso paina hentoja taimia. Latva-artisokat pitää kiireen vilkkaa siirtää kyllä isompiin ruukkuihin, mutta en uskaltanut tehdä ruukunvaihdosta ja kasvupaikanvaihdosta samalla kerralla, ettei taimille tule liian isoa muutosstressiä.

Pienet ruukkutomaatit ovat todella pieniä. Olen kyllä lannoittanut niitä, mutta tuntuu, että kasvu on todella hidasta. No, pääasia, että ovat kuitenkin hengissä. Ehtiihän sitä kasvaa vielä ennen kevättä, tällä kevääntulovauhdilla.

Sokerijuurikkaat ovat näemmä todella kestäviä taimia. Tein ensimmäisen kylvön liian aikaisin ja kaiken lisäksi liian tiheäksi hajakylvöksi. Taimet olivat aivan hirmuisen hentoisia ja juuristaan sotkeutuneita. Silti ne selvisivät hengissä ja alkoivat kasvaa vahvoina, vaikka tein koulinnan ihan varmana taimien menettämisestä. Olin jopa niin varma, että tein uusintakylvön, eli nyt sokerijuurikastaimia on paljon.

Hevoskan lämmitysvoima on hurja

 Taimet pääsivät kasvihuoneeseen

Luitko postauksen, jossa kerroin hevosenlannan talikoimisesta? Lämpötilan kehittymistä on ollut hausta seurata, sillä otin siitä kuvasarjan "muistikirjaksi". Kuvilla saa helposti dokumentoitua asioita puutarhassa. Kuvaan jää selvästi kuvaushetki. Ei tarvitse muistella, että milloin mitäkin tapahtui.

Toki aina olen seurannut lämpöä, mutta se on ollut vain lukemien katselua. Kun olimme maanantaina täyttäneet kasvihuoneen pohjan, oli lämpötila noussut vähän yli 20 asteesta 32 asteeseen keskiviikkoon mennessä. Levitys taas laski lämmön takaisin noin 20 asteeseen, mikä ei ole riittävän lämmintä, jotta taatusti yöpakkaset pysyisivät pois taimilta. Alla kuvasarja lämpötilakehityksestä.

Keskiviikkona levityksen jälkeen.

Torstaina, seuraavana päivänä levityksestä.

Perjantaina, kaksi päivää levityksestä.

Lauantaina, kolme päivää levityksestä.

Nyt lämpö on niin korkea, että yöpakkasta ei voi enää tulla harson alle laitettaville taimille. Pinta on toisaalta liian kuuma, joten taimilaatikoita ei voi laittaa suoraan patjan päälle. Alakuvassa taimet on nyt siirretty kasvihuoneeseen. Aiemman kokemuksen mukaan, taimista tulee huomattavasti vantterampia, kuin sisällä kasvatettuna. Taimista teen erikseen oman kirjoituksen. Kylvön samalla lisää kasveja kasvamaan, nyt kun saa kaiken laitettua ulos.

Lämmön lisäksi kompostoituminen tuottaa hiilidioksidia, joka on tehostetta kasvien kasvulle. Kaupallisessa kasvihuoneviljelyssä käytetään hiilidioksidin lisäämistä tehostamassa tuotantoa.

Herneen viljelyyn vinkkejä

Ammattilaisten ohjeista

Julkisen hankerahan rahoittamana tehty hanketyö on siitä kivaa, että sen tuotokset ovat saatavilla ilmaiseksi myös kotipuutarhureille. Emme joudu tyytymään vanhentuviin oppaisiin ja kirjaston materiaaleihin. Luonnonvarakeskuksen HUKKA-hankkeen tuotos Herneen viljelyopas on netistä ladattavissa.

Monissa kirjoituksissani olen kehunut, miten maukasta on oma sato pakkasesta, nimenomaan herneissä. Eihän pakasteherneet mitään kalliita ole, eli ei siinä rahallisesti säästä, mutta maku on todellakin motivoiva juttu.

Viime vuonna hernesato meni kokonaan tuholaisille. Taimet syötiin ihan pienenä kokonaan. Tänä vuonna olen varautunut moiseen ja etukäteen. Tilasin Biotukselta kaksi isoa suojaverkkoa, joilla suojaan kaalikasvit, porkkanat ja herneet. 17 vuotta sitten, kun kasvatin herneitä isommin ensimmäisen kerran, ei mistään tuholaisista ollut tietoakaan. Kuulin eräältä ammattiviljelijältä, että nykyään tuholaiset ovat lisääntyneet ja syyksi on arveltu viljelyn lisääntyminen. Pienpuutarhoja on todella paljon ja herneen tuholaiset pystyvät nyt lentämään kasvustosta toiseen, koska välimatkat eivät ole enää liian pitkiä.

Herneitä on myös tosi kiva napostella ihan tuoreeltaan ja lisäksi ne toimivat typenkerääjinä, eli lannoittavat maata seuraavaa kasvustoa varten. En tiedä millainen määrä herneitä pitäisi olla, että niihin kyllästyisi. Vielä ei ole tullut sellaista litramäärää vastaan.

Herneitä ei voi kylvää kylmään maahan, joten moni on laittanut niitäkin esikasvatukseen varhaisemman sadon toivossa. Jovelan Johannan blogissa on hauska kourusysteemi: pyöreäpohjaiseen ränniin kylvetään ja taimettumisen jälkeen työnnetään multapötkö rännistä maahan. Jossain toisessa blogissa sanottiin, että multaa voi olla vaikea saada irti rännistä. Riippuu varmaankin mullasta ja juuriston suuruudesta, jos on vaikka jo vähän tarttunut ränniin. Ajattelin, että tätä voisi kokeilla keväällä kasvihuoneen esikasvatuksessa. Pätkä ränniä mahtuu vallan hyvin sinne mukaan.

Opin latva-artisokasta ihan uutta

 Onneksi päätin kasvattaa niitä ensi kesänä

Latva-artisokka on kasvina ehkä yksi rumimpia, mitä olen koskaan puutarhassani kasvattanut. Ensimmäisellä kerralla luulin, että olin saanut ihan vääriä siemeniä. En esikasvattanut niitä silloin sisällä, vaan laitoin suoraan penkkiin kasvihuoneeseen laatikkoon, sellaiseen styroksiseen, joissa kuljetetaan esimerkiksi kaloja.

En tiennyt, että latva-artisokka on ohdakkeelle sukua, mutta kun taimet näkee ensimmäistä kertaa, niin yhteys on selviä. Luulin nimittäin, että penkissä kasvaakin ohdakkeita. Katteena oli likaista jätelampaanvillaa ja ruohosilppua. Multa on aina omaa kompostimultaa.

En ollut muutenkaan perehtynyt kasviin kylväessäni. En tiennyt, että siitä tulee siis todella iso, leveydessä. 

Tila ei riittänyt ja taimet joutuivat taipumaan penkistä ulospäin.

Lehdillä on todella mittaa.

Penkkihän tuli tietenkin pieneksi. En myöskään tiennyt, että kasvi on monivuotinen. Seuraavana keväänä yllätyin, kun juurakoista puski uutta kasvua. 

Ne kasvoivat silloin samassa kohopenkissä, jossa on viinirypäleeni ja olin suojannut penkin pakkasharsolla talveksi. Samalla tulin suojanneeksi vahingossa myös latva-artisokat.

No, koska uutta kasvua kun puski maasta, siirsin ne kasvimaahan ja sain toisen sadon. Tässäkään vaiheessa en perehtynyt asiaan sen kummemmin. Olin niin yllättynyt jo siitä, että ylipäätään taimet olivat talvehtineet, vahingossa. Nyt löysin todella hyvän postauksen, josta opin, että latva-artisokka ei ole kaksivuotinen, vaan monivuotinen. 

Tänä vuonna toimin vähän suunnitelmallisemmin. Esikasvatan taimia sisällä, laitan ne sitten kasvihuoneeseen vahvistumaan ja lopulta maahan. Taimia tulee aivan liikaa, mutta uskon, että niille löytyy kyllä ottajia puutarhaharrastajissa. Monivuotisesti kasvatetuista latva-artisokista voi saada paljon paremman sadon, joten nyt pitää vielä ratkaista, miten saa juurakot talvehtimaan tavoitteellisesti. Juurakoita voi myös jakaa, joten yhdestä kylvöstä saa yhä lisää ja lisää kasveja.

Päätin kokeille lehtilannoitusta näille ja muutenkin kasvukaudella kasvihuoneessa. Minulla on vanhoja paineruiskuja ja niillä voisi sumuttaa sellaista ihan todella hienoa sumua lehdille. Lehtien kautta lannoite vaikuttaa nopeammin. Pienille taimille pitää laittaa vain puolet ohjeellisesta lannoitusmäärästä.

Suunnitelmasta on helppo poiketa

 Latva-artisokka kylvetty

Kotitarpeiluun tehdyt suunnitelmat ovat siitä kivoja, että niistä saa poiketa, jos itse niin päättää. Tein hyvin maltilliset kylvösuunnitelmat, jotta ei tule mitään stressiä asiasta. Suunnitelmia voi aina muuttaa, jos tuntuukin siltä, että jaksaa tehdä enemmän tai haluaakin kokeilla jotain uutta.

Olen kasvattanut latva-artisokkia aiemminkin ja saanut ne jopa talvehtimaan. Sadon hyötykäyttö jäi erinäisten epäonnisten sattumusten vuoksi huonoksi. Kasvit ovat todella isoja ja vievät paljon tilaa, joten jätin ne sen vuoksi välillä pois kasvatuksesta. En halunnut käyttää tilaa satoon, jota ei sitten hyödynnetäkään. Nyt yritän kerran vielä. Pidän latva-artisokasta esimerkiksi pizzan päällä ja yritän säilöä sadon siihen tarkoitukseen, ellei tule käytetyksi tuoreeltaan.

Yleensä ei ole jaksanut laittaa muistiinpanoihin lajikkeiden nimiä talteen. Nyt päätin korjata senkin tilanteen ja otan kuvan siemenpussin kanssa. Siinähän se tulee sitten samalla dokumentoitua myöhempää käyttöä varten.

Nyt on siis kylvö tehty ja odottelen itämistä, joka voi kestää 1-2 viikkoa. Siemenet on toki peitetty kuvaamisen jälkeen, kuvaan halusin samalla tallentaa siemenien määrän. Kaksi kärpästä siis samalla iskulla, eli lajike ja siementen määrä. 

Itämiseen meni lopulta vain viikko ja nyt niiden kasvua autetaan kasvivalolla, joka onnistuneesti kasvatti viime keväänä myös lehtisalaatit.