Näytetään tekstit, joissa on tunniste siemen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siemen. Näytä kaikki tekstit

17.7.2024

Soijasadosta

 arvaa montako papua nyt tulossa?

Tässä palossa on kaksi papua.


Muistatko tämän kelani? Siinä olin juuri huomannut, että yhdessä soijassa on palkoja. En ole niitä tässä välissä käynyt sen kummemmin tarkastelemassa, mutta nyt kävin katsomassa, että mitä paloille kuuluu.

Sen verran palkojen sisällä on alkanut pavut turvota, että palon päältä pystyy nyt laskemaan, montako papua on tulossa. 


Tässä palossa on kolme papua.




Näissä paloissa on molemmissa yksi papu.


Ei tästä sadosta vielä ihan ruuaksi asti ole seitsemässä  pavussa, mutta toivottavasti muistakin taimista tulisi edes jotain. Ja jos vielä palot tuleentuisivat, voisin kasvattaa niistä ensi vuonna lisää. Olisi todennäköisempää saada satoa, kun siemenpavut ovat lähtöisin juuri samasta puutarhasta, eli perimä vastaisi paremmin tämän puutarhan olosuhteita.





Muissa taimissa ei vielä palkoja näy, mutta ne on kylvettykin paljon myöhemmin. Tässä on kyllä kummallista se, että molemmat siemenpussit olivat ihan samaa soijapapua merkintöjen mukaan, mutta ei niistä kyllä samanlaisia kasveja tule. Palkoja tuottava on tuollainen pyöreälehtisempi ja lehdissä on hienoista karvaa, kun myöhemmin kylvetyt ovat ihan tavallisen pavun näköisiä lehtien muodon ja pinnan suhteen.




9.3.2024

Persimonin siemen yllätti

 Kylmäkäsittely ohjeen mukaan ja kylvö




Meillä syödään persimoneja todella paljon silloin, kun niiden hinta on kohtuullinen. Kaikki eivät ehkä tiedä, että liian raakana syötynä sen hedelmäliha tarttuu kitalakeen. Toisaalta, en pidä siitä enää sellaisena pehmeän kypsänä, vaan välimuoto on mielestäni paras. Samaa tai ainakin melkein sama on sharon ja kaki. En itse tiedä, kumpi tämä oikeasti oli, sharon ja persimon. Minulle ne ovat ns. samanlaisia.

Hedelmä on lähes aina siemenetön. Tänä keväänä ainakin somen perusteella siemeniä on kuitenkin ollut varsin monessa hedelmässä. Minullakin oli tasan yksi siemen, eli onnistumisen mahdollisuudet eivät olleet kovin suuret, tai ainakaan onnistumisen odotukset eivät olleet kovin korkealla. Joillakin siemen on ollut pullea, minulla lähinnä laiha manteli. Ihan lituskainen siemen ei yleensä ole kehittynyt kunnolla, eikä idä. Tämän yhden siemenen laitoin jääkaappiin kylmäkäsittelyyn ja kylvin ohjeen mukaan. 

Meillä on lattialämmitys vessassa ja laitan usein kylvökset sinne itämään. Lämmin nopeuttaa itämistä. No, varsin usein käy niin, että unohdan rasiat, sillä en näe kaapin alle, jossa kylvökset aina ovat. Niin kävi tälläkin kerralla, kun ei ollut muita samaan aikaan itämässä. Olin siis  unohtanut koko kylvön vessan lattialle kaapin alle. Onneksi selasin postausluonnoksia ja siellä oli muistutus persimonista. Ryntäsin äkkiä katsomaan tilannetta ja voi ihmettä, siemen oli itänyt. Jos en olisi nyt mennyt ottamaan sitä pois, olisin menettänyt taimen. Se oli jo aivan lyyhistymäisillään päällä olevan muovin takia. "Niska" on ihan taitoksissa, mutta eiköhän se oikene nyt kun pääsi valoon.

Laitoin taimen välittömästi olohuoneen ikkunalle ja pituutta tuli pari senttiä tosi nopeasti lisää, vaikka niska onkin vielä koukussa. Ei sitä kasvua kyllä tuosta kuvasta ihan erota.


Kylmäkäsittelyn ohjeen otin netistä persimonin siemeniä myyvän sivuston käsittelyohjeista. Onneksi tämä ohje toimi, kun bataatti-ohje oli väärä. Nyt kun tätä kirjoitusta varten etsin kyseistä ohjetta linkittääkseni siihen, niin en löydä sitä enää. Hämärästi muistan, että olisi ollut Plantagenin sivulla, mutta ehkä se on poistettu, jos ei ole siemeniäkään enää. Onneksi kirjoitin tiedot pakasterasian kanteen. Laitoin siemenen jääkaappiin märkään perliittiin 2.12.2023 ja otin pois 27.1. Ohjeessa oli, että kylmäkäsittely on 6-8 viikkoa. Eli pidin täydet 8 viikkoa.




Wikimediasta  löysin kuvan itse kasvista tai oikeammin puusta. Ei taida ihan tuollainen satomäärä tulla sisäkasvina.









22.4.2020

Puhdas siemen Palstasi turvaksi, kasvimaasi parhaaksi

Puhtaan siemenen merkitystä ei voi ylikorostaa


Tästä oli puhetta viljelyhygienia-postauksessa. Perunanviljelyinnostus tuntuu kasvaneen huomattavasti koronan myötä, joten monella saattaa tulla mieleen, että laitanpa kaupan laarista perunat maahan. Mieti  kahdesti, ennenkuin laitat. Osta mieluummin kaverin kanssa kimppaan puhdasta siemenperunaa, jos et itse tarvitse 5 kg:n pussia.











15.4.2020

Taimikuulumisia kausarista, maissit ja latva-artisokka

Latva-artisokka ja maissi vahvoina taimina


Tänä vuonna käytössäni on ammattiviljelyyn tarkoitettuja maissinsiemeniä. Olen kyllä kuullut, että ammattisiemenet ovat parempia kuin kuluttajapusseissa myytävät siemenet, mutta aiemmin en ole päässyt kokeilemaan. Nyt en toki voi suoraan verrata, koska samaan aikaan en kasvata kuin näitä ammattiversioita, mutta tällä hetkellä jo on aivan valtava ero taimien rehevyydessä, tai ainakaan ennen taimet eivät ole olleet näin mahtavia.




Latva-artisokkakin näyttää hyvältä. Nämä ovat ihan "tavis"siemenistä, eli niistä pikkupussukoista siemenliikkeestä. Vihdoin löysin säilöntäohjeetkin tälle vihannekselle, joten tänä vuonna kasvatetaan oikein satoa... eikä vain kokeilla, kuten vielä viime vuonna oli tilanne. Aiemmin tosin käyttökin oli ollut niin pientä, että muutamalla taimella olisi kattanut tarpeen, jos vain olisi osannut säilöä. Nyt taimia on tulossa useita kymmeniä, riittää ehkä kavereillekin... jos haluavat kokeilla.





Retiiseitäkin laitoin jo vähän isoon ruukkuun. Ovat ihan hyvässä alussa. Viime vuonna niitä oli vasta siinä vaiheessa, kun sain käytävien tyhjiin paikkoihin tuikattua siemeniä. Opin, että viileässä kasvatetut retiisit ovat niitä makeita ja raikkaita. Heti kun lämpö nousee ja tulee ns. kesä, muodostuu retiiseihin kitkeryyttä ja karvautta, mistä en pidä.



Ulkona ensimmäiset valkosipulitkin alkavat puskea pintaan. Valkosipulimaani ei ole mitenkään lämpimin mahdollisin paikka ja siksi se herää keväällä vasta paljon myöhemmin kuin voisi olettaa ilmojen perusteella.



6.4.2020

Hygienian merkitys puutarhailussa ja omavaraistelussa

En puhu käsidesistä enkä bakteerittomuudesta!



Eipä tiedetty nykyisestä maailmanmenosta mitään, kun valittiin tämänkertainen aihe. Sanoin kyllä idean äidille, että en uskalla enää kurkata ensi kuukauden otsikkoa etukäteen, kun nämä meidän otsikot menevät vähän liian iholle nykyään. Kirjoitussarjaan osallistuvat tekivät välikirjoituksen kotivarasta, tietämättä, miten tulivat samaan aikaan hirmuiset myrskyt ja sähkökatkot... nykyisestä kotoilusta puhumattakaan... mutta siis asiaan eli hygieniaan puutarhassa ja omavaraistelussa.


Viljelyhygienia


Viljelyhygienia oli itselleni vielä muutama vuosi sitten uudissana, josta en ymmärtänyt oikeastaan yhtään mitään. Sen jälkeen olen tutustunut aiheeseen ja kerron sinullekin, mitä olen oppinut. En vieläkään tiedä asiasta kaikkea tai edes tarpeeksi, mutta ainakin jonkin verran olen edistynyt ymmärryksessäni.


Viljelyhygienia pitää nämä hengissä! Kevään ensimmäiset leppäkertut, sinnikkäät aikuiset, jotka selvisivät  talvesta.




Viljelyhygienia ei myöskään tapa tätä leppäkertun erästä kasvuvaihetta, joita näkee syksyllä vaikkapa härkäpapuja poimiessa.



Viljelyhygienia säästää myös näiden ihanuuksien ruuat ja pitää puutarhamme eläimistön monimuotoisena.




Multa ja kylvöasiat


Jotta sinulla on suurempi mahdollisuus onnistua kylvöissä keväällä, on hyvin tärkeää miettiä niitä olosuhteita, joissa kylvöjäsi teet. Olivatko kylvöruukut talven varastossa ja sisällä mullanjämät viime syksyltä ja mahdollisesti ne pari epäonnista alkumetreillä kuollutta taimea mukanaan? Jos näin on, niin on hyvin todennäköistä, että sama toistuu tänäkin vuonna, ehkä jopa isommassa mittakaavassa, ellet pese ruukkuja ennen käyttöönottoa. Purkeissa olleessa mullassa saattoi olla jokin tauti tai niissä kuolleissa taimissa, ja ilman pesua tauti voi siirtyä uuteen kylvömultaan. Ei pesussa tarvita mitään "kaikenbakteerintappodesinfiointeja", ihan normaali huolellinen pesu riittää meillä kotioloissa toimivilla. Annetaan ammattipuutarhojen tehdä omia juttujaan, kun niillä on erilaiset systeemit käytössään muutenkin.


Multa on hyvä olla myös puhdasta, eli ei vanhaa aiemmin käytettyä, vaan ihan uutta multaa. Itsekin ostan kylvömullan kaupasta, vaikka muutoin olen mullan suhteen omavarainen. Kylvöjutut ovat kauden tärkein juttu, ja mielestäni siinä säästäminen on väärässä paikassa säästämistä. Eikä kylvömultaa edes tarvita niin valtavia määriä yleensä.

Siemenet


On hienoa, jos voi ottaa omasta kasvimaansadosta siemeniä seuraavaa vuotta varten. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lajit eivät pysy silloin välttämättä samanlaisina, sillä pölytyksen kautta tulee tahattomia risteytymiä. Ei se välttämättä mikään huono asia ole, mutta jos haluat juuri tietynlaisia tomaatteja tai kurpitsoja, niin kaupan siemenpussi on silloin varmempi valinta. Samoin, tietyt taudit voivat levitä siemenien kautta. Siitä oli juuri erittäin hyvä varoitus Facebook-sivullani. Kannattaa ottaa neuvosta vaarin, ettei saa todella vaarallista tomaattivirusta kasvihuoneeseensa.


Työvälineet


Työvälineet, kuten kuokat, saappaat, harsot ja kaikki maanmuokkauskoneet, voivat myös olla tautien ja tuholaisten levittäjiä. Möhöjuuri ja monet muut maaperälevinteiset taudit voivat levitä lohkolta tai palstalta toiselle, jos ei ole huolellinen taudin havaittuaan. Möhöjuuri esimerkiksi on monen monta vuotta riesana, jos sen kerran saa maahansa.


Sadon varastointi


Varastot pitää muistaa myös puhdistaa vanhan sadon sotkuista, ennenkuin syksyllä vie sinne uusia juureksia, sipuleita ja vaikka mitä herkkua. 

Tässä sinulla muutama tärkeä linkki niistä yhteystiedoista, joihin olen viljelyhygieniaan tutustuessani törmännyt.


Sipuleilla on yleinen esimerkiksi fusarium.

Möhöjuuri kannattaa opetella kunnolla. Liittyy ristikukkaisiin!!!

IPM eli intergroitu kasvinsuojelu. Tästä kirjoitin itsekin taannoin. Tämä on valtavan tärkeä juttu!!! Vähemmän kemikaaleja on parempi. Luonnolla on omat hyvät keinot tauteihin ja tuholaisiin, mitä meidän kotipuutarhureiden kannattaa hyödyntää täysin mitoin.




Älä desinfioi puutarhaasi kuolleeksi!


Älä pelästy viruksia ja bakteereja puutarhassasi ja ala nyt varmuuden vuoksi käyttämään desinfiointiaineita joka paikassa. Mitä todennäköisemmin tapat puutarhastasi silloin liikaa hyviä bakteereja, jotka ovat elinehto, että puutarhasi kasvit saavat maasta ravinteita, kuolleet kasvinosat muuttuvat mullaksi ja kasvisi juuristolla on hapekkaat olosuhteet maassa. Kasveille mieluisin multa sisältää miljardeja mikrobeja lusikallisessa maata. Ne kaikki tarvitaan, jotta olosuhteet pysyvät tasapainossa eikä jokin haitallinen tauti tai bakteeri pääse vallalle. On nimittäin valitettavasti niin, että ne haitalliset ovat usein sitkeimpiä ja selviävät hengissä, kun hyvät bakteerit kuolevat kemikaaleihin.


Puskurit syntyvät mikrobeilla ja hajottajilla muunmuassa


Kuten muistat varmaan, minulla on vielä kertomatta, miten puutarhaan saadaan puskureita, kirjoitussarjani on siltä osin kesken. Tästä viljelyhygieniasta pääsen sitten aasinsiltana puskureihin ja niistä kerron ihan tuota pikaa. Nyt  nimittäin olen omalla palstallani päässyt kevään touhuissa niin hyvään vaiheeseen, että puskureista on ihan valtavat määrät kuvia ja kivaa kerrottavaa.

Lierot rullaavat nurmikolla vaahteranlehdet ruusuiksi, vetävät ne maan sisään parin kolmen päivän aikana. Viljelyhygienia sallii lierojenkin kasvaa ja kuohkeuttaa puutarhasi maan elinvoimaiseksi.






Käy lukemassa, mitä muut omavaraistelijat ovat kirjoittaneet viljelyhygieniasta. Todennäköisesti saat monta uutta näkökulmaa ja mielenkiintoista ajateltavaa asiaan liittyen. Ja jos yhtään tunnen muita kirjoittajia, kuvakavalkadi on taas hurjan hieno.

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-4/
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-hygienia/
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/…/omavaraisuutta-vuonna-2020…
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/…/unelmana-omavaraisempi…
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/puhtaatpuhteet/
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/karanteenikevat/
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/…/vuoden-2020-tomaatit…
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/…/hygienia…
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/…/elettiin-ennenkin…
Rouva Yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/hyvinvointia-ja…
Metsäläisten elämää ://metsalaistenelamaa.blogspot.com/…/omavaraisempaa-elamaa…
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…
Koivun juurella https://koivunjuurella.blogspot.com/…/suuntanaomavaraisuus…
Airot ulapalla
https://airotulapalla.blogspot.com/2020/04/suuntana-omavaraisuus-2020-huhtikuu.html
Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kuulumiset/

2.3.2020

Esikasvatus, edullista, työlästä, kallista vai mukavaa?

Kaapit on niitä täynnä, roinalta se näyttää, mutta silti tuiki tarpeellista

hetken aikaa, keväisin nimittäin 

Esikasvatusvälineitä


En tiedä johtuuko se iästä, laiskuudesta vai mistä, etten enää jaksa innostua kaiken maailman valmiista esikasvatussysteemeistä. Nuorena niitä tuli innoissaan ostettua joka kevät. Aina yhtä toivorikkaana, että nyt kyllä onnistuu, kun on näin "pro" systeemit. Ja kattia kanssa! Ei ne välineet mitään auta, jos moni muu asia on pielessä, ja usein on tai ainakin silloin tällöin yhtä sun toista ketuillaan.

No mitä sitten tarvitaan, minun mielestäni. Kylvömultaa, jossa ei ole rikkaruohojen siemeniä, jonka ravinnepitoisuus ei ole kovin korkea, jotta se ei haittaa taimen itämistä ja juurtumista. Suuret ravinnepitoisuudet kasvattavat niin sanottua johtolukua ja käytännössä se vaikuttaa kasvin juurien kykyyn ottaa ravinteita maasta. Karrikoidusti ja kovasti yksinkertaistaen asian voi esittää niin, että jos on kovin vahva maa (=liikaa ravinteita), kasvin juuresta menee virtaukset väärään suuntaan. Kylvömullan voi laittaa pinnalle, sellaiselle paksuudelle että siemenen alapuolelle tulee sitä pieni kerros. Alapuolelle voi laittaa jo valmiiksi kasvumultaa siten, että ensimmäiset heiveröiset juuret ovat kulkeneet ensin kylvömullan läpi ja saavuttavat sitten vihdoin kasvumullan, jossa on jo enemmän ravinteita.

Kasvatusalustat tarvitaan tietenkin myös, mihinkäs sitä muuten mullat laittaa. Voit fiilistellä ja hankkia hienoja astioita, mutta voit myös hyödyntää erilaisia ruokapakkauksia. Suurtalouskeittiöistä vapautuu hurjat määrät muovisia laatikoita, jotka ovat oivallisia kylvölaatikoiksi. Voit laittaa lecasoraa salaojitukseksi pohjalle tai porata valutusreiät liialle vedelle.








Valkoisesta muovista voit leikata nimikylttejä ja kirjoittaa veden pitävällä tussilla kylvökset. Vaikka miten luulee, että kyllä sitten muistan, mitä kylvin mihinkin, niin en ainakaan minä muista yhtään mitään puolen tunnin päästä.

Kommenteissa mainitut ammattialustat, jotka ostin kirpputorilta.

ruukku 3 cm * 3 cm, ja niitä on 12*12 kpl

ruukku 5 cm * 5 cm, ja niitä on 8*8 kpl

Viime vuodelta stryrox-laatikoissa kasvatusta alla, tätäkin menetelmää jatkan vielä tänä vuonna. Kuvissa pienimmissä taimissa värit ovat hassun hailakat, koska kausarissa auringon valo heijastui välillä ihan oudosti kuvissa, enkä lähde muokkaamaan kuvia ns. näteiksi.







Lannoitetta tarvitaan kasvukaudelle, sillä siemenen oma vararavinto on kulutettu hyvin nopeasti, eikä kylvömultakaan riitä pienen taimen tarvetta pidempään. On sinun oma valintasi, käytätkö nestemäistä lannoitetta, jota lorautat aina kastelun mukana, vai laitatko hitaastiliukenevia orgaanisia lannoitteita. Itse käytän enimmäkseen omaa kompostimultaa, mutta nykyään se ei riitä enää kaikkeen, vaan olen ottanut käyttöön luomukelpoiset orgaaniset kanankakkapohjaiset lannoitteet.

Kasteluvesi ja -kannu pitää olla helposti käden ulottuvilla, ei liian painavia kannettavaksi, mutta ei myöskään niin pieniä, että niitä pitää täyttää liian usein. Itse käytän 5 ja 10 litran kannuja ja niissä niitä suulakkeita, jolloin vesi ei tule yhtenä norona.


Tuiki välttämättömät, eli siemenet


Nyt on siis tarvikkeet kasassa. Mitä vielä puuttuu? No ne Siemenet!! Nyt tuleekin sitten tosi paljon erilaisia vaihtoehtoja. Jos on harrastanut jo kauemman aikaa puutarhailua, on voinut kerätä omia siemeniä edellisen vuoden sadosta. Uusi vasta-alkaja on riippuvainen muilta saatavista siemenistä ja kaupan tarjonnasta. On mukavaa kuulla, miten vanhoilla ihmisillä voi olla esimerkiksi oma tomaattikanta jo kymmeniltä vuosilta. Monissa puutarhaohjelmissa neuvotaan, että kaupan tomaateistakin voisi ottaa siemeniä. Siemenistä on myös monenlaisia ketjukirjeitä sosiaalisessa mediassa. Itse en ole niihin osallistunut, enkä osaa kertoa, miten ne toimivat. Jotenkin olen ymmärtänyt, että silloin ei voi toivoa, mitä siemeniä saa, vaan posti tuo aina yllätyksiä. Kaupasta ja netistä saa sitten kaikki loput siemenet. Kannattaa silti pitää mielessä vieraslajilistat, tullisäännökset ja  yleensäkin maatiaislajien merkitys. Yleensä on niin, että mitä samankaltaisemmasta ilmastosta siemen on peräisin verrattuna omaan puutarhaasi, sitä suurempi todennäköisyys on sen menestymiseen.


Olosuhteet sopiviksi


Nyt olemme tähän asti saaneet siemenet multaan, varautuneet kasvavaan ravinnetarpeeseen ja kosteuden ylläpitoon. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä, jotta taimi menestyy. Sopiva lämpötila ja riittävä valaistus ovat todella tärkeitä asioita menestymisen kannalta. Eri kasvit pitävät erilaisista olosuhteita. Jotkut siemenet pitää kylmäkäsitellä, jotta siemen ymmärtää aloittaa itämisen. Jotkut vaativat vaan vähän viileää ilmaa ja jotkut lämmitettyä maata. Mikäli siemenellä on jotain erityistarpeita, ne on kirjoitettu siemenpussiin.

Itämisen jälkeen liian lämpimät olosuhteet tuottavat hinteliä taimia. Jos tähän vielä yhdistyy valon puute, niin taimesi näyttävät aivan erilaisilta, kuin mitä haluaisit. Yleensä keväällä valoa on riittävästi, mutta lämpöä on liikaa. Oma ratkaisuni tähän on kausari, jonka lämmitän hevoskalla (linkki lämmityskirjoitukseen). Näin saan laitettua esikasvatuslaatikot monta viikkoa aikaisemmin "ulos". Ilma on viileämpi kuin sisällä, kosteus on korkeampi ja valoa tulee hurjan paljon. Taimet kasvavat vahvoiksi.


Kylvökset, miten tiheään?


Ensimmäisessä kappaleessa jo kerroin, että käytän laatikoita kylvöksiin. Monet vuodet kokeilin monenlaisia pikkuruukkuja. Laitoin pari siementä per ruukku ja kaikki pöydät täyttyivät pikkuruukuista. Itäminen oli epätasaista ja lopulta oli paljon ihan tyhjiä ruukkuja pitkin pöytiä. Nykyään joko hajakylvän tai laitan laatikkoon sopivin välimatkoin, mutta en käytä enää niin paljon pikkuruukkuja kuin vasta koulimisvaiheessa. Tänä vuonna pääsen kokeilemaan samanalaisilla kylvölaatikoilla, joihin olen päässyt tutustumaan Saaren luomuosuuskunnan tilalla. Satakunnan puutarhaseuran peräkontti-kirppiksellä oli näitä myynnissä viime kesänä ja kärppänä tein kaupat.


Kannattaako touhu oikeasti?


Kysymys on pitkälti siitä, mitä vaihtoehtoja on edellä valinnut. Kalliit tarvikkeet voivat merkitä sitä, että olisi ollut halvempaa ostaa taimet valmiina. Mikäli on käyttänyt edullisia vaihtoehtoja, kasvatusalustoina olemassa olevia purkkeja ja purnukoita, hankkinut maltillisesti siemeniä siten, ettei jää ylimääräistä, tulee omista taimista helposti edullisempia kuin ostotaimista.

Kasvatusolosuhteet voivat olla kuitenkin kotona sen verran huonot, että taimet eivät ole kovin elinvoimaisia, mikä taas omalta osaltaan huonontaa satomahdollisuuksia. Onneksi niistä hintelistäkin taimista voi lopulta kehittyä ihan hyviä ja satoa tulee riittävästi.


Onko esikasvatus edes hauskaa?


On se, ehdottomasti! Pienten taimien kasvamisen seuranta on todella antoisaa ja siksi siihen ryhtyy kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.


Kannustan siis Sinuakin kokeilemaan! Vaikkapa vain yhdellä lajilla, basilikalla tai jollain muulla sinulle mieluisalla yrtillä tai kasviksella.



Käy katsomassa mitä muut ovat kirjoittaneet maaliskuun jaksossa Suuntana omavaraisuus -kirjoitussarjassa:


Kasvuvyöhyke 1


Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/


Kasvuvyöhyke 3











3.2.2020

Yhteiskirjoitussarja: kylvövalmistelut ja puhdetyöt eli siis kevättä rinnassa

Kylvövalmistelut, mitä se tarkoittaa?


Istumista sormien päällä, netistä siemensivujen blokkaamista (siis kyllä... oikeasti, niitä pitää vähän estää pulpahtamasta silmien eteen....) ensimmäiset valmistelut tehdään näin. Hillitään multasormen kutinaa ja kylvökuumeen tarttumista. En ole koskaan sairastanut auto-kuumetta, mutta voin kuvitella sen olevan jotain vastaavaa kuin kylvökuume. Hirmuinen kiire laittaa kaikkia maailman siemeniä itämään, ihan hiukan liian aikaisin, jotta tuloksena on hinteliä ruipeloita ja pahimmassa tapauksessa joutuu tekemään kaiken uudelleen. Tähän ei auta edes karanteeni tai hengityssuoja. Tauti on sisäsyntyinen, toki tarttuu myös herkästi ihmisestä toiseen.


Näitä muistellaan edelliseltä vuodelta..

Herneen taimia.


Sitä se on, se kylvövalmistelu...


Toki kaapista käydään vähän väliä kurkkimassa edelliskauden siemenpusseja, järjestetään esikasvatuksen vaativat oikeaan kylvöjärjestykseen kuukauden mukaan, milloin pitää laittaa multiin. Katsastetaan esikasvatusaltaat kuntoon tai ainakin varmistetaan, etteivät ole "taas" hukassa kesän jäljiltä. Tehdään mielessä suunnitelmaa, milloin haetaan hevoskaa palamaan kausariin. Haalitaan kasaan suojausmateriaaleja, ja todetaan jälleen kerran, että edellisvuotiset ovat liian huonossa kunnossa, on hankittava uusia. Ja toisaalta, ehkä se on parempikin, ettei taudit tai tuholaiset pääse tarttumaan. Jostain luin, että suojaharson syövereissä voi olla talvehtimassa edelliskasvukauden tuholaiset. Ei olisi mukavaa ylläpitää tuholaiskasvattamoa tietämättään.

KIrvoja.


Kylvömultaa pitää vähän hankkia, sillä omat kompostimullat ovat liian voimakkaita pienille siemenille. 


Lehtisalaattia.


Hauskojen kokeilujen tekemistä, ja siitä luitkin jo varmaan viime viikolla. Perunanistutustalkoista tammikuussa! No ei se nyt ihan talkoita vaatinut, että pistelin 2 ituperunaa multiin. Laitoin myös jo ne inkivääritkin kasvamaan. Ihan huomaamattaan tekee kaikenlaista, sen enempää miettimättä, että valmistelee kylvöjä.

Puhdetyöt? 


Mitä ovat nykyajan puhdetyöt? Mitä ne olivat ennen? Wikipedian mukaan "Puhdetyö tarkoittaa perinteisesti sisätyötä, sellaista työtä, jota voitiin tehdä hämärän aikaan tai silloin kun ulkotöihin ei päästy, käsityötä. Sana sai erityismerkityksen jatkosodan aikana, jolloin sillä tarkoitettiin rintamamiesten erityisesti asemasodan aikana tekemiä käsitöitä".


Hiusdonitseja.



Touhuan kyllä kaiken aikaa jotakin, mutta oikeasti on ihan vaikeaa hahmottaa, ovatko ne sitten puhdetöitä vai jotain muita? Ehkä puhdetöitä ovat koulun myyjäisiin ommeltavat hiusdonitsit, säilytyspussukat ja monet muut myyntiartikkelit. Niitä ompelen iltaisin, kun muut katselevat vaikka jotain ohjelmaa, josta en ole itse kiinnostunut. Saatan tehdä takkaruusuja ns. vastaisen varalle. Tai kirjoittelen näitä blogi-postauksia. Se on muuten rentouttavaa, ihan oikeasti. Saa lennätellä mielikuvista ja unelmia, aatoksia ja pohdintoja. Ja ennenkaikkea, saa jakaa kokemuksia sinun kanssasi.



Takkaruusukimppu


Lue, mitä muut bloggaajat ovat tuumanneet valmisteluista ja puhdetöistä. Näkökulmia on yhtä monta  kuin kirjoittajaakin, vaikka aihe on sama kaikilla.

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/02/unelmana-omavaraisempi-elama-kylvot.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/02/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-2.html
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/02/esikasvatus-vai-valmiiit-taimet.html
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2020/02/02/suuntana-omavaraisuus-puhdetoita-ja-kevaan-kylvojen-suunnittelua
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/02/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-2.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/02/helmikuun-yhteispostaus-2020.html
Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu-2020/
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/02/muistojen-murusia.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-kylvo,-esikasvatus-&-puhdetyot
Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-2020-puhteet-ja.html
Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisempi-elama-tyoleirin.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-puhdehommia.html
Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3757
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1109


11.11.2018

Muista tyhjentää kompostori!




Tyhjennän tässä vaiheessa aina kompostorin, jotta sinne ehtii kertyä uutta massaa vielä ennen pakkasia. Jos kompostorissa oleva massa on liian valmista siinä vaiheessa, kun tammikuun pakkaset paukkuvat, on riskinä kompostin jäätyminen ja tilan loppuminen kesken ennen kevättä. Jäässä olevaa kompostia on nimittäin ihan mahdotonta tyhjentää. Uuden massan kompostoituminen käynnistyy hyvään vaiheeseen, eikä ulkoilman viilentyminen haittaa enää mitään. Lämpötilaeroa voi olla 90 astetta: ulkona 20 astetta pakkasta ja kompostorissa 70 astetta lämpöä.

Tyhjennettävän massan voi vaikka säkittää vahvoihin mustiin jätesäkkeihin. Pistelet pussin kylkiin reikiä, jotta massa saa ilmaa eikä ala mädäntyä. Pussittamisen edellytyksenä on tietenkin, että siihen ei laiteta niitä ihan uusimpia kerroksia, joista rotat ja muut jyrsijät ovat myös kiinnostuneita.

Musta jätesäkki lämpenee kevään auringossa varhain ja kompostoituminen jatkuu rauhassa. Rikkaruohojen siemenet eivät myöskään pääse pussiin ja multa pysyy rikkaruohottomana, vaikka et heti ehtisikään sitä käyttää.

Kevään kylvöksiähän ei tuoreeseen kompostimultaan voi laittaa, koska se on taimille liian ravinteikasta eli voimakasta. Voit esimerkiksi vetää uran kylvörivin kohdalle, laittaa pohjalle kompostimultaa ja sen päälle kerroksen vähäravinteista vanhaa multaa, johon sitten kylvät siemenet. Siemenen on helppo itää ja kun taimi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin, yltävät sen juuret kompostimultaan ja kasvuvoima tulee juuri oikeaan aikaan taimen käyttöön. Porkkanat voi kylvää vaikka jo nyt syksyllä, joten ei tarvitse välttämättä lainkaan säkittää vaan saat sisällön heti käyttöön. 

PS. muista varata seosainetta lähelle kompostia jo nyt syksyllä, jotta talvella ei tarvitse kaivella tynnyreitä lumen alta. Itselläni on isoissa 250 litran saaveissa lehtipuuhaketta, jota käytän seosaineena. Tämänhetkinen hake on tehty lehdellisistä koivun oksista. Lehdet murustuvat pieneksi sutuksi, joka kerää keittiöjätteen kosteuden tehokkaasti. Isommat oksanpalaset pitävät massan ilmavana ja koivu myös kompostoituu nopeasti. Tämä on selkeästi kaikkein paras seosaine minun mielestäni. Seuraavaksi parasta on lehdettömistä oksista tehty hake, johon lisää sahajauhoa keräämään kosteutta. Joissakin oppaissa sanotaan, ettei saa laittaa sahajauhoa, ei saa laittaa havupuita jne. Oksahake on milloin kuusesta, milloin männystä milloin mistäkin, riippuu ennen kaikkea siitä, mitä naapureilta olen saanut. Ja aina on seos toiminut ihan hyvin. Ihanat naapurit!!! pitävät hakemäärän kunnossa.

8.11.2018

Mitä tekisin kesältä jääneillä siemenillä?

Muistuttelen mahdollisuudesta kasvattaa siemenistä niitä samoja babyleaf:ja, joita myydään kalliisti kaupoissa.

Retiisin versot maistuvat retiisille ja niitä voi laittaa salaattiin tai leivälle.



Herneet, pavut, auringonkukat -> kaikki versot tosi maukkaita.

Mangoldi, salaatti, pinaatti, ja muut lehtivihannekset -> maukkaita pieninäkin.

Valo voi olla kasvua rajoittava tekijä, mutta prismat/cittarit/terrat jne. myyvät pitkuliaista kasvilamppua, jonka mukana tulee kannatin. Sen avulla kasvatus onnistuu ihan kivasti.


Itse idätän siemenet mieluummin syötäväksi kuin säästän seuraavaan kasvukauteen. Itävyys huononee koko ajan ja kesällä sitten harmittaa kovasti, jos kaiken työn jälkeen sato ei onnistu liian vanhojen siemenien vuoksi.

Herneet laitan kasvamaan olohuoneessa viherkasvien juurelle. Eivät vaadi erityistä huolenpitoa, kun muutenkin pitää kukkia kastella. Lisäksi, jos hyvin käy, herne typensitojakasvina saattaa parantaa viherkasvin ravinnetilaa.

(typensitojakasvi tarkoittaa kasvia, joka kykenee ottamaan tarvitsemansa typen suoraan ilmasta, juurissaan olevien typensitojabakteerien avustamana)



4.7.2018

Ensimmäiset viljelyvalmistelut uudella alueella

Mitä pitää tehdä, kun saa aarin?


Paljonko aarin kokoiselle alueella mahtuu karriketta? Paljon. Noin 200 litraa. Tätä säkin sisältöä käsittelen myöhemmin vielä vähän kompostoinnin helpottamiseksi.


Tältä alue näyttää nyt kasvuston leikkaamisen jälkeen. Puut kaadetaan seuraavalla kerralla ja vesakko karsitaan myös. Niiton jälki kerätään keräävällä leikkurilla säkitettäväksi. Heinällä on siemen-aika, joten säkkinä käytetään mustaa muovista jätesäkkiä, johon laitetaan kosteutta mukaan siementen tainnuttamiseksi. Emmehän halua säästää heinänsiementen itämiskykyä? En ainakaan minä halua.


Näistä pikkukavereista pidetään hyvää huolta. Otin suojaan leikkurin teriltä, kastelin vilvoittavalla vedellä kuivahkon selän ja laskin takaisin vapauteen samaan paikkaan, josta otin turvaankin.