Sienestämään kotona

 siitakepötkylästä vai kahvinpuruista

Monta vuotta sitten sain opiskelukaverin siskolta osterivinokasieniympin pahviin kasvatettuna. Yritin saada osterivinokasta kasvamaan kahvipuruissa. En onnistunut. Seuraavaksi sain joululahjaksi valmispaketin, jossa oli sienirihmastot ja kasvatusastiat. En onnistunut. Seuraavaksi tilasin Helsienestä kahta eri rihmastoa, jotka laitoin ulos pelletteihin. Satoa tuli jonkin verran, mutta kesä oli tavattoman kuiva, enkä kastellut riittävästi kasvualustaa. Talven jälkeen nousi vielä muutama sieni. Vaikka kuinka kaivoin kuva-arkistojani, en löytänyt pihalta kuvaamiani sieniä. Voi harmituksen harmitus. Toinen rihmasto oli tavallinen osterivinokas ja toinen sitruunavinokas.

Osterivinokas (kuva otettu Wikipediasta).

Sitruunavinokas (kuva otettu Wikipediasta)

Nyt yritän taas uudelleen. Tilasin Polar Shiitake Oy:ltä kolme siitakesienikasvatusalustaa. Mukana tuli ohjeet, miten alustat aktivoidaan ja sienet saadaan kasvamaan. Ohjeissa neuvotaan suihkuttamaan suihkepullolla ja laittamaan kylmään yöksi. Näin tein, mutta mitään ei tapahtunut seuraavana päivänä. Ohjeessa sanottiin, että jos sieniä ei ala kasvaa vuorokaudessa, kylmäkäsittely uusitaan. Jouduin tekemään kylmäkäsittelyn kolmesti, ennen kuin mitään alkoi tapahtua. Kuvaa ei saanut tarkaksi, kun pitää olla muovihupussa, minulla on elmukelmu kosteussuojana. 

Haluaisin ostaa Helsienestä sellaisen ison rihmastokasvatusalustan, mutta he eivät postita niitä. Nyt onneksi huomasin, että Karjaalta pystyy hakemaan niitä todella joustavasti, joten tämäkin ongelma saadaan ratkaistua.

Siitakkeiden kasvua on ollut hauska seurata. Jotenkin niistä tulee aluksi mieleen Muumien Hattivatit. Tässä kuvasarja kehityksestä. Kuvat edelleen huonoja muovin takia. Kasvun kyllä silti pystyy näkemään.

Opin Fb-ryhmästä, että jos kasvattaa osterivinokasta tai muuta  sientä esimerkiksi olkipelletissä tai muussa vastaavassa, massa pitää ensin hygienisoida. Jotkut käyttävät siihen painekattilaa. Nyt kun surffasin vähän lisää sienisivuilla netissä, niin todellakin hygienisointi tulee monessa ohjeessa vastaan. Olisikohan omat kasvatukseni epäonnistuneet sen takia, että en tosiaankaan hygienisoinut mitään. Jos ei ole painekattilaa, hygienisointia voi tehdä vaikka höyryllä. Tähän asiaan pitää perehtyä vähän tarkemmin vielä.

Pari päivää ennen sadonkorjuuta.

Sato korjattu ja laitettu kuivumaan.

Märän biojätteen käsittely helpoksi keittiössä

  Pelletit kätevä apu

Harmitteletko, että jäi nestemäistä kastiketta tai keittoa, mutta et tiedä, mitä sille voisi tai kuuluisi tehdä? Viemäriin jätevesilaitoksen käsiteltäväksi on turha laittaa mitään ylimääräistä. Eikä mahdollisten viemäriongelmien välttäminen varsinkaan ole mikään vähäpätöinen syy myöskään. Kovat, eläinperäiset rasvat, ovat nestemäisiä lämpiminä, mutta kovettuvat jäähtyessään, kuten esimerkiksi kinkkurasva jouluna, ja aiheuttavat tukoksen viemäriin. Sen sijaan, että heittäisit kovettuneena sen sekajätteeseen, voit kompostoida sen itse helposti. Nestemäisetkään eivät sovi sekajätteeseen, mutta kompostiin kylläkin.

Ratkaisu löytyy pelleteistä, joiden imukyky on aivan valtaisa. Nesteen määrästä riippuen, kourallinen tai kaksi, riittää nesteen hallintaan.

Puu- ja olkipellettejä myydään eläinsuojakuivikkeiksi ja polttoon. On ihan sama, kumpia käytät. Valintaan vaikuttavat varmastikin hinta, pakkauskoko ja saatavuus lähelläsi olevissa kaupoissa. Itse olen käyttänyt niin poltto- kuin kuivikepellettejä, sekä puusta että oljesta tehtyjä. Kaikki toimivat aivan yhtä hyvin.

Säilytän pellettejä pienessä kipassa kompostikaapissa ja tarvittaessa laitan nesteeseen imeytymään. Alla olevassa kuvassa näkyy lihapullista jääneen kastikkeen imeyttäminen. Nyt massa ei ole enää liian märkää ja kuivikkeet turpoavat ilmavaksi massaksi, joka omalta osaltaan myös edistää kompostin toimintaa.

Samoja pellettejä voi myös yhdistää itse tehtyyn hakkeeseen, jos hake on kovin isojakoista, eli huonosti nestettä imevää. Yhdistelmä, jossa on pellettejä ja tuota isojakeista haketta, on loistava talven kompostoinnissa.