Tiesitkö, mikä armeija työskentelee maillasi?
Kasvit eivät pärjää yksinään, vaikka minkälaisesti hoitaisit puutarhaasi. Maaperässä sinua on auttamassa lukuisat sienet, maaeliöt ja mikrobit.
Sieniä voit nähdä silloin helpostikin, kun ne muodostavat maanpäällisiä itiöemiä, eli niitä yleiskielellä tarkoitettuja sieniä. Muuten ne ovat kovin vaatimattomia, eivätkä tee numeroa oloistaan. Maaeliöt eli lierot, siirat, hyppyhäntäiset, punkit ja muut pieneliöt vipeltävät kuokkasi alta turvaan. Tervehdi heitä ilolla ja anna lisää ruokaa, orgaanista jätettä, eli kasvinosia, kompostia, kuivia lehtiä, mitä nyt sattuu milloinkin olemaan lähellä.
Mikä sai tämän raparperin kasvamaan?
Kate ja maanalaiset ahertajat! En ole lisännyt mitään muuta kuin ruohonleikkuukatetta alkukeväästä ja kesällä paksut märät olkikatteet. Kosteus pysyy tallessa kasville ja pieneliöille, jotka vapauttavat maasta ravinteita raparperille.
Pieneliöt, bakteerit ja mikrobit? Aivan elintärkeitä maassa, jotta nuo edellä mainitut vähän isommat maaeläimet pääsevät täysipainoisesti herkuttelemaan. Mikrobit tuottavat entsyymejä, antibiootteja ja muita yhdisteitä, jotka muokkaavat kasvinosia helpommin sulaviksi. Ne myös rapauttavat kiviainesta ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön. Jotkut ovat sitä mieltä, että kasvit ottavat ravinteensa omilla juurillaan epäorgaanisina yhdisteinä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kaikki puun lyhytjuuret ottavat ravinteet sienirihmastojen kautta ja toisaalta kasvien juurten pinnalla bakteerit auttavat myös sienijuuren ravinteiden saantia (Heinonsalo&Lehto sekä Pennanen&Timonen, kirjassa Sienten biologia, toim. Timonen&Valkonen, 2 uud. painos, Gaudeamus 2018). Suosittelen lämpimästi kyseistä kirjaa. Alan asiantuntijoiden yhdessä kirjoittama teos, jossa mukavasti käydään läpi niin sienten historia ja toiminta kuin teknologisen hyödyntämiset. Avartuu puutarhan sadontuotanto ihan uusin silmin, eikä syksyn sienimetsässäkään kulje enää silmät sirrillä pelkkiä suppilovahveroita tiiraillen.