Vuorenkilpeä on hankala kompostoida mökkikompostissa
Oletko joskus yrittänyt saada vuorenkilpien juurakoita kompostoitumaan mökkikompostissa? Minä olen ja oma kokemus on, että se on tosi hankalaa. Juurakot ovat niin meheviä, niissä riittää kasvuvoimaa ihan hurjan kauan, eivätkä ne tarvitse edes valo aloittaakseen kasvun. Lopputuloksena on, että kun otat muun massan pois, saat hyvään alkuun lähteneitä vuorenkilpiä istutettavaksi. Tuossa yläkuvassa on ne raivaamani vuorenkilvet, että sain mökille pienen hernemaan.
Tällä kertaa niin ei käy, sillä levitin nuo edellisessä postauksessa kitketyt vuorenkilvet päiväksi aurinkoon ja silppusin ne ihan pieneksi nurmikolle ruohonleikkurilla. Lopusta huolehtii hajottajat ja sää. Aiemmin olen silpunnut kuivuneempia varsia, ja ovat olleet paljon vaikeammin pilkottavia. Juurakot ovat olleet niin lituskaisia, että leikkurin terä ei osunut niihin. Nyt juurakot olivat lehtien kanssa vielä yhdessä ja silppuaminen onnistui tosi hyvin.
Samalla tavalla silppuan useimmat kitkentäroippeet ja varsinkin syksyn lehdet. Viime syksynä tammesta ei tippunut lainkaan lehdet ja niitä ole keväällä tuulen riepottelemana ihan kaikkialla. Joka paikkaan ei päässyt leikkurilla ja ne laitoin kompostiin. Kovin vähän sinne tulee mitään nykyään, sillä keittiön biojätteitä sinne ei voi laittaa, koska mökkikompostit eivät ole jyrsijäsuojattuja, vaikka ovatkin eristettyjä. Syksyllä taas tietenkin vuoden vanha huussijäte menee jatkokompostoitumaan, vaikka se meneekin vain koristekasveille.