Nurmikolla pintakompostointia?

 Vuorenkilpeä on hankala kompostoida mökkikompostissa

Oletko joskus yrittänyt saada vuorenkilpien juurakoita kompostoitumaan mökkikompostissa? Minä olen ja oma kokemus on, että se on tosi hankalaa. Juurakot ovat niin meheviä, niissä riittää kasvuvoimaa ihan hurjan kauan, eivätkä ne tarvitse edes valo aloittaakseen kasvun. Lopputuloksena on, että kun otat muun massan pois, saat hyvään alkuun lähteneitä vuorenkilpiä istutettavaksi. Tuossa yläkuvassa on ne raivaamani vuorenkilvet, että sain mökille pienen hernemaan.

Tällä kertaa niin ei käy, sillä levitin nuo edellisessä postauksessa kitketyt vuorenkilvet päiväksi aurinkoon ja silppusin ne ihan pieneksi nurmikolle ruohonleikkurilla. Lopusta huolehtii hajottajat ja sää. Aiemmin olen silpunnut kuivuneempia varsia, ja ovat olleet paljon vaikeammin pilkottavia. Juurakot ovat olleet niin lituskaisia, että leikkurin terä ei osunut niihin. Nyt juurakot olivat lehtien kanssa vielä yhdessä ja silppuaminen onnistui tosi hyvin.

Samalla tavalla silppuan useimmat kitkentäroippeet ja varsinkin syksyn lehdet. Viime syksynä tammesta ei tippunut lainkaan lehdet ja niitä ole keväällä tuulen riepottelemana ihan kaikkialla. Joka paikkaan ei päässyt leikkurilla ja ne laitoin kompostiin. Kovin vähän sinne tulee mitään nykyään, sillä keittiön biojätteitä sinne ei voi laittaa, koska mökkikompostit eivät ole jyrsijäsuojattuja, vaikka ovatkin eristettyjä. Syksyllä taas tietenkin vuoden vanha huussijäte menee jatkokompostoitumaan, vaikka se meneekin vain koristekasveille.

Tuleeko keväällä taas kiire kasvimaan putsaamisessa?

Kevätaurinko herättää muitakin kuin puutarhureita

Keväällä ensimmäiset auringonsäteet ovat jo riittäviä monille rikkakasveille ja pian kasvimaan pinta on iloisen vihreää. Maan mullassa on nimittäin aina miljoonien siemenien siemenpankki. Jotta tätä vihertymistä ei pääse keväällä tapahtumaan hallitsemattomasti, voit peittää koko kasvimaan haravoiduilla lehdillä tai ihan vaan jollain valoaläpäisemättömällä peitteellä nyt syksyllä.

Itse laitan heppaheinää, haravointijätettä ja mitä nyt ikinäkään on saatavilla kunakin vuonna maan pinnalle ja peitän. Kotipihassa suosin mattoja, mutta palstalle niitä ei riitä. Sen vuoksi käytän kestopeitettä.

Viikonloppuna kävimme pikapikaa levittämässä heinät ja peitteen suurimpaan osaan aluetta. Vähän jäi vielä hommia seuraavaan kertaan. Onneksi on nyt kuitenkin enimmät alat suojattuna, sillä peitteiden levityksen jälkeen yöllä tuli ensilumi maahan.

Keväällä voi sitten ottaa peitteitä auki sitä mukaan kuin ehtii laittaa kasvimaan kuntoon. Muu alue ei pääse kuivumaan, eivätkä rikkaruohot kasvamaan.

Ei tämä niin kaunista tietenkään ole, mutta käytännöllisyys ja helppous ohittavat näissä hommissa kauneuden.

Kateviljelyyn valmistautumista syksyn saapuessa

Kateviljelyn aloituksessa tulee aina pohdittavaksi, mitä laittaa katteeksi ja mihin. Nyt syksyn hiipiessä vähitellen kesän jälkeen, kannattaa puiden lehdet, mikäli ne haluaa pois nurmikolta, silputa hieman ruohonleikkurilla ja kerätä sitten haravoiden tai jo alun perin keräävällä ruohonleikkurilla. Lehtisilppu kannattaa levittää kasvimaalle sadonkorjuun jälkeen. Kate viivästyttää maan jäätymistä ja antaa lieroille ja muille maaperäeliöille lisäaikaa maan muokkaamiseen. Osa katteesta on mahdollisesti jäljellä vielä keväällä ja se kannattaa hyödyntää silloin kylvörivien välissä. Suojaa kosteuden haihtumiselta ja ruokkii lieroja edelleen.

Keväällä haravoimasi lehdet ovat oivallista katetta kasvimaalla. Mikäli lehdet ovat pääosin tammea tai vaahteraa, ne ovat parempia mustikoiden ja rhodojen juurella ja voit laittaa jo syksyllä silput sinne.

Lintujen pesäntekotarvikkeita tarjoamalla, edellisessä postauksessa mainitulla tavalla ja kiinnittämällä pesäpönttöjä pihaan ja lähistölle, saat pihapiiriisi mahdollisia etanoita ja hyttysiä nauttivia siivekkäitä.


Itse en tosin allekirjoita katteiden etanoiden lisäävää vaikutusta, mutta linnut joka tapauksessa nauttivat niiden rouskuttelusta.