Lehtikaalista helposti runsas sato

Kylvä riittävän harvaan, kasvista tulee leveä

Lehtikaali on ollut jonkinlainen muotikasvi jo useita vuosia. Itse en löytänyt sille aiemmin paljonkaan käyttöä. En pidä sen mausta vihersmoothiessa. Uunissa sipsit kärähtävät aina kuiviksi. Munakkaassa maku on liian tumma. Viime syksynä sain eräässä lounaspaikassa maistuvaa lehtikaalia ja kysyin keittiöstä, miten se on käsitelty.  Avainsanat olivat öljy, etikka ja rakenteen murskaaminen. Rakenteen murskaaminen tehdään ihan vain sormin rutistelemalla pilkkomisen jälkeen. Rutistelu pehmentää lehden ja kuulemma vapauttaa entsyymejä. Ainakin se toimii! Kannattaa testata, jos sinulla on ollut kanssani sama mielipide sen mausta.

Keväällä kylvös kannattaa suojata. Itse jouduin tekemään viime keväänä kylvön kolmesti, sillä pienet taimet menivät jonkun ötökän suuhun. Lehdet nakerrettiin reunoista alkaen ohuiksi soiroiksi.

Lehti on nuorena poimuisampi ja pehmeämpi. Kasvaessaan se kovettuu ja suoristuu. Satoa kannattaakin siis poimia jatkuvasti.

Lehtikaali ei hätkähdä pakkasestakaan ja monet säilövätkin sen maassa talvella. Korkeana kasvina se jää lumen päälle ja satoa voi kerätä kevään sulamiseen asti. Pakastumisen jälkeen sulaminen pilaa sadon.

Hunajakukka on varma hyönteismagneetti

Helppo kylvää, runsas kukinto

Kaunis violetti kukinto, joita yhdessä varressa aina useita. Kasvusto on nopeasti runsas. Joissakin ohjeissa mainitaan, että saattaa kylväytyä itsestään, mutta minulla ei ole niin käynyt vielä koskaan. Jos haluat kuvata pörriäisiä, hunajakukan avulla saat houkuteltua pihaasi monenlaisia lentäviä kuvauskohteita.

Käytän usein hunajakukkaa alueilla, jota en ole ehtinyt kylvää. Hunajakukka on menestynyt aina, maasta riippumatta. Kukat ovat aina täynnä kaikenlaisia pörrääjiä. Kimalaiset ovat mielestäni erityisen kiinnostuneita niistä.

Kun tekee kylvön aika tiheään, ei hunajakukan sekaan tule pahemmin muita eli niin sanottuja rikkaruohoja.

Nähdäänhän Porin puutarhamessuilla 22-23.4.

Olen messuilla kertomassa No Dig- ja kateviljelystä

Nyt on tulossa huikeat messut. Satakunnan puutarhaseura on isosti mukana omalla osastollaan ja luennoilla. Itse pidän Seija Viitasen kanssa pari esitystä lavalla ja seuran osastolla olen vastailemassa kysymyksiin esimerkiksi maaperästä, kasvualustasta ja biohiilestä. Voit kysellä kompostoinnista, kateviljelystä ja mistä vain. En tietenkään osaa vastata mihin tahansa, mutta osastolla on mukana puutarhuria, floristia, pajutilan emäntää, kukkakauppiasta ja vaikka ketä, eli kysellään sitten heiltä lisää. Meillä on nimittäin loistava talkootiimi kasassa. Odotan ihan valtavan antoisia keskusteluja ihmisten kanssa.

Seura myy myös edulliseen hintaan 4 litran biohiilipusseja 1 pss/5,5 eur, 2 pss/10 eur. 

Koti- ja piha 2023 Facebook

Koti- ja piha 2023 kotisivut

Puutarhurin toiseksi tärkein apuri vasemmalla, neiti Kuoppavastaava. Apuri ei tosin ota vastaan mitään ohjeita kuopan sijainnista, syvyydestä eikä leveydestä. Mutta tehokas hän on, sitä ei käy kieltäminen. 

 ps. vähän on etunimeni väärin tekstiosuudessa... mutta ei se haittaa, on Tina yhdellä i:llä ☺.

Mitä tarkoittaa maan rakenne puutarhassa?

Maan rakenne muodostuu pienenpien maapartikkeleiden asettumisesta toisiinsa nähden. Ne voivat olla ihan tiukasti toisissaan kiinni tai irtonaisesti tai kaikenlaista näiden ääripäiden väliltä. Pienet maapartikkelit, ne jotka saadaan erilleen erilaisin käsittelyin, ovat niitä pienimpiä osasia, joista maa muodostuu. Savimaassa osaset ovat pienenpieniä saves-partikkekeita ja siitä sitten siirrytään kohti isompia mittoja, kiviin asti.

Vetinen savi on monelle tuttua vaikkapa kasvonaamioista tai lapsena tehdyistä iki-ihanista kuraleikeistä. Hiekkaa käsittelemme usein lasten hiekkalaatikolla. Näiden väliin kokoluokituksessa asettuvat hiesu ja hieta. Hiesulle tyypillistä on valtava sottaisuus. Kädet likaantuvat huomattavasti enemmän kuin savessa tai hiedassa.

Hietamaa on erinomainen kasvimaan perustamisessa. Sen ylivoimainen ominaisuus hikevyys, josta olenkin jo moneen kertaan maininnut tämän kuivan kesän pelastajana. Hietamaan ominaisuudet yhdistettyinä hyvään mururakenteeseen, ovat perunasatoni salaisuudet, unohtamatta tietenkään kompostilla lannoittamista.

Kuvasta näet pyöreämuotoisia maarakenteita. Ne ovat muodostuneet monivuotisen maanparannuksen avulla. Kateviljely, kompostilannoitus sekä viherlannoituskasvien käyttö ovat muuttaneet kivikovan hiedan tällaiseksi helposti muokattavaksi maaksi. Kate, komposti ja viherlannoituskasvit ylläpitävät ja monipuolistavat maan mikrobitoimintaa, jolloin mikrobien eritteet vaikuttavat muruihin. Samoin kasvanut lieromäärä lisää lieronkakkaa, joka on erittäin hyvä murujen rakenteen vahvistaja. Viherlannoitteessa juurieritteet vaikuttavat samoin muruja vahvistaen.

Perunoiden on helppo kasvaa hyvärakenteisessa maassa. Ne pystyvät kasvattamaan suuria mukuloita pienellä vaivalla, koska maa ei ole liian tiukkaa. Kuvassa näkyvä lajike on tämän vuoden uutuuskokeiluni Mozart, joka on osoittaunut hyväsatoiseksi ja erittäin maukkaaksi.

Hikevyys

Hikevyys on maan ominaisuus, jossa pohjavesi nousee itsekseen maan pintakerroksiin kasvien käyttöön. Ilmiötä voi mietti vanhanaikaisen taulusienen avulla. Aamulla kouluun saapuessamme sieni oli kova kuin kivi. Sen saattoi laittaa vesialtaaseen imeytymään ja kastumista oli helppo seurata ihan silmämääräisesti. Väri tummuni ja sieni turposi sitä mukaa kuin vesi imeytyi. No miksi se vesi imeytyi? Vedellä on monia hienoja ominaisuuksia, joita ei ole kaikilla nesteisillä aineilla. Tässä yhteydessä on hyöty adheesiosta ja koheesiosta. Adheesio tarkoittaa sitä, että veden vesimolekyylit ovat ikäänkuin hyvin kiinnostuneita toisistaan ja pitävät toisistaan tiukasti käsistä kiinni. Naapurimolekyyli vetää kaveria aina mukanaan. Koheesiossa nämä vesimolekyylit taasen ovat hyvin kiinnosteina ympärillään olevista pinnoista. Muistatte varmaan, miten verikokeessa joskus veri imettiin erittäin ohuella lasiputkella sormenpäästä hemoglobiinimittausta varten. Samasta ilmiöstä on kyse, kun vesi nousee  taulusienessä tai maassa pienen pieniä huokosia, ikäänkuin putkia, pitkin alhaalta ylöspäin.

Maan rakenteesta ja maalajitteista riippuu, nouseeko maassa vesi vai ei nouse. Verikokeessa lasiputki on pieni, jotta veri nousee, ja samalla tavalla maassa pitkää putkien olla riittävän pieniä. Jos on iso putki, vesi ei pysty nousemaan pitämällä "kiinni kaveria kädestä" ja kiipeämällä reunoja pitkin, vaan maan vetovoima on liian suuri ja "kädet irtoavat". Vesi valuu pois. Tämä johtuu vesimolekyylin rakenteesta, jossa on kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi. Vedyt ovat plus-merkkisiä ja happi on negatiivinen. Kun tällaisia vesimolekyylejä on toistensa läheisyydessä plus-merkkiset ja miinus-merkkiset kohdat tarrautuvat toisiinsa kuin kaksi magneettia.