7.1.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #1 Vuosi 2024

Haaveet ja toiveet

Vuosi vaihtui ja huippupakkaset ovat hiljentäneet puutarhan lintulaudalta paljon asiakaskäyntejä. Ilokseni olen saanut kuitenkin nauttia niin punatulkkujen, sini- ja talitiaisen vierailuista ja suurimman ilon ovat tuoneet tavallisen varpusen kyläilyt.

Tavallinen varpunen eli harmaavarpunen on jäänyt paljolti  moniruokaisena pikkuvarpusen jalkoihin. No miten tämä liittyy vuoden 2024 puutarhailuun? Siten, että linnut ja monimuotoisuus ovat tärkeässä osassa puutarhaamme myös alkaneena puutarhakautena. Koin palkinnoksi aiemmasta työstä äänimaailman, jonka sain taltioitua videolle. Tätä haluan tukea ja lisätä: vaarantuneiden lajien huomioimista, luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntäen puutarhassani. Mukava on tietenkin saada siinä samalla satoa ja maistuvia herkkuja ruokapöytään. Meillä on tontillamme runsaasti linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja, ja lisää on tulossa.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Olen ollut  mukana sarjassa vaihtelevasti jaksamisen mukaan ja toivottavasti vuosi 2024 on hyvä tältä osin. Kirjoituksen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.



Olemme 4-henkinen perhe kasvuvyöhykkeellä 2. Asumme kaupunkitaajamassa ja käytössämme on tällä hetkellä vain oma pihamme, tontti on 30*30 m ja siinä on asuintalo ja autotalli, eli tilaa ei ole vallan paljon. Tämä tuo tiettyjä rajoituksia kasvatettaviin määriin ja ensi kesänä rajoitammekin aika tavalla aiemmasta tiettyjä kasvatuksia. Perunaa laitamme vain hyvin vähän, lähinnä kesäperunat. Viime kesänä laitoin perunoita liikaa ja muille jäi liian vähän kasvualaa. Kuvat ovat aiemmilta vuosilta ja osa on varmastikin sinulle tuttuja vanhoista kirjoituksista palsta-ajoiltani. Uusia kuvia tulee sitten taas, kun kevät alkaa.



Syksyllä lämmintä riitti pitkään ja laitoin poikani kanssa syyskylvönä monia juurikkaita ja tietenkin valkosipulit. Mustajuuri, juuriselleri, porkkana, tilli ja keltajuuri ovat nyt jo siis maassa kevättä varten valmiina. Yritän hyödyntää kevään kosteuden ja aikaistaa satoa keväällä harsottamalla kasvukset. Valkosipuleita olemme kasvattaneet jo lähes kymmenen vuotta ja niistä emme luovu enää koskaan, todennäköisesti. Itse kasvatetut valkosipulit ovat maistuvia, niistä puuttuu mielestämme tulisuus ja pistävyys, joita kaupan valkosipuleissa usein on. Olen myös huomannut, että omista valkosipuleista ei tule samalla tavalla migreeniä.


Uusi jätelainsäädäntö ei aiheuta meillä muutoksia, sillä olen kompostoinut kaikki tontin biojätteet jo 20 vuotta ja hyödyntänyt myös naapureiden biojätteet. Nyt yhteiskompostointi on rekisteröity kaupungillekin. Käytössämme on 540 l lämpökompostoritilavuutta. Se riittää ympärivuotisesti sekä keittiöbiojätteiden, että puutarhamateriaalin kompostoimiseen. Kompostointi on rakas harrastukseni ja siitä löytyy avuksesi paljon materiaalia blogistani. Lisää tulee aivan varmasti. Autan monia kompostoinnin onnistumisessa myös neuvonnalla. Suunnitelmissani on tehdä joitain verkkokursseja kevään aikana.


Mansikantaimia on ollut apumaassa jo liian monta vuotta ja ensi keväänä haluaisin ne vihdoin oikealle kasvupaikalleen, samoin vadelmariviä pitää saada lisää. Aiemmin viljelin 4 aaria vuokrapalstaa ja siellä vadelmaa oli 30 metriä, eli saimme satoa runsaasti talveksi pakkaseen, sekä maurin makeaa että keltaista. Nyt pihassa on vain vähän taimia herkuttelua varten. Herneitä pitää myös laittaa paljon, sillä itse kasvatetut ja pakastetut herneet ovat ehdottomasti listalla makunsa takia.



Pinaatti on myös kylvölistalla, sillä pinaattikeitto talven pakkasilla on yksi suurista herkuistamme. Maku on aivan toista kuin kaupan pakastepinaatista tehtynä.




Kasvihuoneeseen tulee kasvihuonekurkkua ja kirsikkatomaatteja. Emme todennäköisesti laita lainkaan tavallisia tomaatteja. Tapasin Sonja Lumpeen viime vuoden Puutarha- ja koti -messuilla Porissa ja ostin hänen tomaattikirjansa viime viikolla. Kirjan lopussa on paljon mielenkiintoisia reseptejä, joita varmasti kokeilen. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka harmillisesti osa neuvoista on vanhentuneita, kuten esimerkiksi mäntysuovan käyttö ja jotkut muut torjunta-aineohjeet. Näinhän kirjallisissa materiaaleissa helposti käy.


Kasvimaalle laitetaan vähän rapeaa salaattia ja rucolaa leivänpäällisiksi.


Suunnitelmat ja toiveet ovat siis todella maltilliset, paitsi yksi. Haaveissa on uusi kausikasvihuone eli kausari. Nyt käytössäni on itse tehty vuodelta 2017 ja se on saanut suuria iskuja kahtena talvena kuusesta tippuneiden jääpaakkujen takia. Uusi on tosin vasta niin sanotusti piirustuslaudalla, mutta sitten kun se toteutuu, kaksinkertaistuu kasvihuoneen pinta-ala ja korkeutta tulee lisää, jotta kurkut ja tomaatit mahtuvat paremmin kasvamaan.



Muiden kirjoittajien linkit kasvuvyöhykkeittäin


Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Kohti laadukkaampaa elämää 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila 

Harmaa torppa 

Myco2quota 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

14 kommenttia:

  1. Pihassani on iso vaahtera ja tammia. Niiden lehdet ovat liian isoja ja kovia ja ne pitäisi saada pilkottua, että niistä olisi katteeksi. Ne kompostoituvat todella huonosti. Oksasilppiri minulla on, muttei siitä ole apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kompostoinut vaahteranlehtiä siten, että murskaan ne ensin ruohonleikkurilla. Joskus, kun lehtiä oli paljon, kompostoin ne mustissa jätesäkeissä ja laitoin vähän tuhkaa nostamaan pH:ta. Nykyään jätän ne nurmikolle ja leikkaan kolmesti leikkurilla. Keväällä ei ole enää mitään jäljellä.

      Poista
  2. Varpusta en muista nähneeni sitten lapsuuden ja siitä on paljon aikaa, pikkuvarpusia sen sijaan käy todella paljon. Kuusitiaiset ovat myös tulleet tänä talvena syöttöpaikalle, siitä olen ollut kovin riemuissani. Muistelinkin, että sinulla oli huomattavasti enemmän kasvatusalaa kuin tuo 30*30, mutta se olikin palsta! Viime kesänä kävimme vähän katselemassa Porin palstoja ja puutarhamökkejä, ihan uteliaisuudesta. Suunnitelmasi kuulostaa tosiaan maltilliselta, mutta niin on joskus ihan hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En uskalla ns. ääneen sanoa, mutta toiveena on, että jaksaisin rakentaa mökille kasvimaan. Siellä saisi kasteluvettä suoraan järvestä loputtomiin. Maa on kivistä ja vaatii todella suuren pohjatyön, ennen kuin mitään voi kasvattaa. Tulkaa Poriin toistekin ja laita vaikka viestiä, niin voisi tavata.

      Poista
  3. Meillä on mökillä hyötypuutarha noin 600 neliön verran se on aidattu . Meillä kasvaa kaikkea mahdollista . Marjapensaita on todella paljon. Pensasmustikoista saimme satoa jo parina vuonna yli kymmenen litraa . On vadelmaa, mansikkaa ,karhunvadelmaa ,mesimarjaa , raparperi ,luumuja Lohjan keltaista kolme , sinistä kaksi ,kirsikkaa kolme ,kriikuna puu ,omena puu ja päärynäpuu .
    Valkosipulit laitoin minäkin maahan syksyllä muutaman vuoden jälkeen . Sitä minä en osaa kasvattaa...missä syy en tiedä?
    Kavihuone projekti alkaa todennäköisesti keväällä. Se olisi tarkoitus tehdä mökin vanhoista ikkunoista .
    Me kompostoimme kaikki puutarhan tuomat tuotokset kolmen vuoden laari kiertoon nyt keväällä saamme ensimmäiset mullat ja siitä eteenpäin joka vuosi ne käytämme hyötykasveille mitä kasvatamme nyt kasvilavoissa.
    Meillä on myös lämpökompostori mihin laitamme vähät talous jätteet mutta sitten myös ulkohuussn tuotannon ja kaksi jälkikompostoria mihin jatkamme kompostointia . Tämän käytämme lukuisille kukille ja pensaille . Meillä on myös pakastava huussi sisällä mutta se on satunnaisesti käytössä .Viljely suunnitelmat on vielä auki tälle vuodelle . Sinun kuulostaa hyvältä .
    Kevättä odotellessa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on ruhtinaalliset kasvatustilat, ihan ns. käy kateeksi, sillain siis positiivisessa mielessä. Valkosipuli tarvitsee todella voimakkaan maan ja paljon kastelua. Itse luulin aluksi epäonnistuneeni totaalisesti, mutta syynä oli se, etten osannut kaivaa satoa riittävän syvältä. Asia selvisi seuraavana vuonna nimittäin, kun uudet varret kasvoivat istuttamatta. Toki on parina vuonna ollut todella huonot istukassipulit, jotka on ostettu kaupasta. Parhaiten onnistun omilla kynsillä. Se ei vain aina onnistu, kun talvella kulutus on niin suurta. Nyt minulla on itusipuleista tehty penkki, jossa on ns. satoja valkosipuleita, niistä riittää nyt suvunjatkoa jatkuvasti.

      Poista
  4. Minäkin sain kaverilta valkosipulin kynsiä Alexandra nimeltään ja siksi innostuin uudestaan saa nähdä miten käy .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että onnistuu tällä kerralla. Mukavaa kevään odotusta sinulle.

      Poista
  5. Kompostoimalla biojätteen saa ihan superihanaa kasvualustaa. Sinulla on monipuolisesti kasvamassa itsekasvatettua ravintoa, kasvattaminen on hauskaa. On niin kiva pyörähtää keittiöpuutarhassa hakemassa päivän ruoka-ainekset. Taatusti tuoretta ja tietää, miten ne on kasvatettu.
    Uutta tutkittua tietoa on tullut viime vuosina paljon, ihmeen sitkeästi silti jotkut vanhentuneet (ei-suositeltavat) ohjeet pysyvät netissäkin eri lähtiessä, kuten tuo mäntysuovan käyttö.
    Iloista uutta puutarhakautta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos iloista puutarhakautta myös sinulle! Valistusta ja opettamista tarvitaan pitkän aikaa. Moni saa ohjeensa "kaverilta" tai somesta ja siinä ei aina huomata tarkistaa tietojen ajantasaisuutta. Itsekin välillä tuskailen, miten nopeasti tieto vanhenee. Onneksi paljon ei voi mennä vikaan, kun ei käytä ostotarvikkeita paljoakaan ja nekin vähät, mitä käyttää, ovat luotettavien toimijoiden tuottamia, joten on suurempi luotto tasoon, kuin ns. "kiinantuonnilla".

      Poista
  6. Ihana kun olet taas mukana kirjoittamassa. Olen kaivannut asiantuntevia, perustelevia ja inspiroivia juttujasi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, kun huolehdit meistä niin hyvin. Ilman sinun kannustustasi en olisi vielä jaksanut aloittaa uudelleen blogia. Olet todella tärkeä meille kaikille.

      Poista
    2. Siitä mäntysuovasta tuli mieleen että on kyllä Suomessa tehtyä mäntysuopaa nimellä Aito Suomalainen mäntysuopa. Valmistaja on Foxtel Orivedeltä. On tehty perinteisen ohjeen mukaan. En nyt muista mistä sen ostin mutta googlaamalla kyllä löytyy. Käytän sitä itse kirvojen häätöön kasveista.

      Poista
    3. Saippuaa, edes mäntysuopaa ei ole hyväksytty kasvinsuojeluaineeksi eikä hyönteisten torjuntaan. Riippumatta reseptistä, perinteinen tai ei, sille ei ole tehty vaikuttavuustutkimuksia, jotka selvittävät, miten aine vaikuttaa ympäristöön, hyönteisiin, maaperäeliöihin, kasveihin. Ei ole selvitetty, minkälaisia hajoamistuotteita siitä syntyy, miten ne vaikuttavat. Ei ole selvitetty, miten kauan hajoaminen kestää jne.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla