Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy. Näytä kaikki tekstit

7.1.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #1 Vuosi 2024

Haaveet ja toiveet

Vuosi vaihtui ja huippupakkaset ovat hiljentäneet puutarhan lintulaudalta paljon asiakaskäyntejä. Ilokseni olen saanut kuitenkin nauttia niin punatulkkujen, sini- ja talitiaisen vierailuista ja suurimman ilon ovat tuoneet tavallisen varpusen kyläilyt.

Tavallinen varpunen eli harmaavarpunen on jäänyt paljolti  moniruokaisena pikkuvarpusen jalkoihin. No miten tämä liittyy vuoden 2024 puutarhailuun? Siten, että linnut ja monimuotoisuus ovat tärkeässä osassa puutarhaamme myös alkaneena puutarhakautena. Koin palkinnoksi aiemmasta työstä äänimaailman, jonka sain taltioitua videolle. Tätä haluan tukea ja lisätä: vaarantuneiden lajien huomioimista, luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntäen puutarhassani. Mukava on tietenkin saada siinä samalla satoa ja maistuvia herkkuja ruokapöytään. Meillä on tontillamme runsaasti linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja, ja lisää on tulossa.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Olen ollut  mukana sarjassa vaihtelevasti jaksamisen mukaan ja toivottavasti vuosi 2024 on hyvä tältä osin. Kirjoituksen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.



Olemme 4-henkinen perhe kasvuvyöhykkeellä 2. Asumme kaupunkitaajamassa ja käytössämme on tällä hetkellä vain oma pihamme, tontti on 30*30 m ja siinä on asuintalo ja autotalli, eli tilaa ei ole vallan paljon. Tämä tuo tiettyjä rajoituksia kasvatettaviin määriin ja ensi kesänä rajoitammekin aika tavalla aiemmasta tiettyjä kasvatuksia. Perunaa laitamme vain hyvin vähän, lähinnä kesäperunat. Viime kesänä laitoin perunoita liikaa ja muille jäi liian vähän kasvualaa. Kuvat ovat aiemmilta vuosilta ja osa on varmastikin sinulle tuttuja vanhoista kirjoituksista palsta-ajoiltani. Uusia kuvia tulee sitten taas, kun kevät alkaa.



Syksyllä lämmintä riitti pitkään ja laitoin poikani kanssa syyskylvönä monia juurikkaita ja tietenkin valkosipulit. Mustajuuri, juuriselleri, porkkana, tilli ja keltajuuri ovat nyt jo siis maassa kevättä varten valmiina. Yritän hyödyntää kevään kosteuden ja aikaistaa satoa keväällä harsottamalla kasvukset. Valkosipuleita olemme kasvattaneet jo lähes kymmenen vuotta ja niistä emme luovu enää koskaan, todennäköisesti. Itse kasvatetut valkosipulit ovat maistuvia, niistä puuttuu mielestämme tulisuus ja pistävyys, joita kaupan valkosipuleissa usein on. Olen myös huomannut, että omista valkosipuleista ei tule samalla tavalla migreeniä.


Uusi jätelainsäädäntö ei aiheuta meillä muutoksia, sillä olen kompostoinut kaikki tontin biojätteet jo 20 vuotta ja hyödyntänyt myös naapureiden biojätteet. Nyt yhteiskompostointi on rekisteröity kaupungillekin. Käytössämme on 540 l lämpökompostoritilavuutta. Se riittää ympärivuotisesti sekä keittiöbiojätteiden, että puutarhamateriaalin kompostoimiseen. Kompostointi on rakas harrastukseni ja siitä löytyy avuksesi paljon materiaalia blogistani. Lisää tulee aivan varmasti. Autan monia kompostoinnin onnistumisessa myös neuvonnalla. Suunnitelmissani on tehdä joitain verkkokursseja kevään aikana.


Mansikantaimia on ollut apumaassa jo liian monta vuotta ja ensi keväänä haluaisin ne vihdoin oikealle kasvupaikalleen, samoin vadelmariviä pitää saada lisää. Aiemmin viljelin 4 aaria vuokrapalstaa ja siellä vadelmaa oli 30 metriä, eli saimme satoa runsaasti talveksi pakkaseen, sekä maurin makeaa että keltaista. Nyt pihassa on vain vähän taimia herkuttelua varten. Herneitä pitää myös laittaa paljon, sillä itse kasvatetut ja pakastetut herneet ovat ehdottomasti listalla makunsa takia.



Pinaatti on myös kylvölistalla, sillä pinaattikeitto talven pakkasilla on yksi suurista herkuistamme. Maku on aivan toista kuin kaupan pakastepinaatista tehtynä.




Kasvihuoneeseen tulee kasvihuonekurkkua ja kirsikkatomaatteja. Emme todennäköisesti laita lainkaan tavallisia tomaatteja. Tapasin Sonja Lumpeen viime vuoden Puutarha- ja koti -messuilla Porissa ja ostin hänen tomaattikirjansa viime viikolla. Kirjan lopussa on paljon mielenkiintoisia reseptejä, joita varmasti kokeilen. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka harmillisesti osa neuvoista on vanhentuneita, kuten esimerkiksi mäntysuovan käyttö ja jotkut muut torjunta-aineohjeet. Näinhän kirjallisissa materiaaleissa helposti käy.


Kasvimaalle laitetaan vähän rapeaa salaattia ja rucolaa leivänpäällisiksi.


Suunnitelmat ja toiveet ovat siis todella maltilliset, paitsi yksi. Haaveissa on uusi kausikasvihuone eli kausari. Nyt käytössäni on itse tehty vuodelta 2017 ja se on saanut suuria iskuja kahtena talvena kuusesta tippuneiden jääpaakkujen takia. Uusi on tosin vasta niin sanotusti piirustuslaudalla, mutta sitten kun se toteutuu, kaksinkertaistuu kasvihuoneen pinta-ala ja korkeutta tulee lisää, jotta kurkut ja tomaatit mahtuvat paremmin kasvamaan.



Muiden kirjoittajien linkit kasvuvyöhykkeittäin


Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Kohti laadukkaampaa elämää 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila 

Harmaa torppa 

Myco2quota 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

3.7.2023

Satokausi vai satoisa kausi

Pitkäkö on kasvukausi?

Taas on se aika kuukaudesta, kun #suuntanaomavaraisuus kirjoitussarjan tekstit julkaistaan, eli kuukauden ensimmäinen maanantaina. Tämä kirjoitus on osa tätä kirjoitussarjaa. www.Tsajut.fi:n Satu ja www.Korkeala.fi:n Heikki kaitsevat ja luotsaavat sarjaa. Kaikkien kirjoituksiin löytyy linkit lopusta, kasvuvyöhykkeittäin lajiteltuina. Minä olen vyöhykkeellä II.

Satokausi on saanut uusia ajatuksia tänä vuonna. Löysin talvella tosi halvan kasvivalon, jonka alla oikeasti yrtit ja salaatit kasvavat, myös talvella. En siinä mitään siemenestä asti kasvattanut, mutta kaupan yrteistä sai helposti uuden sadon. Satokausi alkoi siis jo hyvin varhain. Kolmannen sadon samoista taimista sain kasvihuoneessa, kun kevätaurinko, yhdessä hevoskan lämmön kanssa, piti kasvihuoneen lämmön plussalla yötä päivää. Muistatko tämän kuvan?


Pitäisikö siis puhua satoisasta kaudesta?

Satoisa kausi voi siis olla pitkäkin. Se voi alkaa varhain talvella ja sitä voi jatkaa pitkälle syksyyn, myös ilman kasvihuonetta. Onko retiisit mielestäsi karvaita ja polttavia? Niin minunkin mielestäni, paitsi, jos ne on kasvatettu viileään aikaan. Maku on todella herkullinen, jos retiisin kasvattaa kevättalvella tai oikein myöhään syksyllä. Syksykasvatuksen etuja on, että kosteutta riittää ja sadosta tulee kookasta, halkeilematta ja puutumatta. Nopeakasvuisen retiisin voi laittaa elokuun lopulla, kun muu sato on jo kerätty.


Jos perunan istuttaa varhain, heti roudan sulattua, ehtii perunastakin kasvattaa kaksi satoa. Peruna on senkin vuoksi hyvä vaihtoehto jatkosadolle, että se estää rikkaruohoja valtaamasta maata. Nopeasti peittäväksi muodostuva kasvusto ei anna valoa rikkaruohoille.


Kevään sadon aikaistamista voi jouduttaa syksyllä. Kaikki rikkaruohot kannattaa kitkeä erittäin huolellisesti, jolloin niillä ei ole valmista vahvaa juuristoa keväällä. Monet avomaalla kasvatettavat vihannekset voi kylvää syksyllä, jolloin ne saavat hyödynnettyä kevään kosteuden itämiseensä. Ja toisaalta syksyn juurikassatoa voi jättää maahan odottamaan myöhempää käyttöä. Lehtikaali ei edes harmistu pienestä pakkasesta. Maasta voi nosta juureksi niin kauan kuin ne eivät ole vielä jäätyneet maahan kiinni. Porkkana jopa makeutuu pienestä pakkasesta. Jäätymistä voi estää peittämällä kasvuksia, vaikkapa oljilla.

Lehtisalaatti on myös yllättävän kylmänkestävää. Sitä laitan myös usein loppusyksystä vielä uudelleen itämään. Salaatin rinnalla aivan huippuherkullista leivän päällä on kaskinauriin ja retiisin lehdet. Vihersalaattikäyttöä varten kylvö tehdään todella tiheään sekakylvönä ja sato poimitaan saksilla. Kannattaa maistaa.



Maanpeitekasvit ja viherlannoitus

Harrastan kateviljelyä, ja katteena voi olla mitä tahansa orgaanista. Usein se on itse laitettua kompostia, ruohosilppua tai mitä tahansa leikkuujätettä. Maanpeitekasvina katteeksi kasvaa ihan itsestään vesiheinää. Aiemmin kitkin sitä pois, mutta nyt olen oppinut, että se auttaa torjumaan esimerkiksi sipulikärpästä, kerää ravinteita ja luovuttaa ne, kun kasvuksen kääntää syksyllä kevyesti maahan. Lisäksi se muodostaa todella hyvän mikroilmaston ja suojaa maata kuivumiselta. Hyvinkin kuivana kautena vesiheinän peittämä maa on ihan kosteaa. Muuten en käytä maanpeitekasveja kuin kukkamaissa, ja niissä maanpeitekasvina on esimerkiksi suikeroalpi.



Tässä muiden yhteiskirjoitussarjaan osallistuvien linkit. Mukavia lukuhetkiä sinulle.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/heinakuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/viherlannoitusta-ja-milta-satokausi-nayttaa-nyt-suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2023/

Kasvuvyöhyke 2

tämä lukemasi postaus Finland urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/06/satokausi-vai-satoisa-kausi.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2023.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/07/heinakuussa-lisakylvoja-kasvimaalle.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/07/suuntanaomavaraisuus-heinakuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-7/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-7.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/07/unelmana-omavaraisempi-elama-satokauden.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/07/03/heinakuu-23-satokauden-kuulumiset-ja-lannoitukset/

11.12.2022

Voinko nähdä lierojen ruokailun puutarhassani?

 

Lehtiruusuja nurmella


Oletko koskaan ihmetellyt nurmikollasi upeita lehtiruusuja puoliksi maahan uponneena? Ehkä et ole tullut katsoneesi niin tarkasti maahan haravointisi lomassa. Nyt kerron sinulle, että kannattaa kumartaa. Lierot ovat vallan taiteilijoita, kun hamuavat ruokaa maanalaiseen verkostoonsa. Milli milliltä lehti sukeltaa pikkuruiseen luolastoon. Suorana lehti ei sinne mahdu, mutta rullalle käärittynä kyllä. Voit parin päivän ajan verrata yhden lehden katoamista, sen verran kestää, kun liero upottaa/syö yhden vaahteranlehden.





Maa voi ollut jäässä vielä muutama viikko sitten. Pinnasta vähän kokeillen löytyy kuitenkin talven jäljiltä kohmeisia lieroja. Kun aurinko on jo ehtinyt lämmittää ja maa on sulanut kokonaan. Kasvimaan uumenista löytyy ilahduttava määrä isoja kompostilieroja, sarvikuonokkaan toukkia ja ihan tavallisia, pieniä lieroja. Voi ihan itse todeta, että eivät ole menneet hukkaan lisätty komposti ja hevoska!

Lieroilla hyvät oltavat


Ennen maan jäätymistä levitetty paksu koivunlehtioksahake pitä mukavasti kosteuden maassa kevään tuulilta suojassa. Lierot saava vielä hetken puuhastella rauhassa, ennen kuin tulen kuokkani kanssa sekoittamaan kylvörivin kohdalle kompostia ja kylvämään papuja jos jonkinmoista. Helsingissä Hyötykasviyhdistyksen ihanassa puodissa oli oikein palvelualtis ja osaava myyjä, jolta sain uusia vinkkejä papuharrastukseeni. Laittelen lajikkeista tietoa tarkemmin, kunhan rupean kylvöhommiin.

Syksyn viherlannoittaja, hunajakukka, ehtii kasvaa ihan mukavasti vielä loppusyksystä sadonkorjuun jälkeen, makaa nyt myös maan suojana odottamassa mansikkapenkkien muodostamista, sipulien ja perunoiden istuttamista ja porkkanan kylvöä. Voiko makoisampaa olla kuin juuri nostetut perunat ja porkkanat omien sipuleiden kanssa! No, ei mennä asioiden edelle, eihän vielä ole maassa ensimmäistäkään pottua tai itusipulia.


21.3.2020

Linnuille rivitalo nostettu paikoilleen

Lintujen laulu on voimistunut


Kevät on tulossa ja kun vielä samaan aikaan autoliikenne on ihan minimissä, niin lintujen laulua kuulee huomattavasti paremmin kuin ennen.

Luulin aiemmin, että linnunpönttöjä ei voi laittaa yhteen kaupunkipihaan kovin monta. Huomasin olleeni väärässä, kun näin ystäväni pihassa kolme pönttöä ihan vilkkaalla kulkuväylällä autotallin seinässä, juuri sopivasti keittiön ikkunasta tarkasteltavina.

Siitäpä minäkin innostuin ja perheensisäisenä alihankintana (=lapsityövoimaan turvautuen) teetin meille monta uutta pesäpönttöä. Asunnot valmistuivat jo syksyllä, mutta iltojen pimetessä niitä ei voitu asentaa loppusijoituspaikalleen eli seinälle. Tähän rivitaloon pääsi uusista pöntöistä kaksi.

Tänään nostettiin rivitalo korkeuksiin





Eli vihdoin linnut voivat muuttaa meille. Yksi pikkuvarpus-pariskunta on jo ilmeisesti asustamassa viimevuotisessa kodissaan, joka ei ole tässä rivitalossa. Pesätarviketta kerään jatkuvasta lyhytkarvaisen koiramme turkista, kuten olen aiemmin kertonut. 

Oli tavattoman hauskaa katsella, kun pikkuvarpunen istuskeli katolla ja kertoi koko kylä väelle, että tämän pöntön omistan MINÄ! Harmi, ettei ollut kamera silloin mukana.

Hyönteishotellien rakentamisesta laitan juttua seuraavaan kirjoitukseen. Hyönteisten merkityksestä ruoantuotannon näkökulmasta kirjoitin aiemmin, ehkä muistatkin.





14.7.2019

Sekakylvöä amppelissa ihan unohtuneena

Tammi ja muratti kasvat ihan sovussa


Vaikkakaan kukaan, minä tai lapset, emme muistaneet laittaneemme ruukkuun tammenterhoa. Kun asiaa sitten mietin, niin toden totta, tuikkasin yhden ruukkuun syyslomalla.

Talven aikana se oli alkanut itää ihan vaivihkaa ja vasta myöhään keväällä huomasin, että kappas, tammikin kasvaa ikkunallani. Nyt amppeli on taas kesän ajan ulkona.

Mitäköhän teen istutukselle syksyllä? Tuskin voin enää ottaa talveksi sisälle, kuten olen aiemmin tehnyt. 



24.5.2019

Merkitseekö tämä mahdollisesti ensimmäisiä viinirypäleitä syksyllä?


Viinirypäle yllätti ja talvehti


ja nyt se yllätti todella! Onko meillä mahdollisesti omia rypäleitä syksyllä? Jos vastaus on kyllä, niin ehdottomasti rakennan suojan sadon kypsymisaikaa lisätäkseni sekä syksyn tuiverruksia ja talven pakkasia varten. Nyt kyllä harmittaa, että kameran zoomi on todella todella huono!!!! Jottain tarttis tehrä!


23.10.2018

"Osta" itsellesi kevääksi työskentelyaikaa





Kevät tulee yhtä yllättäin kuin talven ensimmäiset liukkaat. Juurihan vasta lumet suli, tai niin itsestä tuntuu ja silti maasta pukkaa rikkaa jos toistakin.

Jos tuntuu siltä, että näin pakkaa käymään, kannattaa laittaa nyt syksyllä ihan reilusti valoaläpäisemätön pressu päälle. Pimeässä tykkäävät kaivella lierotkin käytäviään. Keväällä myöskään maa ei kuivu, vaan saat hyödynnettyä lumien sulamisvedet.

Ei se pressu tietenkään mitenkään nätti ole... mutta onkos sillä väliä. Lumi peittää sen kuitenkin pian. Ja toisaalta, useimmat pressut ovat vihreitä, joten ihan puutarhan värimaailmaansopivia, voisi ajatella.

Omalla palstallani on tällä hetkellä kaksi 5m*10 m pressua ja yksi tulossa vielä lisää. Ovat siellä kunnes ehdin jyrsimen kanssa mansikkamaan kimppuun. Käyn myös levittämässä keskeneräistä kompostia sinne alle ennen talvea, muuhun kuin mansikkamaan kohtaan. Komposti on sitten kevääksi maatunut loppuun ja maa on muhevaa. 

1.10.2018

Lieroille katto talveksi ja ruokaa varastoon

Syksyllä kannattaa muistaa erityisesti lieroja. Kaikenlaista haravoimisjätettä ja muuta, mitä ei halua jättää jostain syystä nurmikolle tai muuten näkyviin, kannattaa laittaa kasvimaalle ja päälle vaikka vanha räsymatto eristämään kylmää. Lieroilla pysyy hyvä olot paljon kauemmin, eivätkö joudu kaivautumaan niin kovin aikaisin roudalta suojaan. Maanmuokkausaikaa on näin ollen paljon kauemmin ja mururakennetta vahvistavat samalla.



16.9.2018

Sadonkorjuu jatkuu niinkuin lämmin syksykin

Aurinkoinen syyspäivä on mitä parhain puutarhahommiin, ja ruokakaapissa tyhjentyneet peruna- ja porkkanapussit oiva syy lähteä mullankaivuuseen.

Tänään tuli vastaan iloinen yllätys. Härkäpavut kukkivat nätisti.


 Eivät taida nämä kukat ehtiä enää paloiksi asti.
Kertaalleen tyhjennetyssä härkäpapumaassa oli toinen mokoma palkoja odottamassa. Kuivuudesta kärsineet taimet olivat saaneet alkusyksyn kosteudesta uutta pontta kasvuun ja lämpöä on riittänyt palkojenkin muodostamiseen. Ihan mukavankokoisia papujakin oli ainakin sormituntumalla sisällä. En riipinyt niitä vielä.



Porkkanoilla on kokoa, kuten perunoillakin. Enää ei noussut ennätysperunaa suurempaa, eli aiemmalla 817 grammalla edetään kisaan. Nyt perunat olivat 500 - 650 g, lajikkeina Mozart ja Nicola, jota kasvatan talven perunaksi. Annetaan niiden vielä vahvistaa kuortaan ja parannella varastokestävyyttä.



Rikkaruohoja on jonkin verran myös päässyt herneiden ja sipuleiden riveihin. Ne ehtii kyllä vielä ennen maan jäätymistä nyppiä pois. On todella tärkeää, että juurilevinnäiset rikkakasvit eivät jää maahan syksyllä. Keväällä on aivan hirmuinen homma muuten niiden kitkennässä. Kevätaurinko sulamisvesien kanssa on takuuvarma resepti rikkakasvien viihtyvyyteen, jos niillä on hyvä juuri syksyn jäljiltä maassa. Paljon tuskaisempi taival on sellaisella, joka pyrkii aurinkoon jonkun pienen juurenpätkän avulla. Juuren energiavarat eivä riitä kovin pitkään, ja jos vielä keväällä ehtii harata ensimmäiset pinnalle nousseet lehdet, ei juurella välttämättä riitä voimaa toiseen lehtikertaan.


11.8.2018

Kateviljelyyn valmistautumista syksyn saapuessa



Kateviljelyn aloituksessa tulee aina pohdittavaksi, mitä laittaa katteeksi ja mihin. Nyt syksyn hiipiessä vähitellen kesän jälkeen, kannattaa puiden lehdet, mikäli ne haluaa pois nurmikolta, silputa hieman ruohonleikkurilla ja kerätä sitten haravoiden tai jo alun perin keräävällä ruohonleikkurilla. Lehtisilppu kannattaa levittää kasvimaalle sadonkorjuun jälkeen. Kate viivästyttää maan jäätymistä ja antaa lieroille ja muille maaperäeliöille lisäaikaa maan muokkaamiseen. Osa katteesta on mahdollisesti jäljellä vielä keväällä ja se kannattaa hyödyntää silloin kylvörivien välissä. Suojaa kosteuden haihtumiselta ja ruokkii lieroja edelleen.




Keväällä haravoimasi lehdet ovat oivallista katetta kasvimaalla. Mikäli lehdet ovat pääosin tammea tai vaahteraa, ne ovat parempia mustikoiden ja rhodojen juurella ja voit laittaa jo syksyllä silput sinne.





Lintujen pesäntekotarvikkeita tarjoamalla, edellisessä postauksessa mainitulla tavalla ja kiinnittämällä pesäpönttöjä pihaan ja lähistölle, saat pihapiiriisi mahdollisia etanoita ja hyttysiä nauttivia siivekkäitä.


Itse en tosin allekirjoita katteiden etanoiden lisäävää vaikutusta, mutta linnut joka tapauksessa nauttivat niiden rouskuttelusta.



7.8.2018

Linnuille kevääksi pesäntekotarvikkeita

Jos sinulla on koira tai tuttavallasi on, kerää syksyn mittaan harjauksen karvat ja laita keväällä lintujen ulottuville, kuten esimerkiksi kuvassa siemenhäkissä.

4.7.2018

Kuivan kevään kasvua ja uuden kasvualan lähtötilanne

Vajaalla vedellä kasvaa, mutta vain pienesti. Kevät on ollut kovin kuiva ja maan vesivarannot eivät ole riittäneet härkäpapujen varren kasvattamiseen. Lämpö on innoittanut ne kuitenkin kukkimaan runsain mitoin. 20 cm varret monine kukkineen näyttävät jopa huvittavilta.


Linnut ovat etsineet syötävää katteen alta märästä maasta ja tuloksena on sekametelisoppa kaatuneine sipulinvarsineen.


Herneet, kuvan oikeassa etureunassa, ovat ihan terhakoita kuivuudesta huolimatta. Samoin niiden vasemmalla puolella oleva auringonkukka, joka on itänyt edellisvuoden kukinnosta tippuneesta siemenestä. Varsi on tässäkin jäänyt lyhyeksi. Viime vuonna pituutta oli kaksi metriä.


Toivottavasti tämä pieni kurpitsan taimi ehtii kasvaa isoksi syksyyn mennessä.


Uuden kasvualan raivauksen lähtötilanne: heinää, pieniä ja suuria koivuja, ohdaketta ja ties mitä rikkakasvia kasvaa todella tiheänä kasvuksena. Tästäkin saadaan varmasti mehevä maa. Kirjoittelen ja laitan kuvia teille matkanvarrelta.



Ihmisten välinpitämättömyys on kyllä käsittämätöntä. Tämä roskaläjä pitää ensin siirtää asianmukaiseen paikkaan, ennen kuin voi aloittaa viljelytoimia tai edes valmistelevia toimia.



7.5.2018

Kevät puutarhurilla

Maa oli jäässä vielä muutama viikko sitten




Pinnasta vähän kokeillen löytyi talven jäljiltä kohmeisia lieroja. Nyt aurinko on jo ehtinyt lämmittää ja maa on sulanut kokonaan. Kasvimaan uumenista löytyy ilahduttava määrä isoja kompostilieroja, sarvikuonokkaan toukkia ja ihan tavallisia, pieniä lieroja. Ei ole mennyt hukkaan lisätty komposti ja hevoska!

Talven jäljiltä tarkastettiin ensin tuhojen laajuus palstalla. Aina vähän jännittää, ovatko pitkäkorvat nakertaneet vadelman taimet tyngiksi talven aikana. Liekö ollut muuta ruokaa riittävästi, sillä menneenä talvena vadelmat saivat olla aivan rauhassa, jopa myöhään syksyllä istuttamani uuden lajikkeen syysvadelman taimet. Ne ovat siitä oivallisia, että satoa tulee varteen jo ensimmäisenä vuotena, ei siis vasta toisena, kuten kesävadelmalla. Sato myös valmistuu hieman myöhemmin, joten vadelmakausi pitenee, mikäs sen mukavampaa.

Ennen maan jäätymistä levitetty paksu koivunlehtioksahake on mukavasti pitänyt kosteuden maassa kevään tuulilta suojassa. Lierot saava vielä hetken puuhastella rauhassa, ennen kuin tulen kuokkani kanssa sekoittamaan kylvörivin kohdalle kompostia ja kylvämään papuja jos jonkinmoista. Helsingissä Hyötykasviyhdistyksen ihanssa puodissa oli oikein palvelualtis ja osaava myyjä, jolta sain uusia vinkkejä papuharrastukseeni. Laittelen lajikkeista tietoa tarkemmin, kunhan rupean kylvöhommiin.

Syksyn viherlannoittaja, hunajakukka, ehti kasvaa ihan mukavasti vielä loppusyksystä sadonkorjuun jälkeen, makaa nyt myös maan suojana odottamassa mansikkapenkkien muodostamista, sipulien ja perunoiden istuttamista ja porkkanan kylvöä. Voiko makoisampaa olla kuin juuri nostetut perunat ja porkkanat omien sipuleiden kanssa! No, ei mennä asioiden edelle, eihän vielä ole maassa ensimmäistäkään pottua tai itusipulia.