Aina jokin tila löytyy kylvöksille?

 ja jos ei muuten, niin revitään vähän jotain pois

Meillä on mökillä koko mökin pituinen terassi. Toisessa päädyssä rapun vieressä on ollut monta vuotta vuorenkilpeä. Tykkään siitä kyllä, varsinkin sen aikaisista kukista pörriäisille, mutta liika on liikaa. Se kasvattaa alaansa ihan vaivihkaa, oikeastaan sitä ei edes huomaa, ennen kuin on levittäytynyt kulkutielle. Tänään sen huomasin, jouduin kiertämään kukat aina kun menin varastoon.

Samalla olin miettinyt, että mihin loppuja herneitä kylvetään. Naapurin hernemaan jälkeenkin jäi vielä kylvettävää. Tuumasta toimeen ja vuorenkilpien tilalle tuli pienimuotoinen hajakylvetty hernemaa. Eikös tunnukin mukavalta ajatukselta herkutella herneet suoraan terassilta?

Maa oli melko kovaa, mutta vuosikausien katteiden lisäämisen jälkeen savimaa on muuttunut multaiseksi. En silti ymmärrä, miksi oli niin kova pohja. Vähän pehmennettiin ja heiteltiin herneet hujan hajan. Tiivistin tallomalla, eli jyräsin herneet tiukkaan ja kasteltiin huolellisesti, jotta herneet pääsevät turpoamaan kunnolla ja itämään. Päälle laitettiin ostomultaa, kun muuta ei ole enää tarjolla. Multaa laitettiin aika paksulti, talloin sen jälleen tiiviiksi ihan lopuksi.

Jotta samaa linturyöväystä ei tule, mitä olen joutunut torjumaan kaupungissa, laitoin metalliverkon suojaksi, Ei se ihan hyvä suoja ole, mutta josko olisi edes vähän hankalampaa herkutella.

Suunnitelmasta on helppo poiketa

 Latva-artisokka kylvetty

Kotitarpeiluun tehdyt suunnitelmat ovat siitä kivoja, että niistä saa poiketa, jos itse niin päättää. Tein hyvin maltilliset kylvösuunnitelmat, jotta ei tule mitään stressiä asiasta. Suunnitelmia voi aina muuttaa, jos tuntuukin siltä, että jaksaa tehdä enemmän tai haluaakin kokeilla jotain uutta.

Olen kasvattanut latva-artisokkia aiemminkin ja saanut ne jopa talvehtimaan. Sadon hyötykäyttö jäi erinäisten epäonnisten sattumusten vuoksi huonoksi. Kasvit ovat todella isoja ja vievät paljon tilaa, joten jätin ne sen vuoksi välillä pois kasvatuksesta. En halunnut käyttää tilaa satoon, jota ei sitten hyödynnetäkään. Nyt yritän kerran vielä. Pidän latva-artisokasta esimerkiksi pizzan päällä ja yritän säilöä sadon siihen tarkoitukseen, ellei tule käytetyksi tuoreeltaan.

Yleensä ei ole jaksanut laittaa muistiinpanoihin lajikkeiden nimiä talteen. Nyt päätin korjata senkin tilanteen ja otan kuvan siemenpussin kanssa. Siinähän se tulee sitten samalla dokumentoitua myöhempää käyttöä varten.

Nyt on siis kylvö tehty ja odottelen itämistä, joka voi kestää 1-2 viikkoa. Siemenet on toki peitetty kuvaamisen jälkeen, kuvaan halusin samalla tallentaa siemenien määrän. Kaksi kärpästä siis samalla iskulla, eli lajike ja siementen määrä. 

Itämiseen meni lopulta vain viikko ja nyt niiden kasvua autetaan kasvivalolla, joka onnistuneesti kasvatti viime keväänä myös lehtisalaatit.

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #1 Vuosi 2024

Haaveet ja toiveet

Vuosi vaihtui ja huippupakkaset ovat hiljentäneet puutarhan lintulaudalta paljon asiakaskäyntejä. Ilokseni olen saanut kuitenkin nauttia niin punatulkkujen, sini- ja talitiaisen vierailuista ja suurimman ilon ovat tuoneet tavallisen varpusen kyläilyt.

Tavallinen varpunen eli harmaavarpunen on jäänyt paljolti  moniruokaisena pikkuvarpusen jalkoihin. No miten tämä liittyy vuoden 2024 puutarhailuun? Siten, että linnut ja monimuotoisuus ovat tärkeässä osassa puutarhaamme myös alkaneena puutarhakautena. Koin palkinnoksi aiemmasta työstä äänimaailman, jonka sain taltioitua videolle. Tätä haluan tukea ja lisätä: vaarantuneiden lajien huomioimista, luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntäen puutarhassani. Mukava on tietenkin saada siinä samalla satoa ja maistuvia herkkuja ruokapöytään. Meillä on tontillamme runsaasti linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja, ja lisää on tulossa.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Olen ollut  mukana sarjassa vaihtelevasti jaksamisen mukaan ja toivottavasti vuosi 2024 on hyvä tältä osin. Kirjoituksen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Olemme 4-henkinen perhe kasvuvyöhykkeellä 2. Asumme kaupunkitaajamassa ja käytössämme on tällä hetkellä vain oma pihamme, tontti on 30*30 m ja siinä on asuintalo ja autotalli, eli tilaa ei ole vallan paljon. Tämä tuo tiettyjä rajoituksia kasvatettaviin määriin ja ensi kesänä rajoitammekin aika tavalla aiemmasta tiettyjä kasvatuksia. Perunaa laitamme vain hyvin vähän, lähinnä kesäperunat. Viime kesänä laitoin perunoita liikaa ja muille jäi liian vähän kasvualaa. Kuvat ovat aiemmilta vuosilta ja osa on varmastikin sinulle tuttuja vanhoista kirjoituksista palsta-ajoiltani. Uusia kuvia tulee sitten taas, kun kevät alkaa.

Syksyllä lämmintä riitti pitkään ja laitoin poikani kanssa syyskylvönä monia juurikkaita ja tietenkin valkosipulit. Mustajuuri, juuriselleri, porkkana, tilli ja keltajuuri ovat nyt jo siis maassa kevättä varten valmiina. Yritän hyödyntää kevään kosteuden ja aikaistaa satoa keväällä harsottamalla kasvukset. Valkosipuleita olemme kasvattaneet jo lähes kymmenen vuotta ja niistä emme luovu enää koskaan, todennäköisesti. Itse kasvatetut valkosipulit ovat maistuvia, niistä puuttuu mielestämme tulisuus ja pistävyys, joita kaupan valkosipuleissa usein on. Olen myös huomannut, että omista valkosipuleista ei tule samalla tavalla migreeniä.

Uusi jätelainsäädäntö ei aiheuta meillä muutoksia, sillä olen kompostoinut kaikki tontin biojätteet jo 20 vuotta ja hyödyntänyt myös naapureiden biojätteet. Nyt yhteiskompostointi on rekisteröity kaupungillekin. Käytössämme on 540 l lämpökompostoritilavuutta. Se riittää ympärivuotisesti sekä keittiöbiojätteiden, että puutarhamateriaalin kompostoimiseen. Kompostointi on rakas harrastukseni ja siitä löytyy avuksesi paljon materiaalia blogistani. Lisää tulee aivan varmasti. Autan monia kompostoinnin onnistumisessa myös neuvonnalla. Suunnitelmissani on tehdä joitain verkkokursseja kevään aikana.

Mansikantaimia on ollut apumaassa jo liian monta vuotta ja ensi keväänä haluaisin ne vihdoin oikealle kasvupaikalleen, samoin vadelmariviä pitää saada lisää. Aiemmin viljelin 4 aaria vuokrapalstaa ja siellä vadelmaa oli 30 metriä, eli saimme satoa runsaasti talveksi pakkaseen, sekä maurin makeaa että keltaista. Nyt pihassa on vain vähän taimia herkuttelua varten. Herneitä pitää myös laittaa paljon, sillä itse kasvatetut ja pakastetut herneet ovat ehdottomasti listalla makunsa takia.

Pinaatti on myös kylvölistalla, sillä pinaattikeitto talven pakkasilla on yksi suurista herkuistamme. Maku on aivan toista kuin kaupan pakastepinaatista tehtynä.

Kasvihuoneeseen tulee kasvihuonekurkkua ja kirsikkatomaatteja. Emme todennäköisesti laita lainkaan tavallisia tomaatteja. Tapasin Sonja Lumpeen viime vuoden Puutarha- ja koti -messuilla Porissa ja ostin hänen tomaattikirjansa viime viikolla. Kirjan lopussa on paljon mielenkiintoisia reseptejä, joita varmasti kokeilen. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka harmillisesti osa neuvoista on vanhentuneita, kuten esimerkiksi mäntysuovan käyttö ja jotkut muut torjunta-aineohjeet. Näinhän kirjallisissa materiaaleissa helposti käy.

Kasvimaalle laitetaan vähän rapeaa salaattia ja rucolaa leivänpäällisiksi.

Suunnitelmat ja toiveet ovat siis todella maltilliset, paitsi yksi. Haaveissa on uusi kausikasvihuone eli kausari. Nyt käytössäni on itse tehty vuodelta 2017 ja se on saanut suuria iskuja kahtena talvena kuusesta tippuneiden jääpaakkujen takia. Uusi on tosin vasta niin sanotusti piirustuslaudalla, mutta sitten kun se toteutuu, kaksinkertaistuu kasvihuoneen pinta-ala ja korkeutta tulee lisää, jotta kurkut ja tomaatit mahtuvat paremmin kasvamaan.

Muiden kirjoittajien linkit kasvuvyöhykkeittäin

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Kohti laadukkaampaa elämää 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila 

Harmaa torppa 

Myco2quota 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

Satokausi vai satoisa kausi

Pitkäkö on kasvukausi?

Taas on se aika kuukaudesta, kun #suuntanaomavaraisuus kirjoitussarjan tekstit julkaistaan, eli kuukauden ensimmäinen maanantaina. Tämä kirjoitus on osa tätä kirjoitussarjaa. www.Tsajut.fi:n Satu ja www.Korkeala.fi:n Heikki kaitsevat ja luotsaavat sarjaa. Kaikkien kirjoituksiin löytyy linkit lopusta, kasvuvyöhykkeittäin lajiteltuina. Minä olen vyöhykkeellä II.

Satokausi on saanut uusia ajatuksia tänä vuonna. Löysin talvella tosi halvan kasvivalon, jonka alla oikeasti yrtit ja salaatit kasvavat, myös talvella. En siinä mitään siemenestä asti kasvattanut, mutta kaupan yrteistä sai helposti uuden sadon. Satokausi alkoi siis jo hyvin varhain. Kolmannen sadon samoista taimista sain kasvihuoneessa, kun kevätaurinko, yhdessä hevoskan lämmön kanssa, piti kasvihuoneen lämmön plussalla yötä päivää. Muistatko tämän kuvan?

Pitäisikö siis puhua satoisasta kaudesta?

Satoisa kausi voi siis olla pitkäkin. Se voi alkaa varhain talvella ja sitä voi jatkaa pitkälle syksyyn, myös ilman kasvihuonetta. Onko retiisit mielestäsi karvaita ja polttavia? Niin minunkin mielestäni, paitsi, jos ne on kasvatettu viileään aikaan. Maku on todella herkullinen, jos retiisin kasvattaa kevättalvella tai oikein myöhään syksyllä. Syksykasvatuksen etuja on, että kosteutta riittää ja sadosta tulee kookasta, halkeilematta ja puutumatta. Nopeakasvuisen retiisin voi laittaa elokuun lopulla, kun muu sato on jo kerätty.

Jos perunan istuttaa varhain, heti roudan sulattua, ehtii perunastakin kasvattaa kaksi satoa. Peruna on senkin vuoksi hyvä vaihtoehto jatkosadolle, että se estää rikkaruohoja valtaamasta maata. Nopeasti peittäväksi muodostuva kasvusto ei anna valoa rikkaruohoille.

Kevään sadon aikaistamista voi jouduttaa syksyllä. Kaikki rikkaruohot kannattaa kitkeä erittäin huolellisesti, jolloin niillä ei ole valmista vahvaa juuristoa keväällä. Monet avomaalla kasvatettavat vihannekset voi kylvää syksyllä, jolloin ne saavat hyödynnettyä kevään kosteuden itämiseensä. Ja toisaalta syksyn juurikassatoa voi jättää maahan odottamaan myöhempää käyttöä. Lehtikaali ei edes harmistu pienestä pakkasesta. Maasta voi nosta juureksi niin kauan kuin ne eivät ole vielä jäätyneet maahan kiinni. Porkkana jopa makeutuu pienestä pakkasesta. Jäätymistä voi estää peittämällä kasvuksia, vaikkapa oljilla.

Lehtisalaatti on myös yllättävän kylmänkestävää. Sitä laitan myös usein loppusyksystä vielä uudelleen itämään. Salaatin rinnalla aivan huippuherkullista leivän päällä on kaskinauriin ja retiisin lehdet. Vihersalaattikäyttöä varten kylvö tehdään todella tiheään sekakylvönä ja sato poimitaan saksilla. Kannattaa maistaa.

Maanpeitekasvit ja viherlannoitus

Harrastan kateviljelyä, ja katteena voi olla mitä tahansa orgaanista. Usein se on itse laitettua kompostia, ruohosilppua tai mitä tahansa leikkuujätettä. Maanpeitekasvina katteeksi kasvaa ihan itsestään vesiheinää. Aiemmin kitkin sitä pois, mutta nyt olen oppinut, että se auttaa torjumaan esimerkiksi sipulikärpästä, kerää ravinteita ja luovuttaa ne, kun kasvuksen kääntää syksyllä kevyesti maahan. Lisäksi se muodostaa todella hyvän mikroilmaston ja suojaa maata kuivumiselta. Hyvinkin kuivana kautena vesiheinän peittämä maa on ihan kosteaa. Muuten en käytä maanpeitekasveja kuin kukkamaissa, ja niissä maanpeitekasvina on esimerkiksi suikeroalpi.

Tässä muiden yhteiskirjoitussarjaan osallistuvien linkit. Mukavia lukuhetkiä sinulle.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/heinakuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/viherlannoitusta-ja-milta-satokausi-nayttaa-nyt-suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2023/

Kasvuvyöhyke 2

tämä lukemasi postaus Finland urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/06/satokausi-vai-satoisa-kausi.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2023.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/07/heinakuussa-lisakylvoja-kasvimaalle.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/07/suuntanaomavaraisuus-heinakuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-7/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-7.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/07/unelmana-omavaraisempi-elama-satokauden.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/07/03/heinakuu-23-satokauden-kuulumiset-ja-lannoitukset/

Oma parsakaali on ihan eri kaali

 Maku on suussa sulavaa myös lapsille

Oletko aina inhonnut parsakaalia? Muistaakseni eräs julkisuuden henkilö totesi virassaan, että hänen ei tarvitse enää syödä parsakaalia. Lausahdus on jäänyt mieleeni, sillä jo silloin harmistuin sen aiheuttamasta mainehaitasta parsakaalille. Kaalilla ja kaalilla voi nimittäin olla hyvinkin isot erot maussa. Kaupasta kun ostaa tuoretta parsakaalia, se on yleensä sellainen "käsivarrenpaksuisen" varren päässä oleva kuivahko kukintomötikkä. Väri on mattainen vihreä. Ei ole pienintäkään häivähdystä tuoreuden viherryksestä. Ei siis kumma, jos makukin on tunkkainen. En voi moittia ketään, joka siitä ei tykkää.

Jos saat maistaa kotipuutarhassa kasvatettua tuoretta parsakaalia, olen aivan varma, että kysyt, onko tosissaan samasta kasviksesta kyse. Maku on kerta kaikkiaan niin erilainen. Meillä kotona kevään ensimmäiset parsakaalit jaetaan hyvin tarkkaan vaa'alla punniten: kaikille saman verran. Kukintoa ei ole pakko edes kypsentää, jos kypsennystä haluaa, riittää hyvin nopea lyhyt kuumennus, sen verran, että saa haluamansa voin sulamaan pinnalle.

Taimet kannattaa malttaa istuttaa riittävän harvaan, sillä leveyttä kasvit vaativat. Yläkuvan kasvi on kasvanut liian lähellä naapuriaan. Ei se tietenkään makua haittaa, mutta kukintojen kokoon kylläkin.

Jos et ole vielä laittanut siemeniä maahan, suosittelen sen tekemistä tai osta valmiita taimia. Verkon tai harson tarve on ilmeinen, jotta kaalien tuholaiset eivät pääse apajille. Yläkuvan lehdissä näkyy vähän nakertamisen jälkiä. Harsossani oli vähän aukkoja, joista tunkeilijat pääsivät taimille.

Yhteiskirjoitussarja: kylvövalmistelut ja puhdetyöt eli siis kevättä rinnassa

Kylvövalmistelut, mitä se tarkoittaa?

Istumista sormien päällä, netistä siemensivujen blokkaamista (siis kyllä... oikeasti, niitä pitää vähän estää pulpahtamasta silmien eteen....) ensimmäiset valmistelut tehdään näin. Hillitään multasormen kutinaa ja kylvökuumeen tarttumista. En ole koskaan sairastanut auto-kuumetta, mutta voin kuvitella sen olevan jotain vastaavaa kuin kylvökuume. Hirmuinen kiire laittaa kaikkia maailman siemeniä itämään, ihan hiukan liian aikaisin, jotta tuloksena on hinteliä ruipeloita ja pahimmassa tapauksessa joutuu tekemään kaiken uudelleen. Tähän ei auta edes karanteeni tai hengityssuoja. Tauti on sisäsyntyinen, toki tarttuu myös herkästi ihmisestä toiseen.

Näitä muistellaan edelliseltä vuodelta..

Herneen taimia.

Sitä se on, se kylvövalmistelu...

Toki kaapista käydään vähän väliä kurkkimassa edelliskauden siemenpusseja, järjestetään esikasvatuksen vaativat oikeaan kylvöjärjestykseen kuukauden mukaan, milloin pitää laittaa multiin. Katsastetaan esikasvatusaltaat kuntoon tai ainakin varmistetaan, etteivät ole "taas" hukassa kesän jäljiltä. Tehdään mielessä suunnitelmaa, milloin haetaan hevoskaa palamaan kausariin. Haalitaan kasaan suojausmateriaaleja, ja todetaan jälleen kerran, että edellisvuotiset ovat liian huonossa kunnossa, on hankittava uusia. Ja toisaalta, ehkä se on parempikin, ettei taudit tai tuholaiset pääse tarttumaan. Jostain luin, että suojaharson syövereissä voi olla talvehtimassa edelliskasvukauden tuholaiset. Ei olisi mukavaa ylläpitää tuholaiskasvattamoa tietämättään.

KIrvoja.

Kylvömultaa pitää vähän hankkia, sillä omat kompostimullat ovat liian voimakkaita pienille siemenille. 

Lehtisalaattia.

Hauskojen kokeilujen tekemistä, ja siitä luitkin jo varmaan viime viikolla. Perunanistutustalkoista tammikuussa! No ei se nyt ihan talkoita vaatinut, että pistelin 2 ituperunaa multiin. Laitoin myös jo ne inkivääritkin kasvamaan. Ihan huomaamattaan tekee kaikenlaista, sen enempää miettimättä, että valmistelee kylvöjä.

Puhdetyöt? 

Mitä ovat nykyajan puhdetyöt? Mitä ne olivat ennen? Wikipedian mukaan "Puhdetyö tarkoittaa perinteisesti sisätyötä, sellaista työtä, jota voitiin tehdä hämärän aikaan tai silloin kun ulkotöihin ei päästy, käsityötä. Sana sai erityismerkityksen jatkosodan aikana, jolloin sillä tarkoitettiin rintamamiesten erityisesti asemasodan aikana tekemiä käsitöitä".

Hiusdonitseja.

Touhuan kyllä kaiken aikaa jotakin, mutta oikeasti on ihan vaikeaa hahmottaa, ovatko ne sitten puhdetöitä vai jotain muita? Ehkä puhdetöitä ovat koulun myyjäisiin ommeltavat hiusdonitsit, säilytyspussukat ja monet muut myyntiartikkelit. Niitä ompelen iltaisin, kun muut katselevat vaikka jotain ohjelmaa, josta en ole itse kiinnostunut. Saatan tehdä takkaruusuja ns. vastaisen varalle. Tai kirjoittelen näitä blogi-postauksia. Se on muuten rentouttavaa, ihan oikeasti. Saa lennätellä mielikuvista ja unelmia, aatoksia ja pohdintoja. Ja ennenkaikkea, saa jakaa kokemuksia sinun kanssasi.

Takkaruusukimppu

Lue, mitä muut bloggaajat ovat tuumanneet valmisteluista ja puhdetöistä. Näkökulmia on yhtä monta  kuin kirjoittajaakin, vaikka aihe on sama kaikilla.

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-2/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/02/unelmana-omavaraisempi-elama-kylvot.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/02/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-2.html
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/02/esikasvatus-vai-valmiiit-taimet.html
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2020/02/02/suuntana-omavaraisuus-puhdetoita-ja-kevaan-kylvojen-suunnittelua
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/02/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-2.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/02/helmikuun-yhteispostaus-2020.html
Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu-2020/
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/02/muistojen-murusia.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-kylvo,-esikasvatus-&-puhdetyot
Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-2020-puhteet-ja.html
Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisempi-elama-tyoleirin.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-puhdehommia.html
Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3757
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1109

Papupäivitystä: loput taimet pelastettu kausarista avomaalle

28 asteen helle ja kausarin täydeltä papuja

on yhdistelmä, josta pitää päästä nopeasti eroon. Kasvu oli niin hurjaa, että kasvatuslaatikot eivät enää riittäneet mitenkään juuristolle ja maanpäällisille osille.

Kuten jo kerroinkin, muuttunut suunnitelma palstalla uhkasi romuttaa haaveet papusadosta. Papujen kasvatusala meni ajattelemattomuuttani (=kylvöinnostuksissani) perunalle ja uuden alueen jyrsintään ei ollut aikaa... eikä se olisi edes soveltunut ensimmäisenä vuotena pavuille. Hätä keinot keksii, sanotaan ja niin tälläkin kertaa. Kotipihan nurmi sai luvan väistyä arvokkaille pavuntaimille. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että Walesta tuoduista pavun- ja herneensiemenistä, Maatalouskonemessuilta saaduista Sampo-pavuista ja 20 pensaspavun taimea olisi mennyt suoraan kompostiin esikasvatuksesta. Papujen osalta pitäisi omavaraisuus olla täydellinen ensi talvena. Palstalla on nimittäin vielä lisää papua ja hernettä.

Pavut ovat nyt valvovan silmän alla kotipihassa, ehkä lopulta parempi niin, jotta puput tai muut eläimet eivät pääse yllättämään. En käy palstalla joka päivä tarkistelemassa kasvustoja.

Taimia olisi pitänyt karaista aurinkoon vähän kauemmin, joten varoiksi suojasin ne verkoilla nyt aluksi. En tiedä toimiiko... mutta yritän kuitenkin. Ihan karmean ruman näköinen kokonaisuus on tällä hetkellä, mutta onneksi tilanne on vain väliaikainen....

Yllättävää oli, miten märkää nurmikko oli helteistä huolimatta. Meillä on Porissa vahva vanhan merenpohjan savipatja maan syvyyksissä, joten vesi jää sen yläpuolelle. Tontin maa on multavaa, vedenpidätysominaisuudet ovat ihan hyvät ja rakennekin on kunnossa. Teimme vain ihan kevyen muokkauksen, lähinnä rikoimme pintamaata, jotta taimet sai istutettua. Nyt yritän haalia katetta väleihin, jotta kosteus ei kaikkoa muokatusta maasta.

Mietitkö kasvimaan perustamista ensi kesäksi?

Minkälaiset asiat sinua mietityttävät?

Lähetä minulle viesti, niin käyn kysymyksiäsi läpi ja yritän auttaa. Vielä ehtii tehdä monenlaista valmistelua, ja keväällä pääset suoraan kylvöhommiin.

Itselläni on vielä sen uuden aarin jyrsintä ja peittäminen tekemättä, sekä mansikkamaan perustaminen.... kunpa vielä lämmintä syksyä riittäisi, niin saisin teille mukavia kuvia ja askareita kerrottavaksi ja meille makoisat mansikat ensi vuodeksi pakkaseen. 

Vielä ehtii

Innostuitko puutarhasta liian myöhään? Menikö siemenpusseissa mainitut kylvöajat jo ohi?

Ei haittaa, vielä ehdit tehdä monenmoista. Voit valita useita suoraan maahan kylvettäviä, jos esikasvatusaika on ohi. Puutarhat onneksi aloittavat taimikasvatuksensa aina alussa ja meitä mattimyöhäisiä lohduttaa suuresti, että muutaman kurkku- ja tomaattitaimen ehtii vielä noutaa lähipuutarhasta.

Herkkuja leivälle

Oletko kyllästynyt tavalliseen lötköön lehtisalaattiin tai mauttomaan jäävuorisalaattiin leivälläsi? Kokeilemisen arvoisia ovat monet miniversot, jotka kasvavat hurjan nopeasti, jos vain lämpöä ja valoa riittää. Valo tulee taivaalta ja lämpöä voit houkutella peittämällä kylvökset harsolla tai jopa pienellä kasvutunnelilla. Taivutat vain pienet metalliset kaaret kylvöriviin ja levität huokeaa kasvihuonemuovia päälle. Ei tarvitse ostaa kallista laatua, riittää sellainen määrämuotoon leikattu, jota myydään pienkasvihuoneita varten. Kestää silti useita vuosia, kokemusta on!

Retiisi, nauris, kaskinauris ja monet muut

Leivälle erityisesti sopivat nopeakasvuisen retiisin pienet versot. Kaikki, mitä harvennat, kannattaa säästää jääkaapissa pienessä pussissa, jossa hieman vettä, käyttöön asti. Samoin nauriin ja eritoten kaskinauriin pienet taimet rapsahtavat mukavasti suussa ja maku on kuin juureksen ikään. Retiisin lehdet maistuvat retiisille, polttamatta suuta kuitenkaan. Kaskinauris on maukasta, rucolan korvaavaa leivällä ja salaatissa.

Kevään ensi kukkanen... siis rikkaruoho

Kukkapenkki herää vähitellen eloon ja penkin reunoilla kurottelee ensimmäiset voikukan lehtiruusukkeet. Hennot juuret eivät pidättele ruusuketta tiukasti, vaan kevyellä nyppäisyllä saat sen kokonaan maasta. Napsaise juuri pois ja nakkaa lehdet suuhun. Ennen kuin ne tummuvat ja paksuuntuvat kesän edetessä, maku on mieto ja hauska. Samalla kun kukkamaa siistiytyy, saat vitamiineja ja muita ravinteita pienellä vaivalla. Nokkoset kannattaa kuivata ja jauhaa hienoksi. Mainio ravinnelisä ruokaan! Makua ei tule jauhosta, mutta ravinteet tulevat kyllä. Toki voit tehdä kevyesti ryöppäämällä myös nokkoskeittoa tai lettuja, herkkuja ja terveellisiä. Nam!