keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Pehmeämpää torjuntaa?

 IPM eli Integrated Pest Management


Siis mitä? Management... ei protection?

Puutarhurointi on tasapainottelua rikkaruohojen, tuholaisten ja omien kasvatusten välillä. Jos ei siedä yhtään epäjärjestystä tai ylimääräisiä kasvuksia saati ötököitä, voi puutarhurointi muodostua ylitsepääsemättömän raskaaksi savotaksi.

Integrated Pest Management on ihan ammattiviljelijöiden käytössä oleva systeeminen ajattelutapa, jossa tavoitteena on torjua tuholaisia ja rikkaruohoja vain silloin, kun niiden arvioitu haitta on niin suuri, että se vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen. Menetelminä käytetään mahdollisimman pitkälle luonnonmukaisia keinoja, kuten esimerkiksi petohyönteisiä ja vasta äärimmäisenä kemiallista torjuntaa.

Me kotitarveviljelijät, jotka muutenkaan emme halua myrkkyjä satoomme, voimme ottaa vinkkejä IPM:ään kehitetyistä menetelmistä ja ajattelutavoista.

Tunne vihollisesi


Jotta voi torjua ennakkoon ja välttyä suurelta tuholta tai työltä, pitää tietää mitä on torjumassa. Jos ei tunnista rikkaruohoa, tuhoeläintä tai tautia, voi omalla toiminnallaan jopa pahentaa tilannetta verrattuna siihen, että ei olisi tehnyt yhtään mitään.

Juolavehnä sopii hyväksi rikkaruohoesimerkiksi. Jos pilkot sen juuriston pieniin kappaleisiin ja annat kasvurauhan, moninkertaistat ongelman nopeasti. Jos sen sijaan tiedät, että juolavehnä käyttää juuriston ravinteita siihen asti, kun sillä on 3-4 lehteä ja vasta sitten kykenee vahvistamaan juurtaan yhteyttämistuotteillaan, osaat kitkeä juolavehnät aina ennen kuin 5. lehti syntyy, näivetät siis kasvuston hengiltä. Kätevää, eikö totta!

Leppäkertun toukka saattaa näyttää tuholaiselta, mutta se on varsinainen ahmatti, samoin kuin aikuinen leppäkerttu. Jos siis et tunnista toukkaa ja listit sen, jää todella paljon kirvoja syömättä  puutarhastasi.


Leppäpirkon toukka, tästä vähän eteenpäin kasvettuaan se on hauska mullan päällä vipeltä. Siitä minulla ei ole omaa kuvaa, mutta netistä löytyy.

Taudeista on todella tärkeää tietää, että minkä mukana se liikkuu ja miten kauan se säilyy elinvoimaisena missäkin olosuhteissa. Tietämättömyyttään voi vaikka levittää möhöjuurta isolle alueelle vaikutukset ovat todella monivuotisia


Tee yhteistyötä lähiympäristön kanssa


Ötökät ja rikkaruohot leviävät tavattoman helposti lähialueen puutarhaan. Mikäli teette torjuntatoimet täysin eriaikaisesti, saattaa käydä niin, että ötökkäpopulaatio tai rikkaruohokanta kiertää puutarhasta toiseen ja voivat hyvin, kun taas sinä kumppaneinesi näännytte torjuntatyöhön.


Seuraa uutisia


Uutisissa mainitaan ajoittain tulevista tuholaisparvista, jotka havaitaan tutkakuvissa, kannattaa ottaa vinkistä vaarin ja laittaa ajoissa harsot päälle.


Käytä luonnollisia vihollisia ja loisia


Monilla tuholaisilla on luontaisia vihollisia, siis toisia ötököitä, jotka popsivat niitä poskiinsa, kuten esimerkiksi leppäpirkko kirvoja. Osa luontaisista vihollisista on paljon tarkempia ruuastaan ja syövät vain yhtä ötökkää.

Jotkin ötökät, esimerkiksi loispistiäiset, munivat toiseen hyönteiseen eli loisivat toisessa eläimessä ja toukat syövät isäntänsä hengiltä. Normaalia luonnossa esiintyvää toimintaa ja meidän kannattaa siis tukea näitä loispistiäisiä, sillä niissä on paljon tuholaisissa loisivia lajeja.

Kirjassa on esitelty IPM:n kehittyminen vuosikymmenien aikana sekä erilaisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista. Kirja on koonti erilaisista artikkeleista.



Helsingin yliopistossa asiaa voi opiskella kurssilla Integrated Plant Protection kurssilla AGRI-272.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla