Mikä kirva?

 Hyvä opas netissä

Kirvat ovat monessa kasvissa melko yleinen vieras tai ainakin siltä tuntuu puutarhassa kuivan ja kuuman kesän jäljiltä. Toisaalta kirvat ovat oikeasti valtavan suloisia, ainakin jos niitä pääsee katsomaan mikroskoopin läpi. Toisaalta ne ovat linnuille, leppäkertuille ja monille muille hirmuisen tärkeää ruokaa. Mutta sitten on se kolmas toisaalta, ne saattavat haitata esiintyessään runsaslukuisina kasvin kasvua.

Mikroskoopilla saa ihania kuvia. Integrated Pest Management- kurssilla Helsingin Yliopistolla Viikissä oli mahdollisuus kirvojen tutkailuun. Kuvat on otettu puhelimella mikroskoopin läpi. Alin kuva ei ole ihan terävä valitettavasti. Eikö olekin todella suloisia? Muistat ehkä tämän kuvan aiemmasta postauksestani.

kuva: Annika Wickström

Jotta tietää, mitä pitää tehdä, täytyy osata tunnistaa kirva luotettavasti. Sepä onkin välillä vaikeaa, kun kirvoilla on monia eri elinvaiheita, joissa ulkonäkö muuttuu hurjasti. Kirvat ovat myös välillä niin hirveän pieniä, että ei mitenkään meinaa nähdä yksityiskohtia. Mikroskooppia ei monellakaan ole, ei minullakaan kotona, mutta luupin voi jokainen hankkia. Itselläni on ollut vuosia vanhasta kaukoputkesta purettaessa jäänyt linssi, joka on ollut tosi hyvä. Viime kesänä ostin lisäksi luupin, johon saa valon, sillä usein valaistus on ollut liian hämärää ja kaukoputkiluuppi ei ole ollut kovin kätevä.

@Kauppapuutarhaliiton sivuilla on moniste, jossa on koristekasvien kirvoista kuvat ja ohjeet.  Kannattaa kurkata, moniste on ilmainen ja julkinen. Moniste kuuluu kurssiin Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset Marika Linnamäki ja Irene Vänninen Piikkiö 30.11.04 ja Lahti 2.12.04 ja kertoo ’Integroitu torjunta koristekasvituotannossa’ ja ’Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa’. 

Monisteesta on hyötyä myös vihannespuutarhaan, vaikka nimessä lukeekin koristekasvit, sillä monella kirvalla on isäntäkasvina myös avomaavihannekset ja kasvihuonekasvustot.

Omassa kasvihuoneessani on ollut ongelmana vihannespunkki ja sain ne hävitettyä Biotukselta ostetuilla torjuntaeliöillä. Pari ensimmäistä kertaa menetin sadon, mutta kolmannella kerralla olin hereillä jo varhain ja osasin seurata kasvustoa. Havaitsin vihannespunkit heti istutuksen jälkeisellä viikolla ja torjunta onnistui.

Kotona sisällä olevissa viherkasveissa on ollut isona riesana villakilpikirva, jonka kannan olen saanut taantumaan talvisin samaten Biotukselta tilatuilla Amerikanleppäpirkoilla. Aiemmin olen tilannet pirkot liian myöhään, ja nyt viime syksynä päätin ottaa ne aikaisemmin, heti kun ensimmäinen havainto on tullut. Kasvit ovat kesän pihalla ja tuon ne sisälle ilmojen viilennyttyä, elo-lokakuussa. Nyt tilasin pirkot joitain viikkoja sisälle tuonnin jälkeen. Toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä, ehkä sain torjuttua paremmin kuin aiemmin. Suuria viherkasveja ei muilla tavoin pysty käsittelemään kattavasti. Kaikenlaisia pieniä koloja on niin paljon, että suihkutukset eivät mene joka paikkaan ja ruukut ovat niin isoja, että mullan kautta vaikuttavia puikkoja pitäisi ostaa aivan valtavan paljon ja ne ovat todella kalliita. Pirkot eivät tule kalliiksi, niiden lentoa on hauska seurata ja ne ovat täysin myrkytön vaihtoehto myös ruukuissa eläville lieroille.

Kotipuutarhuri luonnon apurina

 Oman puutarhan kasvuvoima tulee luonnon monimuotoisuudesta

Pölyttäjät kasvattavat sadon määrää ja parantavat sen laatua. Kun moni puutarhailija tekee samoja tekoja omassa puutarhassaan, syntyy siitä valtavan suuri ja merkittävä voimavara, vaikka yksittäinen puutarha olisi pienikin. Tämä mielessäni kirjoitin jo kertaalleen tämän yhteiskirjoitustekstin. Olin jo liittämässä muiden linkkejä alaosaan, kun jotain tapahtui ja koko teksti katosi. Ehkä tämä uudelleentyöstö jalostaa ajatuksia vielä.

Kaupunkiympäristössä voi löytää vaikka mitä  mielenkiintoista, kunhan on kiinnostunut ympäristöstään.

Omassa puutarhassa voit auttaa luonnon monimuotoisuutta hyvin monelle eri tavalla. Voit jättää kaadetun puun kannon vähän normaalia korkeammaksi ja antaa sen lahota tai vaikka porata siihen vähän reikiä hyönteisiä varten valmiiksi. Tai jättää lahoaman puita johonkin kukkapenkin reunaan. Itse teen hyönteishotelleja kasaamalla risuja risuseinäksi ja nikkaroitavilla hyönteishotelleilla.

Hyönteishotelleja voi laittaa vaikka rivitaloksi.

Pieneenkin pihaan voi laittaa useita linnunpönttöjä, erilaisilla suuaukoilla varustettuina, jotta tulee eri lintuja. Pikkuvarpuset asuttavat ihan vierekkäisiäkin pönttöjä. Niillekin olemme tehneet rivitalon.

 Luonnon monimuotoisuudesta muistuttavat välillä erilaiset mönkijät kukkapenkissä tai kasveissa. Puutarhurilta pyydetään malttia ja sadon jakamista niiden kanssa ajoittain. Näistä kavereista kirjoitin jo aiemmin, rahayökkönen on löytänyt joitakin ukonhattuja kukkapenkissäni. Jaan siis kukkaloistoa heidän kanssaan, he popsivat sen suuhunsa, minä kattelen muita kukkia ja myöhemmin toivottavasti saan ihastella rahayökkösiä.

Pihamme on erään vierailijan sanoin ekopiha. En ollut ajatellut sitä itse, mutta ehkä tosiaan ulkopuolisen silmin se näyttää siltä. Yhdessä kukkapenkissä on nykyään maitohorsma, annan sen olla, kaunishan sekin on. Nokkoset kuivaan kukkapenkeistä ja muualla annan kasvaa, jos vaikka saisi nokkosperhosia taas kylään, kuten muutama vuosi sitten tapahtui. Nokkosissa oli niin valtavasti nokkosperhosen toukkia, että kasvia ei alta näkynyt.

Tontin ulkopuolelle oleva nurmikko on kaupungin omistuksessa, mutta tontinomistajan hoidettavana. Meillä se on nyt perennojen ja niittykukkien valtakuntaa. Ylläoleva apilakuva on siitä. Leikattavaa jää tosi vähän, sillä omassa pihassa ei yhtä kulkureittiä lukuun ottamatta ole enää nurmikkoa. 

Torjunta-aineita ei kotipuutarhassa tarvita, eikä niitä kuulu käyttää. Hyönteiset huolehtivat toistensa esiintymien tasapainosta, kun puutarha on monipuolinen. Mikään laji ei pysy kauan valtalajina, kun sen tuholainen runsastuu ja tulee apajille.  Jos jotain kuitenkin kokee pakoksi käyttää, ainoa oikea tapa on käyttää hyväksyttyjä torjunta-aineita. En ala tässä ns. saarnaamaan saippuoista, etikoista, suolasta tms. ymmärrät varmaan saarnaamattakin, että niitä käytetään kotona estämässä mikrobien kasvua. Koko elämä puutarhassa on täysin riippuvainen mikrobeista. Jos tuhoat ne, tuhoat puutarhasi, hitaasti, mutta varmasti. Ravinteiden kiertokulku loppuu, pihassa on varmasti joku haitallinen mikrobi, joka on vastustuskykyinen aineellesi ja runsastuu todella merkittävässä määrin. Ylläolevassa kuvassa ruokimme pihan torjuntajoukkoja. Siilit ovat moniruokaisia ja huolehtivat puutarhassa monista haittaeliöistä. Loppusyksystä niille pitää antaa vähän lisäruokaa talven varalle.

Monimuotoisuuden ylläpito on koko puutarhanhoitoni päämetodi. Olenkin kirjoittanut siitä jo monen monta kirjoitusta.

Hyönteisten avulla torjuntaa

Hygienia puutarhassa

Yhdessä tehden

Monimuotoisuus sisältää monia asioita

Hyönteiset turvaavat ihmisten ruuan

Kaupunkikin turvaa monimuotoisuutta

Mietipä, miten monta kotipuutarhuria on Suomessa ja niiden maa-ala. Näiden lisäksi kiinteistöjen turhat nurmikot. Aikamoinen reservi tukemaan luonnon monimuotoisuutta.

 Tämä tämänpäiväinen kirjoitus on osa Omavaraisuusblogistien yhteiskirjoitussarjaa #suuntanaomavaraisuus, jossa moni kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9:00. Meitä blogisteja luotsaavat Satu www.tsajut.fi j Heikki www.korkeala.fi, muuten sarja ei pysyisi näin elinvoimaisena.

Näistä linkeistä pääsee muihin kirjoituksiin:

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma 

Jovela 

Krutbacken 

Kasvuvyöhyke 2

Urban Farming, eli tämä lukemasi kirjoitus.

Päiväpesän elämää  

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Rakkautta ja maanantimia  

Harmaa torppa 

Villa Varmo 

Evil dressmaker 

Mustikkamaitoa 

Torpan tyttö

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

Hyönteishotelli tai linnunpönttö, kannattaisiko?

 Mitä hyötyä?

Keräsin tähän tällaisen lyhyen motivaatiopläjäyksen sinulle:

• Omenapuun sato voi olla jopa 30 % isompi, jos pölytyksen suorittaa hyönteinen verrattuna tuulen suorittamaan pölytykseen.
• Omenat ovat säännöllisemmän muotoisia ja muutenkin terveempiä.
• Kasvimaan kukkivien vihannesten sato nousee.
• Jotkin kasvit eivät pysty lisääntymään ilman hyönteispölytystä.

• Linnut syövät mahdollisia etanoita, hyttysiä ja muita siivekkäitä, joista et niin välttämättä piittaisi pihassasi.
• Lintuja on mukava seurata ympäri vuoden.

Sekä paljon, paljon muita syitä....

Ja mikään vähin syy ei tietenkään ole oman sadon tuottaman ilon suuruus. Meillä lapset tottuivat syömään monenlaista, kun sato poimittiin suoraan omasta maasta. Olen lukemattomia kertoja syönyt pihalla "basilika-hampurilaista", eli basilikan lehtiä höystettynä milloin milläkin, ja monenlaista muuta mielenkiintoista kokoonpanoa.

Viinirypäleiden maku omasta pihasta on niin huumaava, että kaupan rypäleet jäävät ostamatta pitkälle talveen. Niin kauan, kunnes makumuisto alkaa hälvetä.

Sama tilanne omissa päärynöissä. Maku on niin paljon syvempi ja monivivahteisempi. Kaupan viinirypäleet ja päärynät ovat niiden jälkeen lähinnä sokeripommeja, vaikka marjan ja hedelmän omaa tyypillistä aromia. Jalostus on tuottanut makeutta maun kustannuksella, sillä ihmiset tykkäävät makeasta.

Leena Luodon webinaari tulossa

 Omasta maasta -hanke on saanut Leena Luodon luennoimaan

Nyt kannattaa käyttää tilaisuus hyödyksi ja tulla kuulolle. Aiheena todella ajankohtaiset asiat kasvien hyödyntämisestä omassa pihassa ja puutarhassa niin kasvien kuin eläintenkin hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kuvan alla linkki Facebookin sivulle, jossa tapahtuman tiedot ja ilmoittautumisohjeet.

https://www.facebook.com/groups/Kotitarveviljely/permalink/2977707029191918/

Miten torjutaan tuhohyönteisiä puutarhassa?

 IPM eli Integrated Pest Management

Kuva: Annika Wickström

Siis mitä? Management... ei protection?

Puutarhurointi on tasapainottelua rikkaruohojen, tuholaisten ja omien kasvatusten välillä. Jos ei siedä yhtään epäjärjestystä tai ylimääräisiä kasvuksia saati ötököitä, voi puutarhurointi muodostua ylitsepääsemättömän raskaaksi savotaksi.

Integrated Pest Management on ihan ammattiviljelijöiden käytössä oleva systeeminen ajattelutapa, jossa tavoitteena on torjua tuholaisia ja rikkaruohoja vain silloin, kun niiden arvioitu haitta on niin suuri, että se vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen. Menetelminä käytetään mahdollisimman pitkälle luonnonmukaisia keinoja, kuten esimerkiksi petohyönteisiä ja vasta äärimmäisenä kemiallista torjuntaa.

Me kotitarveviljelijät, jotka muutenkaan emme halua myrkkyjä satoomme, voimme ottaa vinkkejä IPM:ään kehitetyistä menetelmistä ja ajattelutavoista.

Tunne vihollisesi

Jotta voi torjua ennakkoon ja välttyä suurelta tuholta tai työltä, pitää tietää mitä on torjumassa. Jos ei tunnista rikkaruohoa, tuhoeläintä tai tautia, voi omalla toiminnallaan jopa pahentaa tilannetta verrattuna siihen, että ei olisi tehnyt yhtään mitään.

Juolavehnä sopii hyväksi rikkaruohoesimerkiksi. Jos pilkot sen juuriston pieniin kappaleisiin ja annat kasvurauhan, moninkertaistat ongelman nopeasti. Jos sen sijaan tiedät, että juolavehnä käyttää juuriston ravinteita siihen asti, kun sillä on 3-4 lehteä ja vasta sitten kykenee vahvistamaan juurtaan yhteyttämistuotteillaan, osaat kitkeä juolavehnät aina ennen kuin 5. lehti syntyy, näivetät siis kasvuston hengiltä. Kätevää, eikö totta!

Leppäkertun toukka saattaa näyttää tuholaiselta, mutta se on varsinainen ahmatti, samoin kuin aikuinen leppäkerttu. Jos siis et tunnista toukkaa ja listit sen, jää todella paljon kirvoja syömättä  puutarhastasi.

Leppäpirkon toukka, tästä vähän eteenpäin kasvettuaan se on hauska mullan päällä vipeltäjä. Siitä minulla ei ole omaa kuvaa, mutta netistä löytyy helposti.

Taudeista on todella tärkeää tietää, että minkä mukana se liikkuu ja miten kauan se säilyy elinvoimaisena missäkin olosuhteissa. Tietämättömyyttään voi vaikka levittää möhöjuurta isolle alueelle vaikutukset ovat todella monivuotisia

Tee yhteistyötä lähiympäristön kanssa

Ötökät ja rikkaruohot leviävät tavattoman helposti lähialueen puutarhaan. Mikäli teette torjuntatoimet täysin eriaikaisesti, saattaa käydä niin, että ötökkäpopulaatio tai rikkaruohokanta kiertää puutarhasta toiseen ja voivat hyvin, kun taas sinä kumppaneinesi näännytte torjuntatyöhön.

Seuraa uutisia

Uutisissa mainitaan ajoittain tulevista tuholaisparvista, jotka havaitaan tutkakuvissa, kannattaa ottaa vinkistä vaarin ja laittaa ajoissa harsot päälle.

Käytä luonnollisia vihollisia ja loisia

Monilla tuholaisilla on luontaisia vihollisia, siis toisia ötököitä, jotka popsivat niitä poskiinsa, kuten esimerkiksi leppäpirkko kirvoja. Osa luontaisista vihollisista on paljon tarkempia ruuastaan ja syövät vain yhtä ötökkää.

Jotkin ötökät, esimerkiksi loispistiäiset, munivat toiseen hyönteiseen eli loisivat toisessa eläimessä ja toukat syövät isäntänsä hengiltä. Normaalia luonnossa esiintyvää toimintaa ja meidän kannattaa siis tukea näitä loispistiäisiä, sillä niissä on paljon tuholaisissa loisivia lajeja.

Kirjassa on esitelty IPM:n kehittyminen vuosikymmenien aikana sekä erilaisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista. Kirja on koonti erilaisista artikkeleista.


Hyvä sivusto erilaisten ötököiden eri kasvuvaiheista on  Ötökkätieto.

Samoin erittäin hyviä neuvoja löytyy Ötökkä on ystävä.

Kaalikoi-vihulainen on päässyt ovenraosta kausariin

Valoverhosuojaus otettava käyttöön siis kausarissakin

tästä eteenpäin. Jos ikinäkään enää kasvatan kaalikasveja (tuntuvat olevan aika ötökkämagneetti), varustaudun valoverhoilla ihan varmasti, myös kausarissa. Eihän tästä mitään tule, jos ei voi muka ovea avata ja käydä kastelemassa tai keräämässä satoa ilman, että on mokomat lurjukset heti kytiksellä ovensuussa. Keksinpä vielä, että ompelen tarranauhan, siis sellaisen kuin on tarralenkkareissa sulkijaksi sivuihin ja alareunaan oviverhoon, niin ei pääse tuuli heiluttelemaan auki mistään yhtään. Ja pari pientä reikää pitää ehdottomasti tukkia, mitkä jäi talvivaurioista tilkitsemättä vielä. En ymmärtänyt, että ne pitää ihan kaikki ja joka ikinen laittaa umpeen.

Sormet tahmassa kääntelin ja tutkiskelin ja litistin kaikki ovelukset, jotka pyrkivät piiloutumaan ja suojautumaan jonkun olemattoman harsotöhnän sisään. Luulevat varmaan, etten ilkeäisi pistää sormiani sinne ja katkaista niskoja. Hahaa, ilkesin sittenkin. 

Kuka ilkimys popsii pavun lehtiä? Tunnistatko?

Pitänee käydä laittamassa harso päälle

Pavuista ei ollut itänyt kuin kaksi vasta ja molemmissa taimissa oli samanlaista viotusta. Tunnistatko syöntijäljistä syyllisen?

Kuka hän on ja mitä ruokaa mahtaa syödä hän?

Tällaista tervehdin marjasinikuusamassamme

Tunnetko hänet? Hyvis, pahis vai siltä väliltä?

Lienevätkö näiden lehtikääreiden sisällä olevat pienet vihreät kirvat sen herkkua? Pari muurahaista taapersi lehdillä ainakin.

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.

Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.

* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.

There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.