tulevien vuosien sadoksi
Muistatko, kun kerroin edellisestä parsaistutuksestani? Epäonniset taimet melkein mädäntyivät unohdettuina pussiin. Kovasta alustaan huolimatta, kaikki selvisivät ja lähtivät kasvuun. Tänä vuonna nuo ensimmäiset istutukset ovat kolmatta vuotta, eli jokaisesta juurakosta voi ottaa pari maistiaista. Ensi vuonna ymmärtääkseni satoa voi ottaa rajattomasti juhannukseen asti ja sen jälkeen pitää jättää kasvut vahvistamaan juurakkoa. Neljästä juurakosta ei kuitenkaan missään vaiheessa varmastikaan paljon satoa saa, ja siksi tilasin viisi juurakkoa lisää tänä keväänä. Ostopaikka oli eri. Edelliset ostin turkulaisesta puutarhasta. Juurakot olivat suuria ja multaisia. Nyt ostin verkkokaupasta, hinta oli edullisempia, juurakot oli puhtaaksi pestyjä. Öisin on ollut hallaa, ja osa aluista on ottanut vähän nokkiinsa. Ei vaikuttane juurakkoon kuitenkaan. Ainakin nuo ensimmäiset lähtivät kasvuun, vaikka niissä ei ollut kasvualkuja lainkaan, kun laitoin ne maahan.
Olin toki nähnyt parsoista kasvukuvia, mutta silti yllätyin, miten pitkiä varsia siihen kasvoi kesän aikana. Ensimmäiset kasvuvarret keväällä näyttävät samoilta kuin kaupassa olevat myyntituotteet, mutta lopulta varret ovat melko ohuita ja päähän tulee sellainen hötömäinen kukinto. Ehkä vähän huono kuvaus, mutta sellaiselta se minusta näytti.
Opiskelukaverini Viikissä kasvattaa parsaa ihan liiketoimintana ja opin häneltä, että varhaisen sadon saaminen on todella haastavaa. Kevään hallayöt voivat sotkea kaikki suunnitelmat. Tällaisena kotitarveviljelijänä on helppoa laittaa harsoa suojaksi, jos on luvattu pakkasöitä, eikä elinkeino ole pienestä vastoinkäymisestä kiinni.
Samaa mieltä, parsaa on parasta olla niin paljon, että siitä riittää muuhunkin kuin pariin risottoon. Tai oikeastaan useimmiten vain kiehautan ne äkkiä ja syön sellaisenaan parin parmesaanilastun kanssa, kun olen tällainen epäkokki. Nyt vasta pari ensimmäistä näkyy mullan pinnalla, kun aika monena vuonna olen saanut ensimmäisen pienen parsa-aterian jo vappuna.
VastaaPoistaTuo onkin hauska nimi, epäkokki. Sellainen olen itsekin. Huomasin, että pari kuvaa puuttui postauksesta. Taisi tulla jokin keskeytys kirjoituksessa. En tosin tuota vanhaa parsakuvaa löytänytkään, joten en saa lisäkuvia laitettua juuri nyt. Yhdestä uudesta juurakosta meni pieni alku poikki. Söin sen ja voi ihme, miten herkullista se oli. Jos oma parsa on noin hyvää, niin nämä 9 juurakkoa ei ns. riitä mihinkään.
PoistaOlinkin unohtanut, että parsalle on annettava kasvurauha alkuun!
VastaaPoistaMinä laitoin ensimmäiset omat parsani viimein tänä vuonna! Piti ihan netistä selailla istutusohjeita 🤭 Minulla on viisi juurakkoa ja haaveilen, jos niistä keväisin saisi sen verran, että muutaman kerran paistaisi pannulla tai grillaisi pekoniinkäärittynä juhannuksena 😍 Tokihan sitä nyt pitää odotella muutama vuosi ennen kuin voi niistä ensimmäistä satoa napsia 😅
Niinpä, parsan kasvatuksen aloitus ei ole hätäisen puutarhurin hommaa. Onneksi ei tarvitse sentään siemenestä aloittaa kasvatusta, siinä joutuisi odottamaan aivan liian kauan, tämän puutarhurin odotuskykyyn nähden. Olen yrittänyt kysellä, että miten paljon yhdestä juurakosta saa satoa sitten parhaimpana vuotena, mutta en ole saanut vastauksia. Pitänee guuglailla lisää.
Poista