Lisää parsaa

 tulevien vuosien sadoksi

Muistatko, kun kerroin edellisestä parsaistutuksestani? Epäonniset taimet melkein mädäntyivät unohdettuina pussiin. Kovasta alustaan huolimatta, kaikki selvisivät ja lähtivät kasvuun. Tänä vuonna nuo ensimmäiset istutukset ovat kolmatta vuotta, eli jokaisesta juurakosta voi ottaa pari maistiaista. Ensi vuonna ymmärtääkseni satoa voi ottaa rajattomasti juhannukseen asti ja sen jälkeen pitää jättää kasvut vahvistamaan juurakkoa.

Neljästä juurakosta ei kuitenkaan missään vaiheessa varmastikaan paljon satoa saa, ja siksi tilasin viisi juurakkoa lisää tänä keväänä. Ostopaikka oli eri. Edelliset ostin turkulaisesta puutarhasta. Juurakot olivat suuria ja multaisia. Nyt ostin verkkokaupasta, hinta oli edullisempia, juurakot oli puhtaaksi pestyjä. Öisin on ollut hallaa, ja osa aluista on ottanut vähän nokkiinsa. Ei vaikuttane juurakkoon kuitenkaan. Ainakin nuo ensimmäiset lähtivät kasvuun, vaikka niissä ei ollut kasvualkuja lainkaan, kun laitoin ne maahan.

Olin toki nähnyt parsoista kasvukuvia, mutta silti yllätyin, miten pitkiä varsia siihen kasvoi kesän aikana. Ensimmäiset kasvuvarret keväällä näyttävät samoilta kuin kaupassa olevat myyntituotteet, mutta lopulta varret ovat melko ohuita ja päähän tulee sellainen hötömäinen kukinto. Ehkä vähän huono kuvaus, mutta sellaiselta se minusta näytti.

Opiskelukaverini Viikissä kasvattaa parsaa ihan liiketoimintana ja opin häneltä, että varhaisen sadon saaminen on todella haastavaa. Kevään hallayöt voivat sotkea kaikki suunnitelmat. Tällaisena kotitarveviljelijänä on helppoa laittaa harsoa suojaksi, jos on luvattu pakkasöitä, eikä elinkeino ole pienestä vastoinkäymisestä kiinni.

Syksyn juttuja

 Valkosipulien istutus

Omasta sadosta istutukseen suurimmat kynnet.

Meillä on ollut jo monta vuotta tapana kasvattaa omat valkosipulit. Maun ja hauskan harrastuksen lisäksi itse kasvatetuissa valkosipuleissa on kaksi asiaa, joista en pysty sanomaan, että mihin ne perustuvat. Ensimmäinen näistä on, että ne eivät laukaise migreeniä, kuten kaupan tavanomaisesti viljellyt tekevät. Toinen asia on, että vaikka omia valkosipuleita söisi miten paljon, niistä ei tule ihon läpi sitä sellaista aivan kamalaa hajua.

Suurista kynsistä tulee hyvä sato.

Monta vuotta sitten perustettu itusipulipenkki oli aivan pahuuden vallassa, eli rikkaruohoissa. Ne ovat keväällä niin hentoisia, että miljoonapenkistä oli vaikea kitkeä rikkaruohot ja loppukesästä tilanne oli menetetty. Viime syksynä otimme sieltä jokusia oikeaan valkosipulimaahan. Tänä vuonna päätin purkaa miljoonapenkin kokonaan. Talikoin koko maan, otimme sipulit talteen ja erittäin huolellisesti kaikki rikkaruohot kompostiin.

Tämän syksyn valkosipulipenkki perustettiin kesän maissimaahan. jätin pohjalle hakettimella murskatut maissinvarret ja laitoin miljoonapenkistä kaivetun mullan päälle. Päätin tyhjentää sen kokonaan ja ottaa mullan uuteen maahan, sillä aina käy niin, että sipuleita jää huomaamatta ja lopulta valkosipuleita kasvaa kaikkialla. Mullan päälle laitoin ladattua biohiiltä ja sekoitin sen kevyesti maahan.

Ladatut biohiilet maahan.

Valkosipulin kynnet istutettiin tähän biohiiletettyyn multaa ja päälle päätin laittaa tänä vuonna pussimultaa, Biolanin mustaa multaa. Tähän oli kaksi syytä. Uuden kasvihuoneen kasvualustan rakentamiseen on mennyt kaikki uusi kompostimulta ja muualla ei ole multaa otettavaksi. Oli vähän niin kuin pakkorako. Onhan tästä se hyöty, että keväällä ei ole vanhasta mullasta kasvamassa heti rikkaruohoja into piukassa.

Valmista tuli.

Valmista tuli ja hyvä mieli. Nyt saa valkosipuleiden osalta talvi tulla. Keväällä penkki saa runsaasti kompostimultaa päälleen. Biohiili auttaa kosteudenhallinnassa, sillä kevään lumien sulamisvedet pääsevät imeytymään hiiliin ja niistä riittää vesivarastoa pitkään keväälle. Maa on runsasmultaista muutenkin, koska kaikki oma multani on kompostista tullutta. Jättisuuria kynsiä laitoin 32 kpl, normaalikokoisia 40 kpl ja yksivuotisia itusipuleita noin 55 kpl.

Vinkki lierotyövoiman hyödyntämiseen

Tarvitaan vain täyteen kasvanut ruukku ja lierot

Muistat ehkä, että meillä on sisällä viidakko, tai niin viherkasvejani kutsutaan. En kyllä ymmärrä, koska eikös viidakko ole ihan täynnä kasveja ja meille kyllä mahtuisi vielä vaikka kuinka paljon lisää. Kasvit ovat tosi isoissa ruukuissa, pääosin savisissa. Muutamia altakasteluruukkuja on erinäisistä syistä. Yksi syy on edesmennyt anoppini, jolla oli iso jukkapalmu isossa altakasteluruukussa. Anopin poismenosta on jo 7 vuotta, enkä ole kertaakaan vaihtanut multaa. Nyt jukkapalmu sai häädön tai oikeammin se muutti kompostiin. Häätö tuli kylmään aikaan, enkä viitsinyt tyhjentää ruukkua ulos. Siispä otin taas bestikset hommiin, eli kävin lähikaupassa ostamassa onkilieroja. Kumosin koko kipallisen lieroja ruukkuun ja peitin ruukun mustalla multasäkillä, sillä lierot rakastavat pimeää ja kosteaa.

Ruukussa oli jukkapalmun kaverina monta eri kasvia, revin ne kaikki pois. Laitan aina ruukkuihin useita eri kasveja, koska olen havainnut kukkien pitävän siitä. Mikroilmasto paranee, kosteus lisääntyy ja ne rehevöityvät.

Ruukun sai tämän jälkeen unohtaa sohvan taakse piiloon ja ottaa esille, kun kesäkukkasia oli aika istuttaa. Multa oli täysin muhentunutta ja mureaa, helppoa kesäkukkien istuttamiseen. Jukkapalmu jatkaa kohta kasvuaan, sehän ei kuole ei sitten millään. Lierot ovat syöneet kuolleet juuret ja nyt ruukussa on kesän ajan uudet kasvit pihaa kaunistamassa. Punainen on revonhäntä eli amarantti ja vihreät krassia, nyt en enää muista, että oliko se pensas- vai köynnöskrassia.

Purjosipulit istutettu

 ehkä ahtaasti, mutta kuitenkin

Palstoista luopuminen tuo totta kai monia helpotuksia elämään. Viljelykset ovat ihan lähellä, omassa kotipihassa. Voi piipahtaa pikaisesti tekemässä kaikkea kivaa, ei tarvitse pakata autoa, ajaa minnekään, varata eväitä jne. Ehkä melkein ainoa haittapuoli on viljelytilan vähyys. 

Purjosipulit odottivat vielä oikeaan kasvupaikkaan pääsyä. Kunnon paikkoja ei ollut enää tarjolla, joten oli pakko tiivistää. En tiedä, mahtuvatko kasvamaan. Jokusen laitoin kasvihuoneen päätyyn. Tässä ne nyt ovat, pienet, mutta toivottavasti pippuriset. Ylihuomenna saan varmaankin vähän katetta niille.

Onneksi meillä on aivan mahtavat naapurit. Teemme paljon yhteistyötä, autamme toisiamme milloin missäkin asiassa. Luopuessani palstoista eräs naapuri sanoi, että jos piha tulee täyteen, tule heidän pihaan jatkamaan. Nyt piha loppui ja kävin jo neuvottelemassa asiasta. Saan perustaa hernemaan heille. Laitan sinulle sitten kuvia työn touhusta. Tänään päätin, että vähän pitää pensaspapuakin laittaa.

Maissi hyvässä kasvussa, ainoa harmi on katevaje

Varhainen istutus harson alle näyttää kannattaneen

Helteet koettelevat aivan ennenkokemattomalla tavalla. Aiemmin on ollut aina kate mullan päällä. Tänä vuonna on ns. krooninen katevaje, sillä nurmikko ei ole kasvanut riittävästi katetta ajatellen. Nyt pitää pohtia oikein toden teolla, mistä saan katteen näillekin taimille, muuten tulee kastelupulmaa myöhemmin. Onneksi ei ole rikkaruoho-ongelmaa näissä penkeissä, sitten olisikin jo ihan jättiharmitusta ilmoilla katevajeen vuoksi.