Näytetään tekstit, joissa on tunniste kompensaatiopiste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kompensaatiopiste. Näytä kaikki tekstit

1.6.2023

Muistatko juolavehnän 4 lehden säännön?

 Kompensaatiopistettä kannattaa hyödyntää

Talven jälkeen juurilevintäiset kasvit joutuvat käyttämään juuren varastoravinteita ensimmäisten lehtien kasvattamiseen. Riippuu kasvista, missä vaiheessa lehtiä on niin paljon, että niiden avulla se pystyy yhteyttämään auringosta voimaa juureensa. 

Juolavehnällä tämä on 4 lehden kohdalla. Kun sillä on enintään 4 lehteä, se on käyttänyt juuren voimia ja heikentänyt siis juuristoaan. Jos sen kitkee tässä vaiheessa, juuressa on vain vähän voimia uuden lehdistön kasvattamiseen. Kun sen jälleen kitkee ajoissa, näivettyy juuristo ja juolavehnä on voitettu. Jos maa on kateviljelty tai muuten saatu kuohkeaksi, kitkentä onnistuu sormin ja juuristo tulee ehjänä. Alla kuvia, kun kitkin valkosipulini ennen katteen lisäämistä. Jokaisessa varressa on enintään 4 lehteä.






Toinen valkosipulipenkin juuririkka oli tämä alla näkyvä, jonka nimeä en muista. Hyvin näkee, miten se on kasvattanut syksyllä multaan jääneistä juurenpaloista. Nämäkin lähtivät helposti ja jokaisesta juuresta on helppo tarkista, että niissä ei ole yhtään uutta katkaisupintaa, eli sain ne ehjinä pois. Tärkeimmän rikkaruohokitkentähetket ovat syksyllä myöhään, jolloin kannattaa olla tosi tarkka ja ahkera. Mitä huolellisemmin kitkennän tekee, sitä vähemmän on keväällä kasvua aloittelevia juuria. Toinen on nyt varhain keväällä, kun niiden juuret ovat todella heiveröiset, eivätkä pysty kiinnittymään maahan oikeastaan lainkaan.





7.5.2023

Kateviljelyn helppous näkyy näistä kuvista

 Juuret nousevat ehjinä helposti

Rikkaruohojen kitkennässä ei tarvita työkaluja. Maan kuohkeus ja katteen vaikutus juuriston kasvutapaan vaikuttaa siten, että kasvi ei joudu haaroittamaan juurtaan moneen suuntaan. Palstoillani oli aluksi erittäin paha ohdakeongelma. Muita rikkakasveja ei paljonkaan mahtunut mukaan. Katteiden avulla ohdakkeesta pääsee eroon. Kitkentä pitää tehdä siinä vaiheessa, kun kasvi on sen varren vahvistunut, että maan päällinen varsi ei mene poikki, kun siitä vetää. Sormilla kannattaa ottaa kiinni ihan tyvestä. Nostamista ei saa tehdä yhtäkkisellä nykäisyllä, vaan hallitulla sitkeällä vetämisellä. Ensimmäisenä vuonna juuret ovat vielä jonkin verran tiukassa ja katkeamisia tapahtuu, mutta mitä kauemmin kateviljelyä ja muokkaamatta viljelyä on tehnyt, sitä helpommin juuret irtoavat ja sitä vähemmän on kitkettävääkään. Kun juuret saa kokonaisina, uutta kasvua ei synny. Ja jos sattuu juuri katkeamaan, ei se ole katastrofi. Uusi kasvu kitketään ennen kuin kasvi on ehtinyt vahvistaa juuren elinvoimaa yhteyttämällä. Juolavehnällä tähän on helposti sanottu heti; kun on enintään 4 kasvulehtiä. Tätä oikeaa kitkentähetkeä kutsutaan kompensaatiopisteeksi.



Juolavehnää tai ylipäätään mitään pitkää maajuurta kasvattavaa rikkaruohoa ei missään nimessä kannata alkaa repimään keskellä kesää. Maa on yleensä sen verran kuivaa ja satoa on laajalti kasvamassa, eli kitkentä on hoidettava silloin nimenomaan kompensaatiopiste-ajatuksella. Paras hetki on sen sijaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen, kun ei enää vahingoita satokasveja ja maakin on yleensä sateiden jäljiltä kohtalaisen märkää, eli juuret irtoavat vielä helpommin. Maata kannattaa kevittää talikolla ja edetä juolavehnän juuren mukaisesti. Lopulta saa nostettua pitkän juuren, eikä maahan jää palasia tuottamaan uutta kasvustoa. Tällä tekniikalla olen saanut kasvimaan juolavehnävapaaksi, eikä työmäärä ollut iso. Parina vuonna kuin tämän tekee huolellisesti ja ne vähäiset uudet taimet keväällä nyppäsee ennen kuin on 4 lehteä, juuri näivettyy ravinteettomaksi, eikä uutta kasvustoa enää synny.



Tässä palstan alkuajalta, kun ensimmäisen kerran alettiin vanhaa pellonpohjaa raivaamaan meidän käyttöömme. Silloinkaan en tuonut palstalta mitään pois, vaan kaikki rikkaruohomassa kompostoitiin suurissa säkeissä mullaksi.