7.5.2023

Kateviljelyn helppous näkyy näistä kuvista

 Juuret nousevat ehjinä helposti

Rikkaruohojen kitkennässä ei tarvita työkaluja. Maan kuohkeus ja katteen vaikutus juuriston kasvutapaan vaikuttaa siten, että kasvi ei joudu haaroittamaan juurtaan moneen suuntaan. Palstoillani oli aluksi erittäin paha ohdakeongelma. Muita rikkakasveja ei paljonkaan mahtunut mukaan. Katteiden avulla ohdakkeesta pääsee eroon. Kitkentä pitää tehdä siinä vaiheessa, kun kasvi on sen varren vahvistunut, että maan päällinen varsi ei mene poikki, kun siitä vetää. Sormilla kannattaa ottaa kiinni ihan tyvestä. Nostamista ei saa tehdä yhtäkkisellä nykäisyllä, vaan hallitulla sitkeällä vetämisellä. Ensimmäisenä vuonna juuret ovat vielä jonkin verran tiukassa ja katkeamisia tapahtuu, mutta mitä kauemmin kateviljelyä ja muokkaamatta viljelyä on tehnyt, sitä helpommin juuret irtoavat ja sitä vähemmän on kitkettävääkään. Kun juuret saa kokonaisina, uutta kasvua ei synny. Ja jos sattuu juuri katkeamaan, ei se ole katastrofi. Uusi kasvu kitketään ennen kuin kasvi on ehtinyt vahvistaa juuren elinvoimaa yhteyttämällä. Juolavehnällä tähän on helposti sanottu heti; kun on enintään 4 kasvulehtiä. Tätä oikeaa kitkentähetkeä kutsutaan kompensaatiopisteeksi.



Juolavehnää tai ylipäätään mitään pitkää maajuurta kasvattavaa rikkaruohoa ei missään nimessä kannata alkaa repimään keskellä kesää. Maa on yleensä sen verran kuivaa ja satoa on laajalti kasvamassa, eli kitkentä on hoidettava silloin nimenomaan kompensaatiopiste-ajatuksella. Paras hetki on sen sijaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen, kun ei enää vahingoita satokasveja ja maakin on yleensä sateiden jäljiltä kohtalaisen märkää, eli juuret irtoavat vielä helpommin. Maata kannattaa kevittää talikolla ja edetä juolavehnän juuren mukaisesti. Lopulta saa nostettua pitkän juuren, eikä maahan jää palasia tuottamaan uutta kasvustoa. Tällä tekniikalla olen saanut kasvimaan juolavehnävapaaksi, eikä työmäärä ollut iso. Parina vuonna kuin tämän tekee huolellisesti ja ne vähäiset uudet taimet keväällä nyppäsee ennen kuin on 4 lehteä, juuri näivettyy ravinteettomaksi, eikä uutta kasvustoa enää synny.



Tässä palstan alkuajalta, kun ensimmäisen kerran alettiin vanhaa pellonpohjaa raivaamaan meidän käyttöömme. Silloinkaan en tuonut palstalta mitään pois, vaan kaikki rikkaruohomassa kompostoitiin suurissa säkeissä mullaksi. 






2 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon juolavehnättömästä kasvimaasta. Täällä taistelu jatkuu ikuisesti!😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Haastavaahan se on, ja vaatii pitkää pinnaa. Suurena apuna on, jos joku auttaa. Itse aina kevittelen talikolla ja joku toinen auttaa juuren poimimisessa ehjänä.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla