Kasvihuone--projekti käynnistyi

 Rekka toi tarvikkeita pihaan 

Kasvihuone saa lecaharkoista sokkelin.

Tilasin uusin kasvihuoneeni keväällä, kun maassa oli vielä lumet. Nettikaupassa oli hurjat alennukset. En olisi niitä itse huomannut, mutta sisareni kertoi, sillä hän tiesi, että olin haaveillut uudesta kasvihuoneesta jo kauan. Tilauksessa oli vähän haasteita, kun ensimmäisessä kuljetuksessa osa paketeista oli vahingoittunut. Kuljettaja oli tehnyt niistä jo ilmoituksen, sillä vahingot olivat syntyneet ennen hänen kuljetusosuuttaan. Nettikaupassa oli oikein ystävällinen asiakaspalveluja kaikki sujui hyvin. Sama kuljettaja, joka oli tuonut paketit, haki sitten paketit pois. Hänelle oli sanottu, että ota kaikki laatikot. Parin viikon päästä jälleen sana kuljettaja saapui uusien pakettien kanssa, tosin nyt niitä  puuttui pari. Hänelle oli toimitettu vain ne, jotka aluksi olivat vahingoittuneet. Soitin saman tein hänelle ja kerroin, että nyt muutaman laatikon haluaisin vielä lisää. Eipä hätää, sillä löytyivät vielä terminaalista ja sainkin ne heti seuraavana päivänä. Soitin kuljettajan esimiehelle, sillä kuljettaja oli todella poikkeuksellisen ihana asiakaspalvelija ja kaikki hoitui valtavan mutkattomasti. Naureskelimme kuljettajan kanssa, että meidän piha on kohta hänen vakikuljetuskohteensa, sen verran monta kertaa ehti vierailla meillä.

Kevät eteni, mutta meillä ei ollut aikaa kasvihuoneen tekemiseen, joten tämän kasvukauden olin vielä vanhan kasvihuoneen varassa. Hyvin se on toiminut, vaikka onkin kovin pieni.

Monenmoista tarviketta tarvittiin.

Uusi rekka saapui torstaina. Olimme alkuviikosta käyneet paikallisessa rautakaupassa tilaamassa sokkeliin tarvittavat tarvikkeet. Sisareltani olin jo oppinut, että tilaamaani kasvihuonetta on hyvä korottaa jonkin verran. Meillä korotus tarkoittaa pohjan alentamista. Olen jo aiemmissa postauksissani kertonut, kuinka piti käsin kaivaa kasvihuoneen pohja. Samalla paikalla oli aiemmin kokokasvipenkki, eli kaivettavaa oli todella paljon, Lopulta syvyyttä tuli 50 senttiä kaivaukselle maanpinnasta alaspäin, ja kun kohopenkki oli noin 25 senttiä maan yläpuolella, kaiken kaikkiaan kaivettiin 70 senttiä. Leveyttä kaivauksella on noin 260 senttiä ja pituutta 360 senttiä. Ylimmät kerrokset, noin 40 senttiä oli tekemääni kompostimultaa ja se sijoitettiin uuteen maissipenkkiin ja tasoitin vähän kasvimaata, kun siinä oli takareuna etureunaa alempana. Kaivauksesta loput 30 senttiä oli tontin pohjamaata, eli tosi savista mineraalimaata. Nyt maat ovat jättisäkeissä, ja ne pitäisi jotenkin saada käytettyä jossain vaiheessa. En näe mitenkään järkeväksi viedä niitä mihinkään kaatopaikalle.

Kerrosten välissä on kuivabetoni ja betoniraudat.

Lecaharkkoja tuli kolme kerrosta, eli 60 senttiä. Korkeuden oli tarkoitus olla 50 senttiä, mutta kun yksi harkko on 20 senttiä, niin tavoite ei ollut mahdollinen meidän työvälineillämme. Opin käyttämään sivuleikkuria. Katkaisin nurkkiin tarvittavat harkot ja tein kulmiin betoniraudoille kääntöurat. Luulin, että koneen käyttö olisi ollut vaikeaa tai raskasta, mutta hauskaahan se oli.

Päivän urakka valmis.

Kolme kerrosta on nyt valmiina ja laitoimme sivuseiniin tuet betonin kuivumisen aluksi. Seuraavana päivänä laitetaan vielä eristeet ja patolevyt. Niistä kuulet toisessa postauksessa.

Kukkamaan peruskorjaus

 kukkien ja mullan uudelleen sijoitusta

Nurmikon ja laatoituksen välissä on kukkapenkki, jossa kasvaa pihlaja ja luumupuu. Pihlajasta olen laittanut aiemmin kuvia, kun vääntelen sen oksia ympyräkehäksi. Tänä vuonna se on rehevöitynyt ihan hurjasti, kertakaikkiseksi palloksi. Luumupuukin on tykännyt selkeästi lämmöstä ja sateista.

Multatehtailua

Kukkapenkki on kokenut monenlaista sen reilun 20 vuoden aikana, mitä olemme tässä talossa asuneet. Ihan aluksi siinä oli kolme japaninmarjakuusta, mutta ne eivät selvinneet niin paahtavassa paikassa. Siirsimme ne mökille ja kaksi jäi siirrost eloon. Luumupuun istutin 2012. Pihlaja on oikeasti kuudesta pienestä taimesta tehty palmikko noin 18 vuotta sitten. Osa varsista on melkein jo yhteen kasvaneita. Kukkapenkki oli ihan aluksi laattojen ja nurmikon tasolla, mutta ajan myötä olen laittanut siihen niin paljon katetta ja kompostimultaa, että nyt se oli jo kahden laudan korkea, eli 25 senttiä. Olen siis multatehtaillut siihen 1,5 kuutiota multaa.

Pihlajan pääty kukkapenkistä oli kuollut lähes kokonaan. Pari kuunliljaa sinnitteli vielä joten kuten hengissä. Reunalaudat olivat lahonneet ja rikkoutuneet ajat sitten, mikä tarkoitti, että penkki oli todella epäsiisti, nurmikko oli siirtynyt kukkapenkin puolelle ja laatoille varisi koko ajan multaa. Nyt kun otin loputkin reunat pois ja aloin kaivaa multaa, pihlajan pääty oli ihan täynnä muurahaisia ja multa oli todella kuivaa. Sade ei ole päässyt maahan pihlajan läpi.

Kukkien uudelleensijoitusta

Puolivälissä penkkiä oli hengissä särkynytsydän ja vuohenjuuri ja luumupuun päädyssä iso ukonhatturypäs. Kukkamaa mataloitettiin takaisin laattojen tasalle, eli kaivoin siitä tuon 1,5 kuutiota multaa pois. Multa levitettiin aidan toiselle puolelle nurmikon paranteeksi. Se on aina yhtä hassua: vaikka kaivaa ison määrän multaa pois ja lähtöpaikasta oikein näkee muutoksen, niin silti uudessa paikassa, johon multa laitetaan, ei tunnu yhtä isolta määrältä uutta maata. Nytkin kävi samalla tavalla. Ei ikinä uskoisi, että nurmikon pintaan levitettiin 1,5 kuutiota multaa.

Multa levitetty sammaleiselle nurmikolle paranteeksi.

Pihlaja ja luumupuu ovat nyt niin isoja, että varjostavat penkkiä aika tavalla. Sen takia mietimme ihan uusiksi kukat. Ensimmäinen vaihtoehto oli laittaa vuorenkilpeä koko penkki täyteen. Se olisi helppohoitoinen, rikkaruohot eivät pääse läpi, eikä se olisi milläänsäkään parista sähly- tai jalkapallosta. Multaa kaivaessani kuitenkin ihastuin kovasti siihen väljyyteen, mikä matalammasta penkistä tuli. Vuorenkilpi kasvaa aika korkeaksi hyvässä maassa, siispä hautasimme vuorenkilpisuunnitelman.

Vähän nuukahtaneita juuri siirretyt vuohenjuuret. Kastelin huolellisesti.

En halua ostaa perennoja, sillä meillä on itsellä kuitenkin monia, joista valita. Lopulta päädyimme laittamaan vuohenjuurta, sillä se oli selvinnyt penkissä nyt aiemminkin. Vuohenjuuri tekee nopeasti ison puskan eikä ole myöskään kovin herkkä sählypalloille, lisäksi se kukkii aikaisin keväällä. Puska oli niin iso, että se jakamalla saimme melkein koko penkin täyteen taimia. Jotta tulee väriä, siihen laitettiin samaisesta penkistä kaivettu punalehtinen perenna, jonka nimeä en tiedä. Jos se on sinulle tuttu, niin laittaisitko kommentteihin sen nimen. Olen saanut sen edesmenneeltä anopiltani kauan sitten, enkä ole oikein koskaan saanut sitä menestymään hyvin. Tänä kesänä se on ehkä vahvin ikinä. Sain jaettua siitä neljä alkua. Toivottavasti se nyt rehevöityy.

Tämän punalehtisen nimeä en tiedä.

Samalla kun tilaamme kasvihuoneen sokkeliin tulevat harkot ja muut tarvikkeet, tilaamme kukkamaiden reunoihin tarvittavat uudet laudat. Tähän tällä kertaa korjattuun ei mene kuin toiseen pitkään reunaan ja toiseen päätyyn laudat, muissa sivuissa on laatoituksen reunakivi jo valmiina.

Aidan takana oleva nurmikko saa koko ajan lisää kukkaa pintaansa. Luonnonkuvat levittäytyvät joka vuosi suuremmalle alla ja itse lisään toiseen päähän perennoja. Keväällä lahjanarsissien takia tehtyyn alueeseen on nyt kasvanut kylvetyt pellavat ja valkoapilat. Laitoin myös pari maa-artisokkaa.

Luonnonkuvat valtaavat nurmikkoa.

Lisää luonnonkukkia.

Valkoapilaa on monilla nurmikoilla tänä kesänä.

Lahjoitusnarsissien alueessa on pellavaa ja valkoapilaa sekä muutama maa-artisokka.

Raparperit muodostavat jossain vaiheessa uuden aidan.

Vanhin raparperi on jo aika iso, vaikka olosuhteet ovat karut.

Nauhus on vasta toista vuotta tässä.

Kuunliljat meinasivat kadota nurmikkoon.

Palavaa rakkautta, kuunliljaa ja alpia.

Liljat ja akilleijat ilahduttavat postilaatikon vieressä.

Penkistä jäi vielä uutta sijoituspaikkaa odottamaan hurja määrä ukonhattua ja särkynyttä sydäntä.

Jättikurpitsa kasvaa hyvin

 ja nyt pitää olla tarkkana ihan kaikesta

Muistatko, kun kerroin, että viime vuonna leikkasin vahingossa sen varren, jossa kasvoi suurin kurpitsa? Nyt ei ole varaa tehdä yhtään virhettä. Tämä taimi ei nimittäin ole minun, vaan poikani. Onneksi näitä on kolme, mutta tämä kuvassa oleva on selvästi muita isompi. Tähän panostetaan nyt.

Istutuskuoppaan laitetiin tietenkin omaa kompostimultaa. myöhemminkin on jo lannoitettu pinnalta. Olen kastellut kuivina aikoina ja poistanut häiritseviä rikkaruohoja tai siis oheiskasveja. 

Kuten eilen kerroin avomaankurkuista, tähän pätee sama. Kasvu on niin nopeaa, että lehden koko suurenee melkein silmissä. Laittelen tästäkin Instaan uusia kuvia, eihän tässä pysy postaukset mitenkään perässä.

Nämä jättikurpitsat, kuten kesäkurpitsatkin, kasvavat oikeasti ns. nurmikolla, tai siis tässä oli kolme vuotta sitten nurmikkoa. En ole muokannut, enkä kääntänyt maata mitenkään. Ensimmäisenä vuonna laitoin sanomalehdet taimien väleihin ja paksulti haketta päälle. Taimien kohdalle kaivan aina vain kuopan, laitan pohjalle omaa kompostimultaa ja laimeampaa multaa sen verran verran kompostimullan päälle, että pienen taimen herkät juuret pääsevät helposti kasvamaan ja taimettuminen onnistuu hyvin.

Miten voi lämmittää kasvihuonetta ilman sähköä?

 Melkoinen lämmitysvoima hevoskalla!

10 päivässä lämpötila noussut 46 asteeseen!!!! Lämpö on tänä vuonna 15 astetta korkeampi kuin aiempina vuosina. Erona on, että nyt käytössäni oli aivan tuoretta hevoskaa. Koska lämpötila on nyt näin korkea, päätin tehdä eri tavalla kuin aiemmin. Laitoin suoraan olkien päälle omaa kompostimultaa lämpenemään ja kylvän siihen retiisit ja muut varhaiskasvikset, kunhan multakin on lämmennyt. Aiempina vuosina olen ensin kylvänyt styrox-laatikoihin. Tänä vuonna laitoin laatikkoon vain rucolaa. Viime yönä tarkistin päällä olevien olkien lämpötilan mittarista, 20,7 astetta, vaikka ulkona oli 4 astetta vain. 

Tässä alkaa jo oikeasti tuntea kevään hyrinää!

Maissin kehitys hyvin varhaista tänä vuonna

En ole  uskoa silmiäni

Mutta totta se on, sillä tallentuu myös kameraan. Maissin röyhyt tai siis ne latvaan tulevat jutut (ei se, johon sato tulee) alkavat näkyä jo nyt. Onkohan siitä jotain haittaa sadon kannalta? Tänä vuonna kompostimultaa ei ole ollut mielestäni riittävästi joka paikkaan ja laitoin kotipihassa vähän luomulannoite Arvoa maisseille. Heittelin vähän huolimattomasti ja ajattelemattomasti ja nyt ne ovat sateen jäljiltä rumina jälkinä maissilla. 

Muista tyhjentää kompostori!

Tyhjennän tässä vaiheessa aina kompostorin, jotta sinne ehtii kertyä uutta massaa vielä ennen pakkasia. Jos kompostorissa oleva massa on liian valmista siinä vaiheessa, kun tammikuun pakkaset paukkuvat, on riskinä kompostin jäätyminen ja tilan loppuminen kesken ennen kevättä. Jäässä olevaa kompostia on nimittäin ihan mahdotonta tyhjentää. Uuden massan kompostoituminen käynnistyy hyvään vaiheeseen, eikä ulkoilman viilentyminen haittaa enää mitään. Lämpötilaeroa voi olla 90 astetta: ulkona 20 astetta pakkasta ja kompostorissa 70 astetta lämpöä.

Tyhjennettävän massan voi vaikka säkittää vahvoihin mustiin jätesäkkeihin. Pistelet pussin kylkiin reikiä, jotta massa saa ilmaa eikä ala mädäntyä. Pussittamisen edellytyksenä on tietenkin, että siihen ei laiteta niitä ihan uusimpia kerroksia, joista rotat ja muut jyrsijät ovat myös kiinnostuneita.

Musta jätesäkki lämpenee kevään auringossa varhain ja kompostoituminen jatkuu rauhassa. Rikkaruohojen siemenet eivät myöskään pääse pussiin ja multa pysyy rikkaruohottomana, vaikka et heti ehtisikään sitä käyttää.

Kevään kylvöksiähän ei tuoreeseen kompostimultaan voi laittaa, koska se on taimille liian ravinteikasta eli voimakasta. Voit esimerkiksi vetää uran kylvörivin kohdalle, laittaa pohjalle kompostimultaa ja sen päälle kerroksen vähäravinteista vanhaa multaa, johon sitten kylvät siemenet. Siemenen on helppo itää ja kun taimi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin, yltävät sen juuret kompostimultaan ja kasvuvoima tulee juuri oikeaan aikaan taimen käyttöön. Porkkanat voi kylvää vaikka jo nyt syksyllä, joten ei tarvitse välttämättä lainkaan säkittää vaan saat sisällön heti käyttöön. 

PS. muista varata seosainetta lähelle kompostia jo nyt syksyllä, jotta talvella ei tarvitse kaivella tynnyreitä lumen alta. Itselläni on isoissa 250 litran saaveissa lehtipuuhaketta, jota käytän seosaineena. Tämänhetkinen hake on tehty lehdellisistä koivun oksista. Lehdet murustuvat pieneksi sutuksi, joka kerää keittiöjätteen kosteuden tehokkaasti. Isommat oksanpalaset pitävät massan ilmavana ja koivu myös kompostoituu nopeasti. Tämä on selkeästi kaikkein paras seosaine minun mielestäni. Seuraavaksi parasta on lehdettömistä oksista tehty hake, johon lisää sahajauhoa keräämään kosteutta. Joissakin oppaissa sanotaan, ettei saa laittaa sahajauhoa, ei saa laittaa havupuita jne. Oksahake on milloin kuusesta, milloin männystä milloin mistäkin, riippuu ennen kaikkea siitä, mitä naapureilta olen saanut. Ja aina on seos toiminut ihan hyvin. Ihanat naapurit!!! pitävät hakemäärän kunnossa.

Miksi kannattaa kasvattaa itse ruokaa?

Mitä hyötyä on mullan kanssa touhusta?

Papuja, tomaatteja, maisseja ja kesäkurpitsaa omasta puutarhasta.

Oletko miettinyt, mitä kaikkea oikeastaan tapahtuu, kun kasvatat omaa ruokaa?

1. Mullan kanssa puuhailu lisää vastustuskykyä ja pienentää allergioita.
2. Kasvun seuraaminen on rentouttavaa, palkitsevaa ja mielenkiintoista.
3. Säästyy kuljetuskustannuksia, kun ruokaa ei kuljeteta satoja kilometrejä. Omien ajokilometrien osalta voin ainakin todeta, että ne eivät lisäänny, suuntautuvat vain eri paikkaan.
4. Ruoka on tuoretta.

Omia retiisejä.

1. Tiedät olosuhteet, joissa ruoka on kasvatettu.
2. Voit itse vaikuttaa kasvatusmenetelmissäsi, miten hyvin noudatat luonnonmukaisuutta ja muutenkin kunnioitat luontoa.
3. Puutarhurointi on mukavaa yhdessä tekemistä perheen tai ystävien kanssa.

1. Voit hyödyntää ravinteiden kierrätystä kompostoimalla biojätteet ja käyttämällä kompostimullan kasvustoissasi.
2. Jos haluat lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossasi, se on helppoa ja edullista.
3. "Kaikki muu paitsi puutarhurointi on turhaa."

Palmukaalia ja nauriita.