Jättikurpitsa kasvaa hyvin

 ja nyt pitää olla tarkkana ihan kaikesta

Muistatko, kun kerroin, että viime vuonna leikkasin vahingossa sen varren, jossa kasvoi suurin kurpitsa? Nyt ei ole varaa tehdä yhtään virhettä. Tämä taimi ei nimittäin ole minun, vaan poikani. Onneksi näitä on kolme, mutta tämä kuvassa oleva on selvästi muita isompi. Tähän panostetaan nyt.

Istutuskuoppaan laitetiin tietenkin omaa kompostimultaa. myöhemminkin on jo lannoitettu pinnalta. Olen kastellut kuivina aikoina ja poistanut häiritseviä rikkaruohoja tai siis oheiskasveja. 

Kuten eilen kerroin avomaankurkuista, tähän pätee sama. Kasvu on niin nopeaa, että lehden koko suurenee melkein silmissä. Laittelen tästäkin Instaan uusia kuvia, eihän tässä pysy postaukset mitenkään perässä.

Nämä jättikurpitsat, kuten kesäkurpitsatkin, kasvavat oikeasti ns. nurmikolla, tai siis tässä oli kolme vuotta sitten nurmikkoa. En ole muokannut, enkä kääntänyt maata mitenkään. Ensimmäisenä vuonna laitoin sanomalehdet taimien väleihin ja paksulti haketta päälle. Taimien kohdalle kaivan aina vain kuopan, laitan pohjalle omaa kompostimultaa ja laimeampaa multaa sen verran verran kompostimullan päälle, että pienen taimen herkät juuret pääsevät helposti kasvamaan ja taimettuminen onnistuu hyvin.

Miten voi lämmittää kasvihuonetta ilman sähköä?

 Melkoinen lämmitysvoima hevoskalla!

10 päivässä lämpötila noussut 46 asteeseen!!!! Lämpö on tänä vuonna 15 astetta korkeampi kuin aiempina vuosina. Erona on, että nyt käytössäni oli aivan tuoretta hevoskaa. Koska lämpötila on nyt näin korkea, päätin tehdä eri tavalla kuin aiemmin. Laitoin suoraan olkien päälle omaa kompostimultaa lämpenemään ja kylvän siihen retiisit ja muut varhaiskasvikset, kunhan multakin on lämmennyt. Aiempina vuosina olen ensin kylvänyt styrox-laatikoihin. Tänä vuonna laitoin laatikkoon vain rucolaa. Viime yönä tarkistin päällä olevien olkien lämpötilan mittarista, 20,7 astetta, vaikka ulkona oli 4 astetta vain. 

Tässä alkaa jo oikeasti tuntea kevään hyrinää!

Maissin kehitys hyvin varhaista tänä vuonna

En ole  uskoa silmiäni

Mutta totta se on, sillä tallentuu myös kameraan. Maissin röyhyt tai siis ne latvaan tulevat jutut (ei se, johon sato tulee) alkavat näkyä jo nyt. Onkohan siitä jotain haittaa sadon kannalta? Tänä vuonna kompostimultaa ei ole ollut mielestäni riittävästi joka paikkaan ja laitoin kotipihassa vähän luomulannoite Arvoa maisseille. Heittelin vähän huolimattomasti ja ajattelemattomasti ja nyt ne ovat sateen jäljiltä rumina jälkinä maissilla. 

Muista tyhjentää kompostori!

Tyhjennän tässä vaiheessa aina kompostorin, jotta sinne ehtii kertyä uutta massaa vielä ennen pakkasia. Jos kompostorissa oleva massa on liian valmista siinä vaiheessa, kun tammikuun pakkaset paukkuvat, on riskinä kompostin jäätyminen ja tilan loppuminen kesken ennen kevättä. Jäässä olevaa kompostia on nimittäin ihan mahdotonta tyhjentää. Uuden massan kompostoituminen käynnistyy hyvään vaiheeseen, eikä ulkoilman viilentyminen haittaa enää mitään. Lämpötilaeroa voi olla 90 astetta: ulkona 20 astetta pakkasta ja kompostorissa 70 astetta lämpöä.

Tyhjennettävän massan voi vaikka säkittää vahvoihin mustiin jätesäkkeihin. Pistelet pussin kylkiin reikiä, jotta massa saa ilmaa eikä ala mädäntyä. Pussittamisen edellytyksenä on tietenkin, että siihen ei laiteta niitä ihan uusimpia kerroksia, joista rotat ja muut jyrsijät ovat myös kiinnostuneita.

Musta jätesäkki lämpenee kevään auringossa varhain ja kompostoituminen jatkuu rauhassa. Rikkaruohojen siemenet eivät myöskään pääse pussiin ja multa pysyy rikkaruohottomana, vaikka et heti ehtisikään sitä käyttää.

Kevään kylvöksiähän ei tuoreeseen kompostimultaan voi laittaa, koska se on taimille liian ravinteikasta eli voimakasta. Voit esimerkiksi vetää uran kylvörivin kohdalle, laittaa pohjalle kompostimultaa ja sen päälle kerroksen vähäravinteista vanhaa multaa, johon sitten kylvät siemenet. Siemenen on helppo itää ja kun taimi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin, yltävät sen juuret kompostimultaan ja kasvuvoima tulee juuri oikeaan aikaan taimen käyttöön. Porkkanat voi kylvää vaikka jo nyt syksyllä, joten ei tarvitse välttämättä lainkaan säkittää vaan saat sisällön heti käyttöön. 

PS. muista varata seosainetta lähelle kompostia jo nyt syksyllä, jotta talvella ei tarvitse kaivella tynnyreitä lumen alta. Itselläni on isoissa 250 litran saaveissa lehtipuuhaketta, jota käytän seosaineena. Tämänhetkinen hake on tehty lehdellisistä koivun oksista. Lehdet murustuvat pieneksi sutuksi, joka kerää keittiöjätteen kosteuden tehokkaasti. Isommat oksanpalaset pitävät massan ilmavana ja koivu myös kompostoituu nopeasti. Tämä on selkeästi kaikkein paras seosaine minun mielestäni. Seuraavaksi parasta on lehdettömistä oksista tehty hake, johon lisää sahajauhoa keräämään kosteutta. Joissakin oppaissa sanotaan, ettei saa laittaa sahajauhoa, ei saa laittaa havupuita jne. Oksahake on milloin kuusesta, milloin männystä milloin mistäkin, riippuu ennen kaikkea siitä, mitä naapureilta olen saanut. Ja aina on seos toiminut ihan hyvin. Ihanat naapurit!!! pitävät hakemäärän kunnossa.

Miksi kannattaa kasvattaa itse ruokaa?

1. Mullan kanssa puuhailu lisää vastustuskykyä ja pienentää allergioita.
2. Kasvun seuraaminen on rentouttavaa, palkitsevaa ja mielenkiintoista.
3. Säästyy kuljetuskustannuksia, kun ruokaa ei kuljeteta satoja kilometrejä. Omien ajokilometrien osalta voin ainakin todeta, että ne eivät lisäänny, suuntautuvat vain eri paikkaan.
4. Ruoka on tuoretta.
5. Tiedät olosuhteet, joissa ruoka on kasvatettu.
6. Voit itse vaikuttaa kasvatusmenetelmissäsi, miten hyvin noudatat luonnonmukaisuutta ja muutenkin kunnioitat luontoa.
7. Puutarhurointi on mukavaa yhdessä tekemistä perheen tai ystävien kanssa.
8. Voit hyödyntää ravinteiden kierrätystä kompostoimalla biojätteet ja käyttämällä kompostimullan kasvustoissasi.
9. Jos haluat lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossasi, se on helppoa ja edullista.
10. "Kaikki muu paitsi puutarhurointi on turhaa."