Oli luntaaa tulvillaaaaan

ja raikas kesäsää

No johan sademyrskyn lykkäsi. Ilmastomuutos on todellakin näkynyt tänä vuonna. Ensin kevät on myöhässä, sitten se tulee rytinällä. Kevätsateet tulivat yli kuukautta aikaisemmin, runsaampina kuin aiemmin. Kuivuutta kesti hirmuisen kauan. Lämpöä saatiin pitkän aikaa 30 asteen hujakoilla. Mutta entäs nyt? Sadetta tulee taivaan täydeltä, lämpötila putosi 20 astetta ja kaaliverkot ovat painuneet rakeista, rikkoutuneesta harsosta puhumattakaan.

Kun maa on märkää, on heti toimittava

Apupuutarhurin kesämökkipuutarha on ollut suunnitteluvaiheessa pitkään. Syynä ei ole apupuutarhurin saamattomuus, vaan mökkimaan haastavuus. Meteoriitin tekemän järven reuna-alueet ovat aivan käsittämättömän kivisiä. Lapiolla ei voi kaivaa mistään. Uuden puutarhan tekeminen vaatii siis kasvualustan rakentamisen ihan alusta alkaen. Peitimme edelliskesänä kukkamaan ensimmäisen osan pressulla, jotta lierot pääsivät touhuamaan. Kastelimme maata, ettei sinne tullut liian kuivaa. Pressu ei ole täysin valon estävä, joten rikkaruohot ja muut eivät kuolleet. 

Mustikat odottavat istutusta. Toinen on ihan surkea rääpäle, koska oli jäänyt makeasinikuusaman jalkoihin. 

Nyt kun oli kahtena päivänä satanut kunnolla, saatoimme kaivaa kotipihasta yhden karviaisen ja kaksi mustikkaa. Kun maa on riittävän märkää, irtoaa juuristo paljon helpommin ja vahinkoa tulee vähemmän. Olemme jo viime kesänä laittaneet perennojen jakotaimia purkkeihin, koska kävimme niitä myymässä erilaisissa tapahtumissa. Nyt ne ovat todella vahvoja, sillä talvesta selvinneet ovat vahvoja perimältään. Niitä kannattaa siis laittaa uuteen puutarhaankin.

Katetta päästään lisäämään varmaankin seuraavalla mökkireissulla. 

Tehokas kolmituntinen työrupea teki paljon muutosta. Perennat pääsivät kompostimultapenkkiin, johon laitettiin ostomultaa pinnan tasoittamiseksi. Istutuskuoppaan laitettiin myös ostomultaa, ettei maa ole liian vahvaa juuristolle. Tämä penkki on vasta pieni nurkkaus uudesta suunnitelmasta. Rakennamme puutarhan pieninä osina, niin tulee aina jotain valmista, eikä ole pelkkää keskeneräistä koko ajan.

Kirsikkapuu on monta vuotta vanha, mutta kivikkoisessa kuivassa maassa ei ollut päässyt kasvamaan, ohutta saittaa kaikki oksat.

Mustikat ja karviainen pääsivät entiseen nurmikonreunuskukkapenkkiin ja kirsikkapuu hiekkalaatikon tilalle, missä kauan sitten kasvoi hieno tammi.

Puutarhaharrastus tutustuttaa kivoihin ihmisiin

Puutarhaseuran kautta monessa mukana

Nyt viikonloppuna on museoiden superviikonloppu. Lauantaina Porissa museoiden ympärillä on monenmoista kivaa tapahtumaa. Satakunnan puutarhaseura, jonka toiminnassa olen mukana, oli Porin kaupungin kanssa yhdessä järjestämässä Kulttuuritalo Toivon pihassa tapahtumaa. Tuulikki Kiilo piti esityksen Pihat, portit, aidat -teemasta. Itse pidin alla näkyvän oman ennalta sovitun luennon ja pioniluennon peruunnuttua lisäsin aiheita kompostointiin ja No Soap in Garden-teemaan. Aika kului aivan siivillä. Tupa oli täynnä kuulijoita ja oli oikein mielenkiintoisia kysymyksiä. Itsekin aina innostuu vielä lisää, kun kuulijat ovat hengessä mukana näin voimakkaasti. Kaksi tuntia putkeen täyttä asiaa ja silti oli kivaa. 

Itselläni oli myös myytävänä perennojen jakotaimia. Myyntikin sujui kivasti. En ole koskaan aiemmin myynyt kasveja. Nyt innostuin siitä toden teolla. Minulle on nimittäin ihan mahdoton ajatus, että heittäisin taimia pois, kun niitä pitää jakaa kukkapenkissä. Tutuilla on jo kaikkea riittävästi, eli heillekään ei voi enää niitä tyrkyttää. Nyt olen alkanut ruukuttamaan niitä ja ensi kertaa sain myyntiin ne. Syksyllä on taas seuran peräkonttikirppis ja aion valmistaa sinne myyntiartikkeleita lisää. Tosi hauskaa. Aion kunnostaa nimittäin kukkapenkkini tänä vuonna. Niiden lautareunukset ovat aivan lahonneet ja rikki. Samalla jakotaimia tulee runsaasti ja on kiva, kun ei tarvitse edes miettiä, mitä niillä tekisi. Ruukkuun vaan.

Perennoja myynnissä 20.5. Kulttuuritalo Toivossa

 Museoiden superlauantaina on paljon tapahtumia

Tervetuloa Poriin Kulttuuritalo Toivoon kuuntelemaan luentoja ja ostamaan perennojen jakotaimia. Käyntiosoite: Varvinkatu 19 – Juhana Herttuankatu 15, Pori, Viidesosa kaupunginosassa aivan torin tuntumassa.

Olen pitämässä luentoa NoDig- ja kateviljelystä ja muuna aikana myyn perennojen jakotaimia. Lisäkseni on muitakin luennoitsijoita ja perennamyyjiä.

Mukanani on muun muassa kallionauhusta, vuohenjuurta, vuorenkilpeä, sinivuokkoa, särkynyttä sydäntä, peurankelloa, kuunliljaa, pikkusydäntä, iiristä, maksaruohoa, isoja raparpereja (hyvin juurtuneet ja talvehtineet ruukussa jo), aitoukonhattua, alpia, suikeroalpia, akillleijaa ja tarhaukonhattua. Yhteensä 133 ruukkua, eli kaikille pitäisi riittää 😀.

Tässä päivän ohjelma:

Näyttelyiden avajaispäivänä 20.5. näyttelyiden esittelyt sekä pihoihin ja puistoihin liittyvää ohjelmaa Rakennuskulttuuritalo Toivon pihapiirissä klo 11.00-15.00

 

klo 11.00           Pihat, portit ja aidat -näyttelyn esittely. Tuulikki Kiilo,  Rakennuskulttuuritalo Toivo

klo 12.00           Kyl käy katteeks. Parhaat neuvot ja vinkit leppoisaan puutarhailuun kompostoinnin ja kateviljelyn keinoin. MMM Tina Halin, Satakunnan Puutarhaseura 

klo 13.00           Pionit.  Juttua pionilajeista ja -lajikkeista. Ahti Valli, Satakunnan Puutarhaseura

klo 13.45           Puistot kuntoon! Emil Nordbergin kädenjälki Porin kaupunkipuistoissa. Timo Nordlund,        Satakunnan Museo. 

Väliajoilla slideshow perinneperennoista. Pihalla Puutarhaseuran esittelypiste, perennojen myyntiä ja puffetti.

Ensimmäinen inkivääri jo "oraalla"

Ainakin yksi juurenpala elää

ja mahdollisesti tuottaa satoa. Eilen illalla ei näkynyt vielä mitään mullassa ja nyt tänään on jo yli sentin pituinen kasvu. Alku siis  hidasta siihen asti, kunnes pääsee mullan pintaan, mutta sen jälkeen on ihan mukava kasvuvauhti. Toivottavasti tulee kuitenkin vähän useampi yksilö pintaan.

Kasvimaalle jää aina silloin tällöin valkosipuleista kynsiä tai ehkä jopa kokonaisia sipuleita. Tämä unohtunut yksilö on päättänyt kasvaa jo nyt helmikuussa, vaikka pinnalla on paksu kerros lehtikatetta talven pakkasia suojaamassa.

Piparjuurenkin uusi kasvu näkyy jo katteiden seasta.

Ja perennoista kevään ensimmäinen, vuohenjuuri, on jo hurjassa vauhdissa.

Kun alkuun päästiin, niin antaa mennä vaan....

Eli nurmikon valtaus jatkuu taimien istutuksen vuoksi

Lasten puutarhoihin ostetaan aina joka vuosi joitain perennoja. Niin siis tänäkin vuonna, tosin kaupoilla oltiin normaalia aiemmin. Yleensä käydään vasta, kun taimet ovat poistomyynnissä, jolloin ostoskoriin mahtuu tosi paljon kaikkea kivaa.

No, nyt kun oltiin jostain syystä etuajassa, en voinut vastustaa kiusausta minäkään. Koriin pääsi vielä vesimelonin, talvikurpitsan ja kaksi kesäkurpitsan taimea. Kesäkurpitsaa olin kyllä aikonut muutenkin laittaa, mutta nuo kaksi ensiksi mainittua olivat ihan heräteostoksia.

Taimien kanssa olin siis taas samassa tilanteessa, kuin hetki sitten papujen kanssa. Ei ollut enää kasvimaata, johon niitä olisi voinut laittaa. Siispä nurmikon kimppuun. Taas poistui pari neliötä nurmikkoa....

Vesimeloni

 Kesäkurpitsa

Talvikurpitsa. Koskaan en ole onnistunut sen kasvatuksessa. Kerran tuli satoa, mutta yllätys-yöpakkanen pilasi sen.

Kesäkurpista, toinen.