Miten saa halvan kasvihuoneen kotipihaan?

Käytössä hyvä kasvihuone

Kasvihuoneen rakensin poikani kanssa itse. Kuten kuvasta näkyy, ei ollut vastaavaa mestaria nimettynä ja molemmilta rakentajiltakin puuttui niin muodollinen kuin käytännönkin pätevyys... valmista silti tuli ja olen tulokseen ollut valtavan tyytyväinen. Toimivuus on ollut ihan huippua!

Muovin tilasin uutena, sillä säänkestävyys ei ole riittävää ja taattua muilla kuin oikeilla kasvihuonemuoveilla. Tällaisessa asiassa säästäminen heikkolaatuisen, halvemman materiaalin kanssa ei kannata.

Luja, ammattikäyttöön tarkoitettu UV-suojattu riittävän vahva muovi kestää vuosia, eikä hapertuvan muovin palasia tule omiin multiin. Hinta ei kuitenkaan nouse samassa suhteessa kestävyyden kanssa. Etuna on myös, että kosteus ei tiivisty kattoon pisaroiksi ja aiheuta auringon kanssa palovammoja lehdille tippuessaan. 

Kaaret ova sähköjohtojen suojakouruja. Keskikäytävän kävelysuoja on vanhoista laudoista ja se estää maan tiivistymisen kasvukauden aikana. Käytävä on irrallinen ja sen poistan aina, kun syksyllä tyhjennän pohjan. Pohja on lähes saman verran maan alapuolella kuin on sokkelin korkeus.

Sokkeli eli alareunus on lämpöeristetty routalevyllä ja puupinnat on suojattu samalla kasvihuonemuovilla maan kosteuden vaikutuksilta ja toisaalta haihtumisen vähentämiseksi.

Takaseinällä on tuuletusikkuna, jossa on pysyvästi muovin lisäksi harso estämästä tuholaisten aikeet. Tänä kesänä muutan harson verkoksi, jotta ilmanläpäisy tehostuu.

Ovena toimi alkuun monta vuotta tilapäiseksi tarkoitettu viritelmä. Ei sen pitänyt olla, kuin hetken aikaa ensimmäisenä vuotena... mutta niinhän siinä kävi, että tilapäisestä tulikin pysyvä.

Tänä keväänä teimme paremman version, sarannallisen, joka menee tiiviisti kiinni. Muovi on kaksinkertaisena. Nyt se on todella hyvä, koska avaamiseen ei tarvita kahta kättä ja muovia ei tarvitse aina rullata huoneen päälle.

Kesäksi teen siihen vielä verkko-osuuden, jotta ovea voi pitää ovea auki kuumimpina kesäpäivinä ja silti kaalikoit yms. pysyvät ulkona. 

Kastelu

Tähän asti olen kastellut ihan joko painovoimaisesti letkulla tai kastelukannulla. Kasteluvetenä käytän varastoitua sadevettä. Tänä vuonna voin laittaa tihkukastelun, sillä sain sisareltani sellaisen järjestelmän. Ihan huippua!!!! Ei tarvitse koko ajan murehtia ja voi olla vaikka 2 päivää poissa ilman, että kurkut ja tomaatit kuolevat kuivuuteen.

Pohja on onneksi niin paksu kaikkine hevoska- ja kompostikerroksineen mullan alla, että vettä varastoituu huomattavia määriä. Jotta vedenpidätyskapasiteetti pysyy korkeana, teen kompostimultaan ajoittain savi-lisäystä, sillä muutenhan multa on pelkkää kasviperäistä ainesta ja kivennäismaa puuttuu. Saven liotan veteen ja lisään kasteluna maahan. Ensi syksynä teen vielä sellaisen muutoksen, että kaivan pohjaa hieman syvemmälle ja laitan savikerroksen pohjalle tiiviiksi, jotta se estää jatkossa kasteluveden valumisen alempiin kerroksiin tai ainakin hidastaa huomattavasti.

Kasvihuoneen lämmitys sähköttä

Lämmityksen hoidan joka vuosi hevoskalla eli hepan kakalla ja päälle laitan suojaksi lämmityksen alkuvaiheessa tuhdin kerroksen olkia, joita saan hevostalleilta ilmaiseksi. Kastuneita paaleja ei nimittäin voi syöttää hevosille eikä käyttää kuivikkeita. Tällaiseksi katteeksi ne käyvät kuitenkin mainiosti. Massan lämpenemistä seuraan kompostilämpömittarilla, sellaisella uunimittarin näköisellä, jonka piikki on noin 40 senttiä.

Parannusehdotuksia ja haaveilua

Oviaukko ja oven kiinnitys/sulkeminen: tämä oli vielä suunnitteluvaiheessa, kun aloitin tämän kirjoituksen tekemistä... Nyt kuten aiemmin jo kirjoitin, voin ilokseni todeta, että 28.2. tein poikani kanssa kausariin saranoilla olevan oven jämämateriaalista. Elämän pieniä ilon hetkiä, kun onnistuu näissä käytännöllisyyttä lisäävissä projekteissa yhdessä oman lapsen kanssa, eikä osta mitään uutta materiaali tekemiseen, vaan käyttää kaikenlaista nurkissa pyörinyttä kauan varastoitua materiaalia. 

Toteutettavia parannuksia tähän versioon ei ole todennäköisesti muita kuin oveen laitettava verkko-ovi-lisäys ja ikkunan harso vaihtuu läpäisevämpään verkkoon, ja edellä mainittu savikerros tulee pohjalle.

Kun nyt käytössä olevat muovit pitää vaihtaa, niin seuraavassa versiossa teen seuraavat parannukset:

Korkeus: huonekorkeutta pitää lisätä ainakin puoli metriä, jotta kurkut ja tomaatit saavat lisää kasvukorkeutta.

Tuuletus: laitan automaattisesti avautuvat ikkunat.

Pinta-ala: vähintään kaksinkertaistan pinta-alan. Nyt pinta-ala on 2,3 m x 2 m.

Rakennusmateriaali: kaariksi olen suunnitellut sellaista paksua (paksu seinämä ja suurempi halkaisija) mustaa vesiputkea, joka pysyy kaarena suurempanakin versiona.

∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞

Mutta siis toistaiseksi tämä pieni mopo-versio saa riittää ja riittäähän se, sillä asenteestahan se on paljolti kiinni.

∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞

Tämä kirjoitus on osa omavaraistelu-yhteiskirjoitussarjaa ja täältä pääset lukemaan muiden ideoita ja ajatuksia kasvuvyöhykkeittäin.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kasvihuoneikkunoista/

Apilan kukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-5-kasvihuone/

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/05/kasvihuoneunelmia.html

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2021.html

Toivola puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/05/haavelua-kasvihuoneesta.html

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/05/toukokuu-2021.html

Urban farming kotitarveviljely  eli tämä lukemasi kirjoitus

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/05/nayton-paikka.html

Keittiössä, kotona ja puutarhassa https://blogit.meillakotona.fi/keittiossakotonajapuutarhassa/suuntana-omavaraisuus-kasvihuone/

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/05/siemenet-valmiina-kevaan-kylvoihin.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/?p=4858

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21188

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/05/omavaraisuutta-vuodelle-2021-toukokuu.html

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/05/kasvihuoneet.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Caramellia https://caramellia.fi/toukokuu-2021/

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2021/05/omavaraisempaa-elamaa-2021-osa-3.html

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2021/05/03/kasvihuone-vai-ei-kasvihuonetta-jahkailun-ennatyksia/

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=755

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-5.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/05/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/kasvit-niin-huoneessa-kuin-pihalla-toteutuneet-ja-haaveissa/

Kasvuvyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=681

Kasvuvyöhyke 6

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/05/03/toukokuu-21-kasvihuone/

Miten ymmärrän puutarhan maaperässä tapahtuvia tärkeitä asioita?

 Terminologia tuntuu vaikealta ehkä?

Maassa tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita, joita ei pysty näkemään silmillään, mutta joiden vaikutus näkyy kasvien kasvussa, lierojen määrässä ja monessa muussa asiassa.

Oletko miettinyt, että olisi kiva ymmärtää nykyään jopa puutarhalehtien artikkeleissa mainittu kationinvaihtokapasiteetti, tai edes tietää, mitä tarkoittaa kationi.

Tein pienen kirjoituksen, jossa kerron yleisesti joistain maaperän tapahtumista siten, että olen kääntänyt ne arkikielelle. Katso, auttaisiko sivuista yläpalkista löytyvä Mitä maaperässä tapahtuu sinua. Jostain syystä en saanut siihen linkkiä toimimaan.

Kirjoita vaikka kommentteihin, jos jokin asia jäi askarruttamaan, niin yritän selittää sitä lisää, tai lähetä minulle sähköpostia.

Miten voin auttaa lintuja pöntön vuorauksessa?

Paljon on karvaa jo nyhdetty!

Onneksi karvaa riittää vielä täyttöjä varten varastossa ja  uutta tulee taas seuraavassa trimmauksessa. Kaverin Elli-koiralla on kyllä ehdottomasti pehmeämpää, harjauksella lähtevää karvaa ja linnut taitavat pitää siitä vielä enemmän kuin oman koiramme karkeahkosta nyppien trimmattavasta karvasta.

Linnut repineet karvaa rei'istä ja uutta karvaa
lisätty päältäpäin monesti.

Tässä karvat vielä siististi... 

Tästä on nyt nypittynä yli puolet pois.
Kuva ei jostain syystä tallentunut puhelimeen ja siksi päivitetty versio puuttuu vertailusta.

Myöhemmin olen verrannut erilaisia koirankarvoja; miten linnut valitsevat karvan. Nopeiten kuluvat meidän oman glennin nyppimällä trimmatut noin 4 cm karvat. Seuraavaksi halutuinta on ollut tuttujen Ellin, berninpaimenkoiran, harjatut pohjavillat. Heikoimmin linnuille on kelvannut leikattu länsiylämaanterrierin karva. Ilmeisesti lyhyttä pätkää ei ole niin helppo kuljettaa pesään. Linnut nimittäin järjestävät karvat huolellisesti ennen kuljetusta nokassaan.

Onneksi koiruus ei ole moksiskaan, vaikka huollon jätejae luovutetaan linnuille uusiokäyttöön. Karvat ovat talipalloille tarkoitetuissa kehikoissa. Uutta karvaa on helppo lisätä pitkuliaisessa päältäpäin ja ympyriäisessä mistä kolosta tahansa.

Miten torjutaan tuhohyönteisiä puutarhassa?

 IPM eli Integrated Pest Management

Kuva: Annika Wickström

Siis mitä? Management... ei protection?

Puutarhurointi on tasapainottelua rikkaruohojen, tuholaisten ja omien kasvatusten välillä. Jos ei siedä yhtään epäjärjestystä tai ylimääräisiä kasvuksia saati ötököitä, voi puutarhurointi muodostua ylitsepääsemättömän raskaaksi savotaksi.

Integrated Pest Management on ihan ammattiviljelijöiden käytössä oleva systeeminen ajattelutapa, jossa tavoitteena on torjua tuholaisia ja rikkaruohoja vain silloin, kun niiden arvioitu haitta on niin suuri, että se vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen. Menetelminä käytetään mahdollisimman pitkälle luonnonmukaisia keinoja, kuten esimerkiksi petohyönteisiä ja vasta äärimmäisenä kemiallista torjuntaa.

Me kotitarveviljelijät, jotka muutenkaan emme halua myrkkyjä satoomme, voimme ottaa vinkkejä IPM:ään kehitetyistä menetelmistä ja ajattelutavoista.

Tunne vihollisesi

Jotta voi torjua ennakkoon ja välttyä suurelta tuholta tai työltä, pitää tietää mitä on torjumassa. Jos ei tunnista rikkaruohoa, tuhoeläintä tai tautia, voi omalla toiminnallaan jopa pahentaa tilannetta verrattuna siihen, että ei olisi tehnyt yhtään mitään.

Juolavehnä sopii hyväksi rikkaruohoesimerkiksi. Jos pilkot sen juuriston pieniin kappaleisiin ja annat kasvurauhan, moninkertaistat ongelman nopeasti. Jos sen sijaan tiedät, että juolavehnä käyttää juuriston ravinteita siihen asti, kun sillä on 3-4 lehteä ja vasta sitten kykenee vahvistamaan juurtaan yhteyttämistuotteillaan, osaat kitkeä juolavehnät aina ennen kuin 5. lehti syntyy, näivetät siis kasvuston hengiltä. Kätevää, eikö totta!

Leppäkertun toukka saattaa näyttää tuholaiselta, mutta se on varsinainen ahmatti, samoin kuin aikuinen leppäkerttu. Jos siis et tunnista toukkaa ja listit sen, jää todella paljon kirvoja syömättä  puutarhastasi.

Leppäpirkon toukka, tästä vähän eteenpäin kasvettuaan se on hauska mullan päällä vipeltäjä. Siitä minulla ei ole omaa kuvaa, mutta netistä löytyy helposti.

Taudeista on todella tärkeää tietää, että minkä mukana se liikkuu ja miten kauan se säilyy elinvoimaisena missäkin olosuhteissa. Tietämättömyyttään voi vaikka levittää möhöjuurta isolle alueelle vaikutukset ovat todella monivuotisia

Tee yhteistyötä lähiympäristön kanssa

Ötökät ja rikkaruohot leviävät tavattoman helposti lähialueen puutarhaan. Mikäli teette torjuntatoimet täysin eriaikaisesti, saattaa käydä niin, että ötökkäpopulaatio tai rikkaruohokanta kiertää puutarhasta toiseen ja voivat hyvin, kun taas sinä kumppaneinesi näännytte torjuntatyöhön.

Seuraa uutisia

Uutisissa mainitaan ajoittain tulevista tuholaisparvista, jotka havaitaan tutkakuvissa, kannattaa ottaa vinkistä vaarin ja laittaa ajoissa harsot päälle.

Käytä luonnollisia vihollisia ja loisia

Monilla tuholaisilla on luontaisia vihollisia, siis toisia ötököitä, jotka popsivat niitä poskiinsa, kuten esimerkiksi leppäpirkko kirvoja. Osa luontaisista vihollisista on paljon tarkempia ruuastaan ja syövät vain yhtä ötökkää.

Jotkin ötökät, esimerkiksi loispistiäiset, munivat toiseen hyönteiseen eli loisivat toisessa eläimessä ja toukat syövät isäntänsä hengiltä. Normaalia luonnossa esiintyvää toimintaa ja meidän kannattaa siis tukea näitä loispistiäisiä, sillä niissä on paljon tuholaisissa loisivia lajeja.

Kirjassa on esitelty IPM:n kehittyminen vuosikymmenien aikana sekä erilaisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista. Kirja on koonti erilaisista artikkeleista.


Hyvä sivusto erilaisten ötököiden eri kasvuvaiheista on  Ötökkätieto.

Samoin erittäin hyviä neuvoja löytyy Ötökkä on ystävä.