Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetehty. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetehty. Näytä kaikki tekstit

11.3.2024

Apsiiniinimarmelaati

Itse tehden on todellinen herkku



Laitoinkin jo aiemmin Facebook-sivulleni kuvan, kun teimme itse ensimmäisen kerran appelsiinimarmeladia, eli apsiinimarmelaatia. Sellainen nimi sillä on meillä, sillä toinen lapsistamme loi nimen aikanaan.

Ohjeen otin Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset- kirjasta (Kustannusmäkelä, 2005) Englantilainen appelsiinimarmeladi s. 56.




Annoksesta tulee noin 2,5 litraa valmista marmeladia. 

500 g appelsiinia
30 g pomeranssia (en laittanut, vaikka oli ohjeessa)
2 sitruunaa (käytin sitruunamehua sellaisesta keltaisesta pullosta)
1 litra vettä
750 g-1 kg sokeria/kg keitettyä hedelmämassaa




Oma marmeladi on läpikuultavampaa, mutta silti makua on enemmän. Kaupan marmeladi on vaikeasti levittyvää, tiivistä hyytelöä, eli massa on saatu hyytelöimällä mehua. Nyt kun leipiä maistoi makuvertailuna, kaupan marmeladi ei maistu edes oikeasti appelsiinille.

Tämä on ikuisuuskeskustelu, missä järjestyksessä leivänpäälliset laitetaan. Meillä juusto tulee aina lopuksi, koska muutoin hillo valuu juuston päältä ja sormet sotkeentuvat. Kun juusto aina päällä (myös tomaatin ja juuston ollessa päällisinä), pysyy leipä kasassa ja sormet puhtaina. Lapsena koulukaverin äiti laittoi aina tomaatit juuston päälle ja minä sotkin aina pöytäliinan. 





Emme poistaneet valkoista osaa, vaikka ohjeessa oli niin. Ei haitannut makua yhtään. Ensi kerralla teemme vertailun ja poistamme. Kokeilemme myös hillosokerin käyttöä. Jossain toisessa ohjeessa neuvottiin jopa poistaman hedelmäkalvot. Siihen ei aio ryhtyä, sillä en halua marmeladin valmistuksen olevan niin työlästä. Nyt valmistunut marmeladi on todella raikasta ja hyvää. Ei niin makeaa kuin kaupasta ostettu ja se pistävä makuvivahde puuttuu kokonaan.

Vuosia sitten seurasin pizzeriassa pizzantekijän työskentelyä ja ihastuin tapaan, jolla hän levitti tomaattikastikkeen. Hän käytti siinä lusikan alapuolta. Sen jälkeen olen itsekin levittänyt muut kuin voin, lusikalla. Tavattoman kätevää. Käsi saa olla suoremmassa ranteesta ja levite leviää tasaisesti. Kannattaa kokeilla.






Aiomme testata myös veriappelsiineja ja greippiä, siihenkin on kirjassa ohje: 800 g greippiä/200 g sitruunaa/2 l vettä/2,5 kg sokeria. Sain naapurilta lainaksi painekattilaa, voisikohan sitä hyödyntää myös?

Ostin kerran jostain messuilta porkkanamarmeladia, ja ilokseni siihenkin on ohje: 500 g porkkanaa/2 sitruunaa/4 dl vettä/1 kg hillosokeria. Tätä aion tehdä pienistä harvennusporkkanoista sitten keväällä. Ehkä teen testin jo aiemmin kaupan luomuporkkanoista.





25.4.2023

sadonkorjuukori on nyt valmis

 Olen kyllä tavattoman tyytyväinen

En olisi ikinä uskonut, että saan näin onnistuneen lopputuloksen, omastakin mielestäni. Palaute kurssillakin oli opettajalta tosi kannustava ja muut kurssilaiset totesivat, että haluavat tehdä samanlaisen.


Koria ei voinut ottaa vielä kotiin, sillä materiaalin pitää ensin kuivua, minkä jälkeen kori punnitaan ja materiaalien maksu suoritetaan painon mukaan. Tein tarkoituksella pari soiroa vaaleasta rottingista, vaikka muut ovat tuota vaaleaa, eli reunat ja kahva on vaaleasta. Kahvaan tuli punos ympärille, samoin kuin ihan ylimpään reunaan, joten niistä vaalea väri ei näy niin hyvin, kuin ajattelin. Ei se silti haittaa. Eihän tuo vaaleana kauan pysy, kun multaiset porkkanat ja perunat likaavat pohjan. Luonnontuotteena kori on helposti pestävissä.

Kurssikertoja on vielä yksi jäljellä. Silloin teen pienen heksagon-korin, sellaisen, jonka muut tekivät päätyönään, isona korina. Haluan vain oppia sen tekniikan. Opetus maksaa 45 euroa ja materiaalit siis maksetaan kuivapainon mukaan. Kilohintaa en tiedä.






19.4.2023

Sadonkorjuukori rottingista

Itse tehtävä, kun kaupasta ei saa



Olen vuosikausia katsellut brittiläisissä puutarhaohjelmissa sellaista ihanaa aakeaa laakeaa sadonkorjuukoria. Siinä on matalat laidat, joille saa helposti sadon naatit ja sato-osa jää koriin. Kerran näin Helsingissä Hyötykasviyhdistyksen kaupassa sellaisen, somisteena. Eivät myyneet, vaikka olisin ostanut. Kyllä harmitti. Suomessa sellaisia ei kerta kaikkiaan ole kaupan. Suomalainen muovituotevalmistaja on tehnyt oman versionsa siitä, mutta se on todella ruma, liian iso ja muutenkin mielestäni hirvittävä. Oikea irvikuva alkuperäisestä. Anteeksi vain suunnittelija, mutta et taida itse harrastaa puutarhurointia.

Olin eilen Porin Taitokeskuksen järjestämällä rottinkikorikurssilla. Muut tekevät heksagon-koria, minä omanlaistani. Sain luvan lähettää korista kuvan järjestäjälle etukäteen, hän teki testipunonnan ja nyt minä saan tehdä omani. Ei siitä tietenkään yhtä hienoa tule, kuin ihan oikeasta alkuperäisestä mallita, mutta ei haittaa. Pääasia on käytännöllisyyys.

Aiemmin olen tehnyt kaksi harjoitelmaa pajusta, kun osallistuin  Satakunnanpuutarhaseuran pajukorikurssille, jossa Sunniemen pajutilan emäntä Seija Viitanen toimi kouluttajana. Sielläkin muut tekivät yhteisiä juttuja.... minä suunnittelin koria. Korin aloitin kuitenkin vasta kotona ja niitä syntyi kaksi versiota, joista toinen alakuvassa. Ei se nätti ole, mutta ihan valtavan hyvä. Raoista rapisee mullat ja juurekset voi huuhtoa puutarhasuihkulla suoraan korissa. Olen ollut siihen tavattoman tyytyväinen. Nyt työn alla oleva rottinkinen tulee olemaan isompi ja siihen tulee kantokahva.





12.3.2023

Puutarhakauden valmistelutoimia: mitä voin tehdä nyt?

Lomakauden kastelu ja veden säästäminen


Helppo ja halpa ratkaisu altakasteluruukuksi


Teen näitä rakennelmia useita, tarpeen mukaan. Vesi ei pääse haihtumaan säiliöstä, kasvualusta pysyy tasaisen kosteana ja itse voin olla murehtimatta asiaa.



Osaan teen vain siten, että kastelualtaan päälle laitan laudat tukemaan mutasäkkiä, multasäkin pohjaan reiät, josta nuo kastelukankaat tulevat läpi ja kylvö suoraan säkkiin tai taimien istutus leikattuihin reikiin. Haihtuminen minimoituu, kun multaa ei näy. Helppoa, yksinkertaista ja halpaa. Säiliön voi verhoilla haluamallaan materiaalilla ja säkin pinnan voi  peittää myös jollakin. 


Tässä linkki aiemmin tekemääni kirjoitukseen.

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2018/08/kestokastelua-ruukkuistutuksiin.html


3.5.2021

Miten saa halvan kasvihuoneen kotipihaan?

Käytössä hyvä kasvihuone


Kasvihuoneen rakensin poikani kanssa itse. Kuten kuvasta näkyy, ei ollut vastaavaa mestaria nimettynä ja molemmilta rakentajiltakin puuttui niin muodollinen kuin käytännönkin pätevyys... valmista silti tuli ja olen tulokseen ollut valtavan tyytyväinen. Toimivuus on ollut ihan huippua!

Muovin tilasin uutena, sillä säänkestävyys ei ole riittävää ja taattua muilla kuin oikeilla kasvihuonemuoveilla. Tällaisessa asiassa säästäminen heikkolaatuisen, halvemman materiaalin kanssa ei kannata.

Luja, ammattikäyttöön tarkoitettu UV-suojattu riittävän vahva muovi kestää vuosia, eikä hapertuvan muovin palasia tule omiin multiin. Hinta ei kuitenkaan nouse samassa suhteessa kestävyyden kanssa. Etuna on myös, että kosteus ei tiivisty kattoon pisaroiksi ja aiheuta auringon kanssa palovammoja lehdille tippuessaan. 

Kaaret ova sähköjohtojen suojakouruja. Keskikäytävän kävelysuoja on vanhoista laudoista ja se estää maan tiivistymisen kasvukauden aikana. Käytävä on irrallinen ja sen poistan aina, kun syksyllä tyhjennän pohjan. Pohja on lähes saman verran maan alapuolella kuin on sokkelin korkeus.

Sokkeli eli alareunus on lämpöeristetty routalevyllä ja puupinnat on suojattu samalla kasvihuonemuovilla maan kosteuden vaikutuksilta ja toisaalta haihtumisen vähentämiseksi.

Takaseinällä on tuuletusikkuna, jossa on pysyvästi muovin lisäksi harso estämästä tuholaisten aikeet. Tänä kesänä muutan harson verkoksi, jotta ilmanläpäisy tehostuu.





Ovena toimi alkuun monta vuotta tilapäiseksi tarkoitettu viritelmä. Ei sen pitänyt olla, kuin hetken aikaa ensimmäisenä vuotena... mutta niinhän siinä kävi, että tilapäisestä tulikin pysyvä.






Tänä keväänä teimme paremman version, sarannallisen, joka menee tiiviisti kiinni. Muovi on kaksinkertaisena. Nyt se on todella hyvä, koska avaamiseen ei tarvita kahta kättä ja muovia ei tarvitse aina rullata huoneen päälle.

Kesäksi teen siihen vielä verkko-osuuden, jotta ovea voi pitää ovea auki kuumimpina kesäpäivinä ja silti kaalikoit yms. pysyvät ulkona. 

Kastelu


Tähän asti olen kastellut ihan joko painovoimaisesti letkulla tai kastelukannulla. Kasteluvetenä käytän varastoitua sadevettä. Tänä vuonna voin laittaa tihkukastelun, sillä sain sisareltani sellaisen järjestelmän. Ihan huippua!!!! Ei tarvitse koko ajan murehtia ja voi olla vaikka 2 päivää poissa ilman, että kurkut ja tomaatit kuolevat kuivuuteen.

Pohja on onneksi niin paksu kaikkine hevoska- ja kompostikerroksineen mullan alla, että vettä varastoituu huomattavia määriä. Jotta vedenpidätyskapasiteetti pysyy korkeana, teen kompostimultaan ajoittain savi-lisäystä, sillä muutenhan multa on pelkkää kasviperäistä ainesta ja kivennäismaa puuttuu. Saven liotan veteen ja lisään kasteluna maahan. Ensi syksynä teen vielä sellaisen muutoksen, että kaivan pohjaa hieman syvemmälle ja laitan savikerroksen pohjalle tiiviiksi, jotta se estää jatkossa kasteluveden valumisen alempiin kerroksiin tai ainakin hidastaa huomattavasti.

Kasvihuoneen lämmitys sähköttä


Lämmityksen hoidan joka vuosi hevoskalla eli hepan kakalla ja päälle laitan suojaksi lämmityksen alkuvaiheessa tuhdin kerroksen olkia, joita saan hevostalleilta ilmaiseksi. Kastuneita paaleja ei nimittäin voi syöttää hevosille eikä käyttää kuivikkeita. Tällaiseksi katteeksi ne käyvät kuitenkin mainiosti. Massan lämpenemistä seuraan kompostilämpömittarilla, sellaisella uunimittarin näköisellä, jonka piikki on noin 40 senttiä.






Parannusehdotuksia ja haaveilua



Oviaukko ja oven kiinnitys/sulkeminen: tämä oli vielä suunnitteluvaiheessa, kun aloitin tämän kirjoituksen tekemistä... Nyt kuten aiemmin jo kirjoitin, voin ilokseni todeta, että 28.2. tein poikani kanssa kausariin saranoilla olevan oven jämämateriaalista. Elämän pieniä ilon hetkiä, kun onnistuu näissä käytännöllisyyttä lisäävissä projekteissa yhdessä oman lapsen kanssa, eikä osta mitään uutta materiaali tekemiseen, vaan käyttää kaikenlaista nurkissa pyörinyttä kauan varastoitua materiaalia. 


Toteutettavia parannuksia tähän versioon ei ole todennäköisesti muita kuin oveen laitettava verkko-ovi-lisäys ja ikkunan harso vaihtuu läpäisevämpään verkkoon, ja edellä mainittu savikerros tulee pohjalle.



Kun nyt käytössä olevat muovit pitää vaihtaa, niin seuraavassa versiossa teen seuraavat parannukset:


Korkeus: huonekorkeutta pitää lisätä ainakin puoli metriä, jotta kurkut ja tomaatit saavat lisää kasvukorkeutta.

Tuuletus: laitan automaattisesti avautuvat ikkunat.

Pinta-ala: vähintään kaksinkertaistan pinta-alan. Nyt pinta-ala on 2,3 m x 2 m.

Rakennusmateriaali: kaariksi olen suunnitellut sellaista paksua (paksu seinämä ja suurempi halkaisija) mustaa vesiputkea, joka pysyy kaarena suurempanakin versiona.

∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞


Mutta siis toistaiseksi tämä pieni mopo-versio saa riittää ja riittäähän se, sillä asenteestahan se on paljolti kiinni.

∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞

Tämä kirjoitus on osa omavaraistelu-yhteiskirjoitussarjaa ja täältä pääset lukemaan muiden ideoita ja ajatuksia kasvuvyöhykkeittäin.


Kasvuvyöhyke 1

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

Kasvuvyöhyke 6

Kasvuvyöhyke 7

22.4.2021

Miten saa kasteltua ruukkukasvustot loman aikana?

Altakasteluruukku itse tehden


Kesän kuumat eivät estä poissaoloja kotoa, jos tekee ruukkuihin kastelujärjestelmän. Siihen tarvitaan vain jonkin verran imukangasta (kuvassa vihreät), jota myydään puutarhatarvikeliikkeissä (oikeasti se on kastelumattoa, jota näet ruukkujen alla puutarhakaupoissa), ruukun ja ruukkua isomman ämpärin.

Ämpärin täyttöväli riippuu luonnollisesti kasvista, joka veden käyttää. Kun vielä suojaat ämpärin haihtumiselta, riittää vesi todella pitkään. Valkoisen putken kautta täyttäminen onnistuu helposti joko kasteluletkulla tai puutarhakannulla.


Imukankaasta leikatut soirot pujotetaan jokaiseen ruukun pohjareikään.


Soirot pitää olla niin pitkiä, että yltävät vesiämpärin pohjaan ja noin puoleenväliin multaosuutta kasvuruukussa.



Muovilla on suojattu vesiämpäri haihtumiselta. Joskus onnistuu löytämään sopivan ruukkuämpäri-parin, jolloin erillistä suojausta ei tarvita, vaan ruukku on riittävä iso osuakseen ämpärin reunoihin. Tämä rakennelma voi olla toki kauniimpi, jos se tulee johonkin näkyvälle paikalle.



Valkoinen putki muovin läpi veden täyttämistä varten, jolloin muovitusta ei tarvitse avata.

Aluksi, ennen kuin kasvit ovat juurtuneet ruukussa, niitä pitää kastella suoraan multaan.