Peruskunnostusta ja touhua puutarhassa

 käytäville haketta ja suojauksia

Uusi hakekate käytävällä ja penkissä ruohokate.

Naapureilta risut lahjoituksena

Naapurilahjoitukset muuttuivat vihdoin hakkeeksi tai ainakin osa niistä. Kasvimaan ja kohopenkin välissä on kulkukäytävä, jota pidän jatkuvasti hakkeella. Samoin makeasinikuusamoiden ja mustikoiden alue on hakepinnoitteella. Siitä on niin helppo kitkeä kaikki rikkaruohot. Juuret eivät ole syvällä, vaan ihan siinä hakkeen alla ja sen lisäksi juuret eivät ole kovin paljon edes maassa kiinni. Kulje kanssani hakkeella.

Marjarosvot puutarhassa

Olen monesti sanonut viime aikoina, että ei meillä linnut mustikoita syö. Nyt joudun itse syömään sanani, sillä heti kun naapuri kaatoi ison kuusen aidan tuntumasta ja suojaamasta mustikoita, löysivät harakat sinertyvät mustikat. Tänä vuonna on myös räkättirastaita paljon enemmän kuin aiempina vuosina ja ryökäleet käyvät varastamassa ruukkutomaateista raakileet. Jouduin hakemaan harsot varastosta ja suojaamaan pensaat ja tomaatit. Kaaliverkkoja olisi vielä, mutta en ole ommellut niitä vielä yhteen leveämmäksi verkoksi, enkä halua likastaa niitä ennen ompelua, ettei ompelukoneeseen mene multaa.

Näillä mustikoilla on vielä vanha hake ja suojana verkko, joka ei kestä kauan.

Nämä mustikat ovat saaneet uudet hakkeet ja nyt tuli harso suojaksi.

Ruukkutomaatit saivat harson suojakseen. En vain tiedä, miten ne nyt pölyttyvät. Pitää ehkä raottaa harsoa, kun on itse paikalla vahtimassa raakileita.

Kukkapenkkien peruskorjaus vol 2

Toinen kukkapenkki on nyt täydessä kukassa, eikä sitä voi ihan vielä peruskorjata. Siinä on samalla tavalla reunuslaudat ihan lahonneet. Toisessa reunassa on laudat jo kokonaan pois ja toisessa on vielä vähän jäljellä. En ole nyt edes kitkenyt rikkaruohoja, kun koko penkki menee uusiksi joka tapauksessa ja vanha multa kaivetaan pois rikkoineen päivineen.

Vähän vielä reunalautaa jäljellä kukkapenkissä.

Onneksi on kaaliverkko!

 Sato olisi varmaan jo menetetty muutoin

Olin luvannut antaa ystävälleni vielä lehtikaaleja, ne olivat odottamassa terassilla kuunliljojen kanssa. Aioin kastella ne, mutta eivät ne tarvinneet enää vettä. Kaikki oli syöty ihan lehtiruoteja myöten. Yllä olevassa kuvassa oleva lehti oli ainut jäljellä oleva ja siellä se tuholainen oli herkuttelemassa.

Viiden metrin päässä on vanha kukkapenkki talojen välissä, jossa toisella puolella on maitohorsmaa, kuunliljaa ja lehtikaalia, toisella puolella puna-apilaa, kuunliljaa ja lehtikaalia. Kummassakaan penkissä ei ole (kop-kop-kop puuta) vielä tuholaisia, vaikka niissä ei ole suojauksia. Lehtikaalit ovat niissä lähinnä penkin täytteenä, mutta saattaa niistä tulla satoakin. Varsinaiset satokaalit, eli ne parsakaalit, lehtikaalit, kukkakaalit, palmukaali ja lehtikaali ovat verkolla suojattuna, onneksi. Harmittaisi ihan hirmuisesti, jos ne menisi pieleen nyt, kun muuten satokausi näyttää tosi hyvältä runsaiden satojen ja lämmön ansiosta.

Tämä on siitä puna-apila-penkistä ja ihan hyvissä voimissa. Nyt vain harmittaa, että ei ole enää taimia annettavaksi ystävälleni. En edes tullut ajatelleeksi, että lehtikaali menisi tässä vaiheessa ötököille, sillä aiemmin on vain ihan kylvövaiheessa ollut ne sellaiset pienet tuholaiset ongelmana, kirpat tai mitkälie.

Aina jokin tila löytyy kylvöksille?

 ja jos ei muuten, niin revitään vähän jotain pois

Meillä on mökillä koko mökin pituinen terassi. Toisessa päädyssä rapun vieressä on ollut monta vuotta vuorenkilpeä. Tykkään siitä kyllä, varsinkin sen aikaisista kukista pörriäisille, mutta liika on liikaa. Se kasvattaa alaansa ihan vaivihkaa, oikeastaan sitä ei edes huomaa, ennen kuin on levittäytynyt kulkutielle. Tänään sen huomasin, jouduin kiertämään kukat aina kun menin varastoon.

Samalla olin miettinyt, että mihin loppuja herneitä kylvetään. Naapurin hernemaan jälkeenkin jäi vielä kylvettävää. Tuumasta toimeen ja vuorenkilpien tilalle tuli pienimuotoinen hajakylvetty hernemaa. Eikös tunnukin mukavalta ajatukselta herkutella herneet suoraan terassilta?

Maa oli melko kovaa, mutta vuosikausien katteiden lisäämisen jälkeen savimaa on muuttunut multaiseksi. En silti ymmärrä, miksi oli niin kova pohja. Vähän pehmennettiin ja heiteltiin herneet hujan hajan. Tiivistin tallomalla, eli jyräsin herneet tiukkaan ja kasteltiin huolellisesti, jotta herneet pääsevät turpoamaan kunnolla ja itämään. Päälle laitettiin ostomultaa, kun muuta ei ole enää tarjolla. Multaa laitettiin aika paksulti, talloin sen jälleen tiiviiksi ihan lopuksi.

Jotta samaa linturyöväystä ei tule, mitä olen joutunut torjumaan kaupungissa, laitoin metalliverkon suojaksi, Ei se ihan hyvä suoja ole, mutta josko olisi edes vähän hankalampaa herkutella.

Hernetuholaisten torjuntaan varautuminen

 ...ilman torjunta-aineita

Kotipuutarhoissa kasvatetaan nykyään niin paljon hernettä, että myös ammattiviljelijöillä on kuulemma enemmän hernekääriäistä kuin aiemmin. Itselläni ei ole kääriäinen ollut ongelmana, vaan hernekärsäkäs, joka syö lehdet loville. Nyt olen päättänyt laittaa ns. kaikki peliin herneiden ja kaalien suhteen ja hankin jo valmiiksi kaksi isoa verkkoa. 

Ajattelin, että kun kylvän ja istutan taimet, laitan ensin verkon ja sitten harson päälle tasaamaan lämpöä. Harson saa otettua pois ilman, että joutuu avaamaan ovea kaalituholaisille tai näille hernevintiöille, kummallekaan. Maa on puhdasta näistä tuholaisista, koska pinnalla on paksu kerros syksyllä kasvihuoneesta kaivettua multaa, joka on muodostunut hevoskasta viime kasvukaudella.

Etsin netin syövereistä kuitenkin ohjeita valmiiksi, jos verkko ei olekaan täydellinen este. Esimerkiksi feromoni-ansoilla voi houkutella kääriäistä, joskin ainakin Biotuksella feromonikapseli-varasto on jo loppu. Samoin on loppu valmispakkaus, jossa on meille kotitarveviljelijöille kaikki kivasti valmiina yhdessä paketissa. Toivottavasti tulee lisää keväällä. Kääriäinen on se, jonka toukan löytää ikävästi palon sisältä. Ohjeissa sanotaan, että "Hernekääriäisen tuhoja voi ehkäistä ennalta. Jos herneen kasvupaikka valitaan niin, ettei edellisvuonna hernettä viljelty 2 kilometriä lähempänä, jäävät hernekääriäistuhot yleensä pieniksi.", mutta eihän tämä onnistu mitenkään kaupunkitaajamassa. Ihan varmasti on 2 kilometrin säteellä vaikka kuinka monta kotipuutarhaa herneineen. 

Jos vaikka ensi talvena saisi keitettyä hernekeittoa omista herneistä.

Tykkään tällaisesta paksusta hernekeitosta runsaalla sinapilla. Taitaa olla ennemminkin hernemuhennosta jo tämä sotku. Herkullista epämääräisestä ulkonäöstä huolimatta.

Herneen kasvinsuojelusta löytyy erillinen ohjelehtinen, jossa on samoja ohjeita, kuin edellä linkitetyllä sivustolla. Viljelykierrosta on myös apua tautien torjunnassa. Herneripsiäisestä en ole kuullut aiemmin, mutta olen kyllä nähnyt sen vioittamia palkoja, "muuttaa palot ruskeiksi, epämuotoisiksi ja pinnaltaan korkintapaisiksi." Samoin muistuu kyllä mieleeni herneenlaikun aiheuttamia vioituksia eli "paloissa näkyvät pyöreät sisään vajonneet laikut ovat herneen ja pavun laikkutaudin aiheuttamia".

Ulkona paistaa aurinko ja lumet sulavat vauhdilla. Kevätkylvöpolte on jo kova, siis tällä puutarhurilla. Siihen ei ole oikein löytynyt vielä mitään torjuntakeinoa. Ihan vielä ei taida olla oikea aika laittaa herneitä esikasvatukseen. Voi kun sormia polttelee kovasti....

Kaalitunnelin suojaus myös tärkeää

 30 asteen helle tukahduttaa ihan kaiken

Tunnelissa tuhoeläimet eivät ole päässeet parsakaalien ja ruusukaalien kimppuun. Toistaiseksi taimet näyttävät hyvin kasvaneilta ja terhakoilta. Viime vuonna samassa kohdassa kasvoi maa-artisokkia, mikä tarkoittaa sitä, että niitä tulee tänäkin vuonna. Vaikka keräisi sadon miten tarkkaan, aina jää jokin pieni juurenpalanen josta tulee seuraavana vuonna uusi kasvi.

Juhannukseksi luvataan sadetta. Nyt kastelen kerätyllä sadevedellä kaalitunnelin maan hyvin märäksi. 1000 L tankista vesi valuu painovoimaisesti, eli jätän väin letkun maahan valumaan. Se on hyvä tekniikka, koska silloin ei tarvitse nosta harsoa lainkaan pois. Letkun saa ujutettua harson alitse päädystä.

Pitää muistaa kastella muutkin maat torstaina, jotta sadevesi imeytyy sitten tehokkaasti. Ihan kuivaan maahan sade ei ala heti imeytymään.

Miten saa halvan kasvihuoneen kotipihaan?

Käytössä hyvä kasvihuone

Kasvihuoneen rakensin poikani kanssa itse. Kuten kuvasta näkyy, ei ollut vastaavaa mestaria nimettynä ja molemmilta rakentajiltakin puuttui niin muodollinen kuin käytännönkin pätevyys... valmista silti tuli ja olen tulokseen ollut valtavan tyytyväinen. Toimivuus on ollut ihan huippua!

Muovin tilasin uutena, sillä säänkestävyys ei ole riittävää ja taattua muilla kuin oikeilla kasvihuonemuoveilla. Tällaisessa asiassa säästäminen heikkolaatuisen, halvemman materiaalin kanssa ei kannata.

Luja, ammattikäyttöön tarkoitettu UV-suojattu riittävän vahva muovi kestää vuosia, eikä hapertuvan muovin palasia tule omiin multiin. Hinta ei kuitenkaan nouse samassa suhteessa kestävyyden kanssa. Etuna on myös, että kosteus ei tiivisty kattoon pisaroiksi ja aiheuta auringon kanssa palovammoja lehdille tippuessaan. 

Kaaret ova sähköjohtojen suojakouruja. Keskikäytävän kävelysuoja on vanhoista laudoista ja se estää maan tiivistymisen kasvukauden aikana. Käytävä on irrallinen ja sen poistan aina, kun syksyllä tyhjennän pohjan. Pohja on lähes saman verran maan alapuolella kuin on sokkelin korkeus.

Sokkeli eli alareunus on lämpöeristetty routalevyllä ja puupinnat on suojattu samalla kasvihuonemuovilla maan kosteuden vaikutuksilta ja toisaalta haihtumisen vähentämiseksi.

Takaseinällä on tuuletusikkuna, jossa on pysyvästi muovin lisäksi harso estämästä tuholaisten aikeet. Tänä kesänä muutan harson verkoksi, jotta ilmanläpäisy tehostuu.

Ovena toimi alkuun monta vuotta tilapäiseksi tarkoitettu viritelmä. Ei sen pitänyt olla, kuin hetken aikaa ensimmäisenä vuotena... mutta niinhän siinä kävi, että tilapäisestä tulikin pysyvä.

Tänä keväänä teimme paremman version, sarannallisen, joka menee tiiviisti kiinni. Muovi on kaksinkertaisena. Nyt se on todella hyvä, koska avaamiseen ei tarvita kahta kättä ja muovia ei tarvitse aina rullata huoneen päälle.

Kesäksi teen siihen vielä verkko-osuuden, jotta ovea voi pitää ovea auki kuumimpina kesäpäivinä ja silti kaalikoit yms. pysyvät ulkona. 

Kastelu

Tähän asti olen kastellut ihan joko painovoimaisesti letkulla tai kastelukannulla. Kasteluvetenä käytän varastoitua sadevettä. Tänä vuonna voin laittaa tihkukastelun, sillä sain sisareltani sellaisen järjestelmän. Ihan huippua!!!! Ei tarvitse koko ajan murehtia ja voi olla vaikka 2 päivää poissa ilman, että kurkut ja tomaatit kuolevat kuivuuteen.

Pohja on onneksi niin paksu kaikkine hevoska- ja kompostikerroksineen mullan alla, että vettä varastoituu huomattavia määriä. Jotta vedenpidätyskapasiteetti pysyy korkeana, teen kompostimultaan ajoittain savi-lisäystä, sillä muutenhan multa on pelkkää kasviperäistä ainesta ja kivennäismaa puuttuu. Saven liotan veteen ja lisään kasteluna maahan. Ensi syksynä teen vielä sellaisen muutoksen, että kaivan pohjaa hieman syvemmälle ja laitan savikerroksen pohjalle tiiviiksi, jotta se estää jatkossa kasteluveden valumisen alempiin kerroksiin tai ainakin hidastaa huomattavasti.

Kasvihuoneen lämmitys sähköttä

Lämmityksen hoidan joka vuosi hevoskalla eli hepan kakalla ja päälle laitan suojaksi lämmityksen alkuvaiheessa tuhdin kerroksen olkia, joita saan hevostalleilta ilmaiseksi. Kastuneita paaleja ei nimittäin voi syöttää hevosille eikä käyttää kuivikkeita. Tällaiseksi katteeksi ne käyvät kuitenkin mainiosti. Massan lämpenemistä seuraan kompostilämpömittarilla, sellaisella uunimittarin näköisellä, jonka piikki on noin 40 senttiä.

Parannusehdotuksia ja haaveilua

Oviaukko ja oven kiinnitys/sulkeminen: tämä oli vielä suunnitteluvaiheessa, kun aloitin tämän kirjoituksen tekemistä... Nyt kuten aiemmin jo kirjoitin, voin ilokseni todeta, että 28.2. tein poikani kanssa kausariin saranoilla olevan oven jämämateriaalista. Elämän pieniä ilon hetkiä, kun onnistuu näissä käytännöllisyyttä lisäävissä projekteissa yhdessä oman lapsen kanssa, eikä osta mitään uutta materiaali tekemiseen, vaan käyttää kaikenlaista nurkissa pyörinyttä kauan varastoitua materiaalia. 

Toteutettavia parannuksia tähän versioon ei ole todennäköisesti muita kuin oveen laitettava verkko-ovi-lisäys ja ikkunan harso vaihtuu läpäisevämpään verkkoon, ja edellä mainittu savikerros tulee pohjalle.

Kun nyt käytössä olevat muovit pitää vaihtaa, niin seuraavassa versiossa teen seuraavat parannukset:

Korkeus: huonekorkeutta pitää lisätä ainakin puoli metriä, jotta kurkut ja tomaatit saavat lisää kasvukorkeutta.

Tuuletus: laitan automaattisesti avautuvat ikkunat.

Pinta-ala: vähintään kaksinkertaistan pinta-alan. Nyt pinta-ala on 2,3 m x 2 m.

Rakennusmateriaali: kaariksi olen suunnitellut sellaista paksua (paksu seinämä ja suurempi halkaisija) mustaa vesiputkea, joka pysyy kaarena suurempanakin versiona.

∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞

Mutta siis toistaiseksi tämä pieni mopo-versio saa riittää ja riittäähän se, sillä asenteestahan se on paljolti kiinni.

∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞∞

Tämä kirjoitus on osa omavaraistelu-yhteiskirjoitussarjaa ja täältä pääset lukemaan muiden ideoita ja ajatuksia kasvuvyöhykkeittäin.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kasvihuoneikkunoista/

Apilan kukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-5-kasvihuone/

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/05/kasvihuoneunelmia.html

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2021.html

Toivola puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/05/haavelua-kasvihuoneesta.html

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/05/toukokuu-2021.html

Urban farming kotitarveviljely  eli tämä lukemasi kirjoitus

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/05/nayton-paikka.html

Keittiössä, kotona ja puutarhassa https://blogit.meillakotona.fi/keittiossakotonajapuutarhassa/suuntana-omavaraisuus-kasvihuone/

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/05/siemenet-valmiina-kevaan-kylvoihin.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/?p=4858

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21188

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/05/omavaraisuutta-vuodelle-2021-toukokuu.html

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/05/kasvihuoneet.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Caramellia https://caramellia.fi/toukokuu-2021/

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2021/05/omavaraisempaa-elamaa-2021-osa-3.html

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2021/05/03/kasvihuone-vai-ei-kasvihuonetta-jahkailun-ennatyksia/

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=755

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-5.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/05/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/kasvit-niin-huoneessa-kuin-pihalla-toteutuneet-ja-haaveissa/

Kasvuvyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=681

Kasvuvyöhyke 6

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/05/03/toukokuu-21-kasvihuone/

Hotellin perustaminen kannattaa näinäkin päivinä

Ainakin hyönteishotellin nimittäin

Aiemmin meillä on ollut muutama rakennettu hyönteishotelli pihassa sekä erilaisia hyönteisystävällisiä kasveja ja materiaaleja ympäri puutarhan. Ystäväni äitinsä kanssa tilasi lapsilta hyönteishotellit, joten rakennusprojekti käynnistettiin. Samalla lisätään omaakin hotellikantaa, jos vaikka on ruuhkaa edellisissä tänä vuonna. Tässä ensimmäisestä mallista aloituskuvia..

Ensin rakennetaan kehikot.

Tiheä verkko taustalle estämään sisälle tulevien pesätarvikkeiden tippuminen pois ja lintujen nokankoputukset. Etupuolelle tulee vähän harvasilmäisempi verkko estämään linnut, mutta sallii isommat pörriäiset asettumaan taloksi.

Taustaverkot paikoillaan ja reunat leikattuina ja siistittyinä.

Tällaisia on aiemmin tehty meidän pihaan ja näistä otettiin mallia.

Kevätsiivousta verhokaapista puutarhaan

Uuteen käyttöön vanhat valoverhot

Viime vuonna kaalin tuholaiset olivat sankoin joukoin liikkeellä. Jopa Ilmatieteenlaitos näki tuholaisparvet mittauksissaan. Ammattiviljelijätuttu kyseli, joko on kaalini syöty vai ovatko ne harson alla, mihin sanoin, että ei ole mitään tuholaisen haittoja näkyvissä. Saman päivänä töistä kotiin palattuani tein tavanomaisen kierroksen puutarhassa ja voi hirvitys, ruusukaaleihin oli kuin olikin mokoma kaalinkauhistus päässyt.

Tänä vuonna, vahingosta viisastuneena, ajattelin peittää kaikki kaalikasvit joko harsolla tai verkolla. Porkkanoiden suojausta jatkan edellisvuosien hyvien kokemusten kannustamana harsolla tai jos verhoja riittää, niin verhoilla.

Harsojen alla voi kuumuus nousta haitallisen korkeaksi ja siksi päätin kokeilla vanhojen valoverhojen tehoa korvaamaan kaupasta ostettavaa melko hintavaa verkkoa. En vielä päässyt varastoon asti ajatuksineni, mutta muutaman laatikon muistan vieneeni sinne täynnänsä valoverhoja. Nuorempi sukupolvi ei enää välttämättä edes tiedä, mitä valoverho on, joten kerrottakoon sen olevan yleensä valkoinen harsomainen keinokuitukangas, joka oli aikoinaan kaikilla ikkunassa sivulla olevien somistusverhojen lisäksi. Valoverho nimensä mukaisesti suodattaa ulkoa tulevaa liiallista auringonvaloa kesällä ja talvella estää näkymästä ulos kaikkea, kun ulkona on pimeää ja sisällä valot päällä.

Netistä löytyy kyllä toisenlainenkin merkitys valoverholle, optinen valoseinä, mutta sellaista en ole kyllä nyt puutarhaani suunnitellut. Vaikka toisaalta, olisihan se aika mahtavaa saada optinen valoseinä varottamaan tunkeilevistä öttiäisistä.

Tulee aika iäkäs olo netin syövereissä.... hakusanalla "valoverho" ei tule niitä vanhoja perinteisiä verhoja, vaan tyystin kaikkea muuta. Milläköhän vuosisadalla olenkaan syntynyt? Kirpputoreilla niitä kyllä sentään onneksi vielä on. 

Hieman pitää ensin "guuglailla", että minkä kokoinen verkon silmä saa enintään olla, jotta kaalikoit ja muut harmitukset pysyvät ulkona.