Perennoja myynnissä 20.5. Kulttuuritalo Toivossa

 Museoiden superlauantaina on paljon tapahtumia

Tervetuloa Poriin Kulttuuritalo Toivoon kuuntelemaan luentoja ja ostamaan perennojen jakotaimia. Käyntiosoite: Varvinkatu 19 – Juhana Herttuankatu 15, Pori, Viidesosa kaupunginosassa aivan torin tuntumassa.

Olen pitämässä luentoa NoDig- ja kateviljelystä ja muuna aikana myyn perennojen jakotaimia. Lisäkseni on muitakin luennoitsijoita ja perennamyyjiä.

Mukanani on muun muassa kallionauhusta, vuohenjuurta, vuorenkilpeä, sinivuokkoa, särkynyttä sydäntä, peurankelloa, kuunliljaa, pikkusydäntä, iiristä, maksaruohoa, isoja raparpereja (hyvin juurtuneet ja talvehtineet ruukussa jo), aitoukonhattua, alpia, suikeroalpia, akillleijaa ja tarhaukonhattua. Yhteensä 133 ruukkua, eli kaikille pitäisi riittää 😀.

Tässä päivän ohjelma:

Näyttelyiden avajaispäivänä 20.5. näyttelyiden esittelyt sekä pihoihin ja puistoihin liittyvää ohjelmaa Rakennuskulttuuritalo Toivon pihapiirissä klo 11.00-15.00

 

klo 11.00           Pihat, portit ja aidat -näyttelyn esittely. Tuulikki Kiilo,  Rakennuskulttuuritalo Toivo

klo 12.00           Kyl käy katteeks. Parhaat neuvot ja vinkit leppoisaan puutarhailuun kompostoinnin ja kateviljelyn keinoin. MMM Tina Halin, Satakunnan Puutarhaseura 

klo 13.00           Pionit.  Juttua pionilajeista ja -lajikkeista. Ahti Valli, Satakunnan Puutarhaseura

klo 13.45           Puistot kuntoon! Emil Nordbergin kädenjälki Porin kaupunkipuistoissa. Timo Nordlund,        Satakunnan Museo. 

Väliajoilla slideshow perinneperennoista. Pihalla Puutarhaseuran esittelypiste, perennojen myyntiä ja puffetti.

Leppäkerttuja runsaammin kuin viime vuonna

 Naapurin pensasaidanleikkuussa löytyi suuri esiintymä

Ja muutenkin kasveissa näkyy leppäkerttuja useammin kuin viime vuonna. Siitä on jo jokunen vuosi, kun luumupuussa oli valtavasti kirvoja, perässä tuli leppäkertut. Oletin, että leppäkerttuja olisi ollut vielä seuraavanakin vuonna, mutta ei näkynyt. Ei ole ollut tosin kirvojakaan sen koommin, joten ehkä pirkot ovat jonkun muun pihassa kirva-bufeessa.

Lapsena ei ymmärtänyt, miten tärkeitä hyönteisiä leppäkertut ovat. Nyt niitä toivoisi näkevänsä yhtä paljon kuin lapsena. Silloin niitä liihotteli mielestäni paljon enemmän joka kesä.

Välillä nauran itselleni, kun pelastan leppäkerttua kulkuväylältä, ettei vain tulisi tallotuksi. Vähän sama juttu sateen jälkeen asvaltille nousseiden lierojen pelastamisessa. Pieni vaiva, iso hyvä mieli.

Nähdään luennolla Porissa Kulttuuritalo Toivossa 20.5.

 NoDig ja kateviljely-luento

Tule kuuntelemaan esitystäni Porissa Kulttuuritalo Toivoon. Toukokuussa on mielenkiintoinen tapahtuma, jossa olen mukana yhdessä Satakunnan puutarhaseuran kanssa. 

Kerron NoDig-puutarhanhoidosta eli siitä, että ei kaiveta ja kuokita maata, vaan annetaan maan omien prosessien hoitaa työ puolestamme. Samalla totta kai kerron kateviljelystä, sillä nämä kaksi ovat yhdessä lyömätön yhdistelmä helppoa puutarhanhoitoa.

Kateviljely vähentää kastelua ja kitkentää.

Kasvu on vahvaa ja puutarhanhoito helppoa.

Maahan ei tule rikkaruohoja, kun kaikki multa on koko ajan peitettynä. Multaa paljastetaan vain siitä kohden, mihin kylvetään tai istutetaan. Viherkesanto on houkuttelee hyönteisiä ja estää rikkaruohoja valtaamasta aluetta. Tässä helposti kylvettävää hunajakukkaa.

Katteeksi kelpaa monet orgaaniset aineet. Tässä kuvassa merilevä-, järviruokomörskää.

Parsat nousseet pintaan

 Viimevuoden yllättäjät selvisivät talvesta

Viime vuoden unohdetut ja myöhässä istutetut parsat ovat yllättäneet nyt siis jo toisen kerran. Uutta kasvua on jo pinnalla ja näyttävät vahvoilta. Vielä muutama päivä sitten ei pinnalla näkynyt mitään ja ihastelin vain @tsajut Sadun parsoja. Hän on etelämpänä ja kevät aikaisemmassa heillä.

Joissain ohjeissa sanotaan, että juhannukseen asti saa kerätä satoa ja sitten sen jälkeen kasvavat varret pitää jättää vahvistamaan juurta. Ehkä tohdin jokaisesta juurakosta ottaa yhden alun.

Olen käyttänyt maitohorsman nuoria varsia parsan tavoin ja siksi voin vielä tämänkin kevään malttaa mieleni ja odotella juurakoiden vahvistumista tämän vuoden. Juurakoita on vain neljä, eli ei vielä mistään kovin suuresta parsaviljelmästä. Nyt pitää vähän selvittää, että miten juurakoita voi jakaa, jotta sato suurenisi.