Vihdoin tuli valmista

 Kasvihuone on koottuna

Kasattu, kennoissa vielä suojamuovit paikallaan ja rakennusteline.

Meillä on oikein huippukiva päivä lauantaina. Rakennusapumme tulivat heti aamulla ja ryhdyimme toimeen. Emme uskoneet, että kaikki tulisi vielä päivässä valmiiksi.

Sokkeli

Sokkeli on lekaharkoista. 

Sokkelin ulkopuolella on routalevy ja patolevy, sisäpuolella pelkkä patolevy. Harkon päällä on huopakate. Ylimpänä on puu, johon myös kasvihuone kiinnitettiin.

Osien järjestäminen ja esivalmistelutyöt

Vahvuuksiini ei kuulu mitenkään rakennepiirustusten lukeminen. Tähän kasvihuoneeseen sai netistä tulostettua suomenkieliset ohjeet, paketin mukana tuli ruotsinkieliset. Kielellä ei tässä rakentamisessa ollut mitään merkitystä.

Onneksi rakennusapulaiset olivat kasanneet jo yhden samanlaisen, eli tiesivät, mitkä ovat sudenkuopat ja mihin pitää kiinnittää huomioita. Ohjeissahan ei oikeasti ole ohjeita siinä mielessä, kuin itse ymmärrän ohjeilla. Ohjeissa on vain kuvia ja niistä pitää löytää vaikka mitä. Ihan tuli mieleen lapsena Satakunnan Kansan sunnuntain lehdestä tehtävä: etsi kuvista kymmenen virhettä tai Apu-lehden: missä jallu luuraa. Ihan samanlaista tihrustamista tämäkin oli. Piti osata katsoa kuvasta, että jokin tietty osa on piirrettynä kuvaan, se oli ainoa ohje. No, vaikka takana olikin jo yksi kasvihuone, ei millään voi muistaa kaikkea. Lopulta tuli vain yksi virhe, joka saatiin korjattua.

Jokaisessa osassa on kirjainnumeroyhdistelmä.

Pultteja ja muttereita oli eri kokoja, niillä kiinnitettiin kaikki. 

Alumiiniosista osa oli maalaamatonta ja osa mustaa.

Pienet osat laitettiin pakasterasioihin, etteivät menneet hukkaan.

En ymmärtänyt ennen, miten monesta pienestä pätkästä iso kasvihuone tulee.

Harjan osat liitetty. Olisiko pitänyt juhlia harjakaisia?

Kennolevyt ujutettiin tukirimoihin. Jätimme suojamuovit koko työn ajaksi.

Seinät ja pääty kasattuina.

Päädyssä oli haasteita, kun tolpat olivat korkeita ja asentajalla ei ollut tikkaille tilaa.

Aurinko lämmitti jo kivasti.

Vai olisiko harjakaiset pitänyt juhlia tässä vaiheessa.

Työnjohto valvoi tarkkaavaisesti ja oli seuraavana päivänä aivan puhki.

Oviaukko odottamassa kiskoja ja ovia.

Ikkunaluukkujen avaajat

Paketin mukana tuli tavalliset mekaaniset avaajat, jotka pitää avata itse. Koska en ole aina paikalla, en halua sellaisia vaan vaihdan ne automaattiavaajiin. Kasvihuone on muuten valmis, mutta avaajat on vielä asentamatta ja silikonit katon alaosaan. 

 

Tällainen automaattiavaaja tulee minullekin.

Kuumuus kai kutisti vanhan kasvihuoneen

Kahdeksan vuotta on vanha kasvihuone palvellut. Toki se on pieni, että nyt kun on uusi paljon isompi rakennettu viereen, näyttää vanha ihan pikkiriikkiseltä. Ehkä se kutisti kuumuudessa rakennuspäivänä.

Vanha kasvihuone on uuden kasvihuoneen vasemmalla puolella kuvassa.

Pienistä osista on hyvä aloittaa

 kasvihuoneen kokoaminen

Ohjeet ovat tässä vaiheessa vain ruotsiksi.

Lauantaina on H-hetki, eli kasvihuoneenkokoamiskonkarit tulevat avuksemme. Torstaina aloitimme pienien osien kokoonpanon, jotta lauantaina on vain iso kokonaisuus. Näihin pieniin saa tuhraantumaan välillä kohtuuttomasti aikaa.

En olisi hoksannut ilman neuvoa, että kattoikkunat ja ovet kannattaa koota valmiiksi ihan eri päivänä. Jää sitten kokonainen päivä varsinaiselle rungolle.

Liukuovet

Kasvihuoneen toisessa päädyssä on kaksi ovea, jotka avautuvat kulkemalla rullien avulla urassa. Tästä olen unelmoinut ja miettinyt, miten saman tekniikan saisi rakennettua ilman valmisosia tuohon vanhaan pikkukasvihuoneeseen. Oven saisi silloin helpommin raolleen.

Paketit olivat jo aika kärsineitä, sillä keväällä ehti sataa ja sulaa lumet moneen kertaan niiden päältä ja nyt kesällä ei ole myöskään ollut sateista pulaa. Eipä vesi onneksi turmele ulkokäyttöön tulevaa kasvihuonetta.

Tarvikepaketit avattiin vasta nyt, vaikka tilaus tehtiin jo lumiseen aikaan.

Osien kokoaminen tehtiin puutarhapöydällä, ettei tarvinnut kumarrella. Joku muu, tukeva pöytä olisi ollut parempi. Vanha pöytä huojuu ja heiluu jo muutenkin, eikä osien käsittely ja ruuvaaminen ainakaan vähentäneen pöydän heikkoja puolia.

Ovien profiilit olivat todella tiukat kennolevyille.

Ohjeissa ei valitettavasti oikeasti ohjeisteta kokoamista, vaan kuvista pitää katsoa, mitä on jo missäkin vaiheessa piirrettynä kuvaan ja siitä päätellä työskentelyjärjestys. Emme katsoneet ovissa riittävästi kuvia eteenpäin ja sehän aiheutti purkamisen. Yläosassa olevia liukurullia ei saanut paikoilleen, ellei irrottanut päätylistaa.

Ovet liukuvat rullien avulla.

Näissä kokoamisissa on se hyvä puoli, että samanlaisia kokoonpanoja on yleensä enemmän kuin yksi, joten seuraavat sujuvat jo paljon helpommin kuin ensimmäinen.

Valmista tuli. Suojamuovi kertoo, että se puoli tulee aurinkoa vasten.

Kattoikkunat

Kattoikkunoita tulee neljä, kaksi kummallekin puolelle. Ilta alkoi jo hämärtää, kun saimme ensimmäisen ikkunan sivut ja kennolevyn paikoilleen. Jatkoimme tästä perjantaina.

Koottu kattoikkuna ja loppujen kattoikkunoiden irralliset kennolevyt.

Kuvista varmaankin jo huomasit, että profiilit ovat ovissa alumiinin väriset ja ikkunoissa mustat. Tämä johtuu vissiin siitä, että kuljetusvaurion uudet paketit ovat nyt väärää väriä. Onneksi en ole näistä väriasioista lainkaan moksiskaan, koska se ei vaikuta käytettävyyteen mitenkään.

Opin uuden kiiremuodon tänään töissä

 Onko sunkin kalenteri ollut täynnä meinaamista

Meillä on töissä kiva tapa kerääntyä yhdessä syömään. Saman pöydän ääressä on eri työtä tekeviä, eli keskusteluaiheet ovat niin sanotusti kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tänään puhuttiin lomajutuista ja eräs työntekijä sanoi, että hänellä on ollut kalenteri täynnä meinaamista. Sellaistahan se monesti on. Suunnittelee ja pohtii asioita, joita aikoo tehdä, eli meinaa tehdä sitä ja tätä.

Tuoli on meinattu laittaa poltettavaksi.

Minun meinaamisia

Olen meinannut heittää mökin terassilta vanhan rikkinäisen rottinkituolin kiukaan pesään. Edelleen se nököttää terassilla. Ehkä meinaan korjata sen ensi kesänä. Olen meinannut korjata kukkamaat tänä kesänä, mutta ehdin korjata vain toisen. Siirtyy ensi kesään toisen meinaaminen. Olen meinannut jatkaa juoksuharrastustani, mutta se meinaaminen ei toivottavasti siirry enää kovin pitkälle. Voisin  luetella vaikka kuinka monta meinaamista, jotka ovat tehneet kesän kalenterista leikisti kiireisen. 

Meinattu ja tehty kukkapenkin lisäys.

Toteutuneita meinaamisia

Meinasin maalata mökin ja se valmistui sunnuntaina, kun sain vielä ovetkin maalattua. Myönnän, että tuli vähän kiire, kun saderintama vyöryi päälle. Maalausjälkeä korjaan sitten ensi keväänä aurinkoisina päivinä. Vähän pitää sutia listoihin valkoista ja täyttää pienemmällä sudilla pieniä koloja ja reuna-alueita. Pinnat on nyt kuitenkin suojattuna talveksi. 

Mökillä ei ole paljon kukkapenkkejä, sillä olen antanut niiden villiintyä luonnon kukilla. Keskellä pihaa on pieni penkki, johon olen saanut pelastettua lapsuuden "keisarin kruunut", ne sellaiset yksinkertaiset liljat. Nykyaikaisten kukinnot ovat valtavia ja kukinta on eri aikaan. Samaan penkkiin lisään nyt koko ajan jotain uutta. Tänä vuonna laitoin yllä olevassa kuvassa näkyviä sipulikukkia.

Meinattu ja kasvatettu herneet.

Meinasin kasvattaa pakkaseen herneitä. Osittain se on toteutunut, siis kasvattaminen, mutta pakkasesta en vielä tiedä. Kylvös viivästyi hurjasti ja mökkipenkissä on nyt ensimmäiset syötävät palot. Onhan se hauskaa syödä nyt uusia herneitä, kun varsinainen herneaika on jo ohi. Varsinainen hernemaa on naapurin pihassa ja siitä en ole varma, että miten sadon kanssa käy.

Työpäivän jälkeen kiva herkkukori

 Omasta pihasta omasta maasta

Maissia, tomaatteja, kurkkuja ja latva-artisokkia.

Maissi on tämän kauden ensimmäinen maistikokeilussa. Muita korissa olevia on jo herkuteltu. Latva-artisokissa on vielä harjoiteltavaa, niin valmistamisessa kuin sadonkorjuun oikea-aikaisuudessa. Papuja en ole vielä kerännyt, mutta kohta niidenkin satoaika alkaa. Kurkkuja tulee kasvihuoneesta taas liikaa. Kasvihuone on niin pieni, että se on tällä hetkellä aivan täynnä kasvustoa. Kurkut, tomaatit ja munakoiso ovat täyttäneet myös välikäytävän. Sadonkorjuuta varten pitää mennä kasvuston sisään ja tyypillisesti menen t-paidassa ja työshortseissa, eli saan ihottumaa joka kerta käsiin ja jalkoihin. Kutiamisesta ei meinaa tulla loppua. Kumma, että silti en ota opikseni ja muistaisi vaihtaa vaatteita. Ehkä en vain viitsi. 

Keltavahveroita säilöttäväksi asti

Kävimme sunnuntaina mökillä ja koiran kanssa on tapana tehdä joku pieni lenkki. Tällä kertaa lenkki oli oikein tuottoisa, sillä saimme hurjasti keltavahveroita. Kuvassa on vain osa, sillä pari lautasellista paistettiin heti herkutteluun.

Keltavahveroita.

Sieniä olisi paljon, jos menisi oikeasti metsään. Moni on ladannut someen valtavia määriä nimenomaan keltavahveroita. Ehkä menemme tällä viikolla tarkoituksella sienimetsään. Sadonkorjuuta auttaisi tosi paljon, jos vielä tunnistaisi useita sieniä. Tänä vuonna on satanut niin paljon keväällä ja nyt syksyllä, että metsänpohjaan pääsi kasvamaan hyvä sienirihmasto keväällä ja nyt syksyllä itiöemät eli ne meidän kutsumat sienet kasvavat nopeasti, jolloin ne ei ehdi tulla kovin matoisiksi ennen keruuta. Olin kerran sienikurssilla, mutta sinä vuonna ei tullut sieniä, joten kurssin anti jäi hyvin vähäiseksi.