Näytetään tekstit, joissa on tunniste maissi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maissi. Näytä kaikki tekstit

20.7.2023

Fish&chips omavaraisesti

ja lisäksi herkullista

Aiemmin kerroin suuresta haukisaaliistamme. Tämä hauki oli vielä pakkasessa aiemmasta pyyntikerrasta. Meillä on ns. älä osta ruokaa-viikko, sillä tyhjennän pakastinta. Perunat toki ovat uusia perunamaasta, mutta nekin ovat ns. pyttipannu-juttu, sillä keitinperunoita oli jäänyt yli.

Viime kesänä tein ensimmäistä kertaa itse fish&chipsejä. Ennen koronaa kävimme lomamatkoilla Briteissä, eri vuonna aina eri alueelle. Oma suosikkini on ehdottomasti pienipiirteinen Yorkshire. Pidämme myös brittiruuasta, vaikka perinteisesti se ei saa suurta suosiota.

Parilla ensimmäisellä kerralla käytin kuhaa ja taikina oli jokin netistä löydetty. Tällä kerralla käytin haukea ja taikinaresepti oli hesarista. Todella huono tai siiten siihen oli tullut virhe. Taikina ei ollut lainkaan taikinamaista, eikä siitä tullut kuorrutusta oikeasti kunnolla. Palaan vanhaan reseptiin seuraavalla kerralla.

Ranskalaiset onnistuivat paremmin kuin koskaan. Aiemmin olen tehnyt raaoista perunoista, ja niiden kypsyttäminen on hankalaa. Nyt siis oli jo valmiiksi kypsiä keitinperunoita siiklistä, jolloin riitti pelkkä rapeuttaminen. Ei lisätty edes suolaa tai muutakaan ranskanperunamaustetta, sillä maku oli niin hyvä.

Maissit ovat viime kesäisiä. Kaksi pussia oli vielä jäljellä, eli yhteen valmistuskertaan riittää vielä. Säilön maissit pakastamalla, ilman mitään esikäsittelyä. Valmistan ne uunissa foliolla suojattuna. Laitan voita joko jo uuniin, tai kuten nyt, uunissa kypsennys ilman mausteita ja sitten kun syödään, lämmitän ja laitan voisulan silloin. 

Ei tämä nyt ihan terveysruokaa ole, mutta lähes ilmaista kuitenkin ja tosi herkullista.








7.9.2020

Pystynkö hoitamaan puutarhaa? Mietitkö tällaista?

Ihan varmasti pystyt!


Johtuuko epävarmuutesi liian hienoista puutarhakuvista, joihin törmäät niin lehdissä kuin sosiaalisessa mediassakin? Vai oletko kuullut liian monta tarinaa loputtomasta rikkaruohojenkitkentäpakkotyöpaikasta? Onko ohimennen puutarhatarvikkeita kaupassa katsellessasi hiipinyt mieleesi huoli liian isosta rahanmenosta?

Arvaatkin varmaan, että et ole ainoa, joka näitä miettii. Vaikka itse olen puutarhaillut jo ihan hirvittävän kauan, aina välillä tuskastun noihin samoihin kuviin. Onko se ihan ok, että meidän pihassa ei ole niitä hienoja solisevia vesiaiheita, joita ympäröi jatkuvastikukkiva ihana perennapenkki? Tai että, miten ihmeessä nuo ihmiset ehtii tehdä kaikki tarvittava työt (ja lisäksi tietenkin samalla kuvittelee, että ne muut ovat silti tehneet lisäksi kaikki ne työt, joihin itsellä on mennyt aika puutarhan ulkopuolella). Näinhän se usein menee. Itse on saamaton ja muut ihan superahkeria ja aikaansaavia. Tätä sosiaalinen media meille opettaa.

Mutta tiedätkö mitä? Minä en ehdi jatkuvasti nyppiä rikkaruohoja, enkä edes haluaisi harrastaa puutarhailua, jos rikkaruohot täyttäisivät päiväni. En ymmärrä visuaalisesta suunnittelusta mitään. Mutta tiedän, että maistuvaa ruokaa voi kasvattaa halvalla ja yksinkertaisesti pienissä tiloissa ja siitä tässä blogissani kerron myös sinulle, jotta voit myös tehdä samoin ja kokea onnistumisen iloa. Kauneusasioista ja tuoteuutuuksista en kirjoita, niistä pitää lukea jostain muualta.





Kurpitsat tuovat vehreyttä pihaan ja sato on kauniin syksyisen oranssia.


 
Viinirypäleet ovat kivoja, vaikkakin vähän happamampia kuin etelänhedelmät.

Syksy on mahdollisuuksia täynnä


kun mietitään kotitarveviljelijän vaikuttamismahdollisuuksia seuraavan vuoden satoon.





Salaatti tuottaa satoa pitkälle syksyyn, kun tekee uusintakylvöjä.




Ei kasvualustat tarvitse olla mitään taideteoksia. Ihan kelpo sadontuotto näissäkin rumissa lavakauluksissa, sillä sisältö ratkaisee, ei ulkonäkö.




Tässä on kasvanut meidän perunoita. Pieni hätävara kotitalon nurkalla ylijäämäsiemenperunoista. Hyötykäyttöön tämäkin kohta nurmikosta.



Maissit..... 



Nyt on juuri oikea aika aloittaa hommat!


Maa on mukavasti märkä ja pehmeä ja kaikki mitä tekee nyt syksyllä, vähentää kevään työmäärää moninkertaisesti. Mieti 3-4 vihannesta/juuresta, joita haluat kasvattaa. Selvitä niiden vaatima tilantarve ja mieti tulevalle uudelle kasvimaallesi sopiva paikka.


Tästä se lähtee!!! Puutarhailu siis! Seuraavassa työvaiheessa otetaan sitten vanhoja sanomalehtiä, lapio ja multaa tai kompostia ja aletaan hommiin!

Tuu mukaan!


Tältä kasvimaa näyttää sadonkorjuun jälkeen, ennen talvivalmisteluja.

Puutarhailu ei ole pelkkää unelmaa! 

Sen voi toteuttaa ja siitä voi nauttia!






25.8.2020

Syksyllä pari vuotta sitten näytti ihan erilaiselta

Joka vanhoja muistelee... muistelen silti


Näin silloin tuumailin ja tällaista satoa korjasin


Sadonkorjuun aika on metkaa. Huomio kiinnittyy välillä pieniin yksityiskohtiin ja välillä silmä lepää katsellen kaikkea, näkemättä mitään tarkasti. Ajatus harhailee ja palailee kylvöhetkiin, rikkaruohojen kitkentään ja muihin kasvukauden töihin. Kummasti pinnalla on vain kaikki mieluinen. Vain haalea muisto jossain muistin perimmäisessä syöverissä kertoo siitä sitkeästä juolavehnästä, joka kerta toisensa jälkeen yrittää tunkea itseään läpi katteiden.

Me kaikki tiedämme "kalavaleet", mutta minkälaisia mahtavat olla "puutarhavaleet"? Ovatko ne tarinoita puutarhaharrastuksen aurinkoisista päivistä ilman ärhäköitä mäkäräisiä ja paarmoja vai rehevistä kasvustoista kertovat jutut, joissa joissa ei näy tuhohyönteisiä eikä kasvitauteja? Ehkäpä, mutta kummasti ne antavat talven pimeinä iltoina uutta inspiraatiota ja innostusta seuraavaa kasvukautta varten. Tarkoitus pyhittää keinot, sanotaan.

Kuva ei valehtele, oli taasen tapana ennen sanoa. Nyt ei toki sekään enää pidä paikkansa välttämättä. Oman blogini kuvat ovat käsittelemättömiä, minkä näkee niiden amatöörimäisestä luonteesta. Harjoittelen vasta kuvaamista. 

Tässä vähän auringon(kukka)paistetta, flunssantorjuntavalkosipuleita ja muuta hauskaa katseltavaa.

aafsd Auringonkukat seuraavat auringon kiertoa aamusta iltaan. On aina yllätys, miten suuria kukkia kasvaa lintujen ruokinnan jämistä. Tällä kertaa lajike oli jättiauringonkukka. Siemeniä on hauska kaivella suoraan kukasta.



Basilika pitää lämmöstä. Seinän lähellä parvekeruukussa olosuhteet ovat sopivat. Sade ei roiski multaa lehdille ja seinästä huokuu lämpöä illalla ja yöllä.


Kriikuna maistuu yhtä hyvin lapsille kuin luumu.

 

Pensasmustikka kypsyttelee satoaan pikkuhiljaa. Aromit muodostuvat vasta ihan loppuvaiheessa. Raakaa marjaa ei kannata poimia, maku ei ole kummoinenkaan.


Pensaspapu ei tarvitse tukea. Sato kannattaa ryöpätä nopsasti ja pakastaa pilkottuna sopiviin paloihin annospusseihin. Helppo lisätä talvella ruuanlaitossa kastikkeisiin, keittoihin ja soseihin.


Olkikatteessa perunat pysyvät terhakoina kuivuudesta huolimatta. 


Pirteän kirpeä punaherukka. Raikas lisä smoothieen.


Punasipuli odottelee sadonkorjaajaa. Eivät haittaa pienet rikat kasvua.


Oma päärynä! Se se vasta herkkua on. Kaupan makeimmatkin päärynät kalpenevat kotipihan herkkujen rinnalla. Aromit ovat aivan uskomattomat kotimaisessa/-pihaisessa päärynässä.


Eipä uskoisi kevään alussa, miten suureksi tämä pieni sinnikäs raparperi kasvaa syksyyn mennessä.


Valmis salaattisekoitus on kätevä. Yhdestä pussista monet maut yhdellä kylvöllä.


Uniteetä varten: tuoksuampiaisyrtti. Pölyttäjät tykkäävät ja itselle saa ilta"teetä" hiostetuista kuivatuista lehdistä kukintoineen. Herkullista koti"teetä". Tee-sana on hipsuissa, koska se ei sisällä tee-pensaan lehtiä, eikä siten ole oikeasti teetä.



Satoa korjaavat niin ihmiset kuin bestikseni, lierot.

Nurmikolla näkyy kauniita ruusuja, jotka ovat lierojen maahan vetämiä vaahteranlehtiä. Isosta lehdestä riittää havaintojeni mukaan 2-3 päiväksi ruokaa. Sen ajan kun malttaa odottaa, on pihan haravointi tullut turhaksi. Toki ei ne kaikki lehdet kahdessa päivässä mene, ellei lieroja ole ihan tosi tosi paljon. Hyvähän se on, että ruokaa riittää pitkäksi aikaa ja maahan muodostuu paljon ilmakäytäviä ja ravitsevaa madonkakkaa. Juuri sopivassa muodossa kasvien käytettäväksi.












Maissi ei ole ihan tyypillien suomalainen viljelykasvi, mutta sekin onnistuu katteen ja lierojen avulla. Alkukasvatus toki tarvitaan keväällä ja hyvä olisi, jos jokin välikasvatusvaihe ulkona onnistuisi ennen kevään lämmitystä. Taimista tulee terhakoita ja vahvoja sisäilmaa viileämmässä ja kosteammassa kasvuympäristössä.

Maissipenkki ei ole sen kummempi kuin kasvimaan päädyssä hevoskalla ja kompostilla vahvistettu pääty.


Tässä pieniä näytteitä edelliskesän maisseistani.


Oman palstan valkosipulit ja porkkanat. Nam! Ehdottomat herkut koko perheelle.


Ja rakkolevän hellässä huomassa perunatkin saavat näköä ja kokoa. Makukin kohdallaan.


Alla näet valkosipulini kynsiä. Kylvän valkosipulini aina syksyllä, vähän ennen kuin ennakoin maan jäätyvän, siten, että ehtivät vielä juurtumaan syksyn aikana. Penkkini on koholla ja multa kompostimultaa, jonka vaihdan joka vuosi. Käytetty siirtyy kasvimaalle ja uudet valkosipulit saavat vahvan uuden mullan.
Omasta sadosta jätän aina jonkin verran seuraavaa vuotta varten kylvettäväksi ja täydennystä ostan paikallisesta puutarhasta. Maku on syvä ja voimakas, olematta kuitenkaan polttavan pistävä. Kotisipulien jälkeen ei kannata enää tarjota kaupan ulkomaalaisia ruuanlaittoon. Kertakokeilu riitti, tatziki meni suoraan kompostiin. 😝

Valkosipulin kylkeen mahtuu sopivasti pari pientä mansikantainta rönsyistä leikattuna. Ei malta kompostiinkaan heittää mansikkamaanperkauksesta. Katteena silputtua olkea täälläkin.


2.7.2020

Lehtisellerin kasvatus ei sovi kiiruiselle sadonodottajalle



200-240 päivää


Niin kauan kestää, että lehtisellerin sato on valmista. Ehkä tämä tieto olisi kannattanut tarkistaa jo viime kesänä, kun ihmettelin, että ruodit olivat surkean pieniä. Mikä ihme se on, jos satoa havitteli 60 päivän kuluttua?

Koska tapanani ei ole luovuttaa yhdestä epäonnistumisesta, laitoin tänä vuonna oikein paljon lehtiselleriä. Siis mikä logiikka? Muutaman epäonnistuneen taimen jälkeen moninkertaistetaan heti määrä? Ei mikään, näin vain sattuu joskus käymään, kun on päättänyt, että omaa satoa on saatava jotain tietystä kasviksesta!


Siispä kasvihuoneessa ja osittain avomaalla on runsaasti taimia, kasvihuoneessa ne täyttävät tomaattien väliin jäävät alueet. Tyhjäähän ei kannata jättää arvokkaaseen kasvualaan.

Nyt taimet ovat 30-40 senttisiä, mutta ruodit perin ohuita. Näin sen kuuluukin olla.... tähän aikaan. Elokuusta alkaen alkaa kuulemma sitten tapahtua enemmän ja vahvuutta tulee mukaan varsiin.






Lavat kotipihassa täyttyivät vasta kesäkuun puolivälissä, kun tyhjentelin kastuneita hakkeita säkistä, puolivalmista kompostia ja kaikenlaista mörskää pihansiivouksesta niihin. Istuttamatta oli vielä muutama maissin- ja kurpitsan taimi, joten ne pääsivät lavakasvatukseen. Sateen piristäminä ne näyttävät ihan hyviltä kasvussaan.




1.8.2019

Miten isoksi maissi voikaan tulla?

Varhaisin tähkä on jo varsin pulleana




Muutkin tähkät tulevat hyvin perässä. 




Yhtä jo yritin yhtä maistaa, kun oli ihan ruskeana jo röyhyt, mutta tähkä oli vielä aivan keskeneräinen ja vaalea. Maltti on valttia tässäkin asiassa.


20.7.2019

Maissi kasvaa ja vettä onneksi riittää taivaalta

Ale-taimi tuli istutettua kovin myöhään


Yksi kukka kuitenkin nyt näkyvissä. Kauanko menee satoon? En muista, vaikka kerran olen aiemmin vesimelonia kasvattanut.



Maissin ensimmäisenä pullistumaan alkanut tähkä on jo ihan mukavan kokoinen.





Parsakaalia kasvaa onneksi sivuversoista aina lisää. Puutarhakirjan mukaan pitkälle syksyyn. Saapas nähdä kasvaako.



26.6.2019

Kyllä täältä jotain on tulossa oikeastikin

Röyhyt paljastivat ettei ole ihan tyhjäntoimittaja sisällä





Ja kyllä viinirypäleetkin alkavat pullistua pikkuhiljaa.





Pientä sadetta tuli ennustetun kaatosateen tilalle, mutta hyvä että edes jotain. Ehtii kaikki vesi imeytyä pikku hiljaa ja kasvit saavat pitkän ajan lehdilleen raikasta sadetta.


20.6.2019

Maissin kehitys hyvin varhaista tänä vuonna


En ole  uskoa silmiäni


Mutta totta se on, sillä tallentuu myös kameraan. Maissin röyhyt tai siis ne latvaan tulevat jutut (ei se, johon sato tulee) alkavat näkyä jo nyt. Onkohan siitä jotain haittaa sadon kannalta? Tänä vuonna kompostimultaa ei ole ollut mielestäni riittävästi joka paikkaan ja laitoin kotipihassa vähän luomulannoite Arvoa maisseille. Heittelin vähän huolimattomasti ja ajattelemattomasti ja nyt ne ovat sateen jäljiltä rumina jälkinä maissilla.