Uudet hakkeet pensailla

Naapurin pensasaitatalkoot

tulivat juuri parahiksi oikeaan aikaan. Olin laittamassa alueen Facebook-ryhmään, että mahtaako kukaan olla kaatamassa pensasaitaansa, ja lähtiessäni kotoa naapuri oli työn touhussa. Oli ihan minuuteista kiinni, sillä heillä oli risukuljetus tilattuna ja auto kaartamassa lähimutkassa jo tiellemme. 30 metriä aroniaa ja 25 metriä morsiusangervoa.

On aina hyvin vaikeaa ennakoida, paljonko haketta tulee. Oksat menevät niin kovin pieneen tilaan hakkeena. Aroniasta tuli lopulta 1300 litraa haketta. Kuulostaa isolta määrältä, mutta ei se oikeasti pitkään riitä. Levitin uudet hakkeet mustikoille, makeasinikuusamoille ja pienelle polulle kasvimaan ja tulppaanipenkin väliin. Muualle ei riittänyt. 

¨

Onneksi on vielä jäljellä morsiusangervot ja kahden naapurin aidat, samaa pensasta, kaadetaa  myös. Niistä tulee yhteensä noin 60 metriä. Vielä puuttuu uudet hakkeet musta- ja punaherukoilta ja kompostin seosaineeksikin pitää saada varastoitua talven tarpeet. Saatan joutua vielä lopulta laittamaan sinne alueen Facebook-ryhmään kyselyä lisärisuista.

Käytätkö sinä haketta puutarhassasi?

Oletko maistanut tei-vadelmaa?

 Pitkuliainen rentokasvuinen vadelma

Vuosia sitten tilasin postilla teivadelman taimia. En ehtinyt panostaa kasvualueeseen, kunhan vain laitoin maahan. Pitkään kasvu on ollut ihan olematonta. Mitä muutakaan voi olettaa, jos ei tee mitään kasvin hyväksi ja maa on köyhää? Muutamia marjoja on tullut, mutta en ole pitänyt niiden mausta kovinkaan paljon. Viime vuonna syy selvisi. Olen syönyt ne liian raakoina. Marjoja tuli aiempaa enemmän. Maku ei ole samanlainen kuin tavallisella vadelmalla.

Eivät ne vieläkään mitään suurinta herkkua ole, mutta syötäviä. Mainostekstien mukaan sen pitäisi olla todella herkullinen. Ehkä makuun vaikuttaa kitulias kasvu. Panostan ensi vuonna vähän enemmän ja annan keväällä kasvukauden alussa lannoitetta. 

Teivadelman varsi ei ole tavallisen vadelman tapaan pystykasvuinen vankka, vaan rento ja tuettava. Olen kerran nähnyt eräästä puutarhasta kuvan, jossa se oli tuettu köynnöskasveille tyypillisellä tavalla. Vähän samalla tavalla, kuin mitä jotkut kasvattavat viinirypäleitä perkolan kattorakenteissa.

Ensimmäiset perunat maassa

Siikliä, mozartia ja annabelleä tänä vuonna

Kevät oli ensin myöhässä, mutta nyt on aurinkoisia päiviä riittänyt monta peräjälkeen. Laitoin jokin aika sitten kasvimaalle harson tehostamaan auringon vaikutusta ja 16.4. istutin ensimmäiset perunat. Yksi rivi siikliä ja kolminkertainen harso päälle. Alussa ei kannata peittää perunoita kovin paksulla mullalla, nopeuttaa itämistä. Multaus sitten myöhemmin muutamaan kertaan, kun vartta alkaa kasvamaan. Perunan satohan kasvaa siemenperunan yläpuolelle, eli siksi tarvitaan runsaasti multaa päälle.

Myöhemmin istutetaan loput perunat. Lajikkeiksi valittiin tänä vuonna siikli, joka on pojan suosikki, mozart, joka on tytön suosikki ja annabelle muuten vain varhaiseksi lajiksi. Nyt en aio kasvattaa lainkaan varastoitavaa perunaa, sillä palstasta luovuttuani kasvimaan koko ei riitä. Omaan pihaan ei mahdu niin paljon. Viime vuonna peruna vei liikaa kasvualaa ja tänä vuonna laitan sen sijaan muita juttuja.

Mozartista sain aikoinaan ennätysperunani.  Kesä oli ollut todella kuiva, mutta kateviljelyn ansiosta sato oli loistava. Ei haitannut edes se, että istuttamisen jälkeen tuli pakkaset ja ensimmäiset varret paleltuivat. Mozartin maku on "mehevän multava". Ei ehkä kuulosta houkuttelevalta, mutta oikeasti se on hyvää.

Mikä on sinun suosikkiperunalajikkeesi?

Tikkako käynyt apajilla?

 Lahopuussa paljon syötäviä ötököitä

Puussa on ensin jokin vika, ennen kuin tikka tai muut linnut tulevat koputtelemaan runkoa. Tämä runko on jo pitkälle lahonnut. En tunne hyönteisiä siten, että pystyisin määrittämään koloista tai muista jäljistä niitä. Todennäköisesti ollut kuitenkin jotakin herkullista, jäljistä ja vaivannäöstä päätellen.

Melkoista silppua syntyy ruokailun lopuksi. Tänä vuonna on ollut aiempaa enemmän kantojen ja lahopuiden rungoissa näitä nokkimisjälkiä. Olisikohan jokin tikka asettunut alueellemme? Kesällä sen varmaankin kuulee jossain vaiheessa rytmisenä nakutteluna. Iltaisin mato-ongella on saanut jo aiemminkin kuunnella kauempana morsettavia yksilöitä, mutta nyt on varmaankin tilaisuus seurata myös näköhavaintoja.

Vaikka tikka onkin melkoinen pesärosvo, sekin kuuluu suomalaiseen luontoon. Saaliita ja saalistajiakin on monenlaisia, ja vaikka saaliin puolesta kokisikin surua, se on osa luonnon kiertokulkua.

Mitä syöntijälkiä sinun puutarhassasi näkyy luonnoneläimiltä?