5.4.2021

Komposti puutarhailun sydän ja keuhkot

Oma maa mansikka, oma multa muhevaa



Multaa ei tarvitse ostaa, kun sen tuottaa itse. Iso merkitys omassa  puutarhassani on kasvihuoneen pohjalla palavalla hevoskalla, joka samalla kompostoituu seuraavaa kasvukautta varten hyväksi mullaksi. Kaivan nimittäin joka syksy kasvihuoneen pohjan tyhjäksi ja siirrän mullan kasvimaille. Multahan hupenee koko ajan, kun orgaaninen aines hajoaa ja kasvit käyttävät ravinteet. Kasvihuone saa uuden kasvupohjan joka kevät. Pohjalle tulee siis ensin se lämpenevä hevoska ja kasvit laitan omaan kompostimultaan. Talven aikana valmistuneet kompostit kerään suursäkkiin ja siirrän ne sitten kasvihuoneeseen, kun hevoska on lämmennyt kunnolla.

Tämä kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa useat eri blogistit kirjoittavat joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9:00 julkaistavaan sarjaan aina yhteisestä aiheesta. #Suuntanaomavaraisuus lisätietoja sarjasta löytyy https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/   Kirjoituksissa kerrotaan miten bloggaajien suunnitelmat etenevät ja /tai kuukauden aiheista. Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi


Kompostorilla hommat pyörimään ja kasvit kasvamaan


Kompostini ovat itse tehtyjä lämpökompostoreita, joissa lämpö nousee säännöllisesti yli 60 asteen ja tuhoaa näin taudinaiheuttajat ja rikkaruohonsiemenet. Multa on siis rikkaruohoista vapaata. Sisusten metallit ostan aina romuttamolta, samoin kuin pohjalla olevat jyrsijäsuojat. Pintamateriaaleina on toisessa II-luokan vesivaneria ja toisessa omasta tammesta tehtyjä lautoja, jotka ovat kestäneet lahoamatta jo lähes 20 vuotta. Eristeenä on molemmissa routalevyjä, kaksinkertainen kerros. Näissä koko massa valmistuu aina kerralla, toisin kuin monissa kaupan versioissa, valmistuu vain pohjalla oleva osuus.




Rakennusohjeet on otettu tästä, mielestäni parhaasta kompostointioppaasta.






Talvellakin pysyvät lämmöt ylhäällä ja prosessi toiminnassa!




Tein testin tätä kirjoitusta varten: tyhjensin kompostin ja aloitin uuden kompostin täysin jäässä olevalla materiaalilla. Naapurilta saan kompostiavustusta siten, että he keräävät biojätteet tynnyriin, jota säilytetään pihalla. Nyt materiaali oli aivan jäässä. Nostelin pussit kompostoriini. Kesti 3 viikkoa, kunnes materiaali suli ja nyt on alkanut lämmöt kohota. Täysin jäässä olleen materiaalin päälle olen siis laittanut vain omat biojätteet. Siispä, jos sinulla jäätyy komposti talvella, on se varmastikin liian pitkälle kompostoitunutta materiaalia. Tee seuraavalla kerralla niin, että kun olet aikeissa tyhjentää kompostorisi, varaa ensin jemmaan pari ämpärillistä biojätettä. Pyydä apuja vaikka naapurilta tarvittaessa, jotta aloituspanos tulee riittävän suureksi. Tyhjennä siis ajoissa ja käynnistä prosessi. Onnistuu myös ihan pakkasella, eikä haittaa, vaikka olisi jäätynyttäkin ainesta mukana, kunhan se on tuoretta biojätettä, joka alkaa kompostoitumaan vähitellen.

Seosaineen haketuksesta


Olen kompostoinut liki 20 vuotta ja kokeillut yhtä jos toista seosmateriaalia. Ihan alkuaikoina käytin kaupan valmisteita. Harmitti, sillä aineet maksavat ja kuitenkaan en saanut kompostoria lämpenemään riittävästi. Seuraavassa vaiheessa lainasin haketinta lähipiiristä ja aloin tuottamaan seosainetta itse. Kompostoinnin käynnistämiseen olin käyttänyt ostoseosaineen kanssa kaupan kompostinherätettä, enkä silti onnistunut. Sittemmin haketarve on ollut niin valtavaa, että olen hankkinut omia hakettimia. Erona itse tehdyssä ja ostoseosaineessa on materiaalin rakenne ja raaka-aine. Olen käyttänyt sekä havupuita että lehtipuita. Kaikki ovat toimineet mielestäni yhtä hyvin. Sittemmin olen istuttanut niin paljon happamasta maasta pitäviä mustikoita pihaan, että nykyään kaikki havupuuhake menee mustikoiden katteeksi ja lehtipuuhake menee kompostoriin seosaineeksi. Hakettimien toimintaperiaatteet ovat vaihdelleet leikkaavasta murskaavaan ja niiden yhdistelmään, mutta ne eivät eroa seosaineen toimivuuden osalta. Ehkä kaikkein parasta on ollut sellainen lähtömateriaali, jossa oli nuorta koivua, johon lehdet oli ehtinyt kuivua kiinni. Seosaineeseen tuli mukaan vihreitä kuivia lehtiä sekä hienoa ja isompaa haketta oksien ja varren paksuuden mukaan. Hakkeen varastoin kannellisissa tynnyreissä. Jos seosaine on kosteaa, niin vaarana on kompostoitumisen alkaminen jo tynnyrissä. Ei se silti käyttöä haittaa seosaineena.

Tällaista haketta tulee polttomoottorisella hakettimella. Raekoko on hyvin pientä myös isoista oksista.



Tällaista haketta tulee sähkökäyttöisellä turbiiniteräisellä hakettimella, joka leikkaa ja murskaa. Raekoko riippuu suuresti oksan paksuudesta.




Kompostimullan varastointi


Valtavan tärkeää on suunnitella, miten kompostista otetun mullan varastoi. Jos sen kasaa nurmikolle, saa riesakseen rikkaruohot, sillä ilman kautta siihen lentää aivan varmasti monia siemeniä. Samoin se joko kuivuu auringon paahteessa tai ravinteet huuhtoutuvat sateessa. Itse varastoin massan jättisäkeissä, sellaisissa 800 - 1000 litran säkeissä, joissa myydään esimerkiksi soraa, multaa ja muita maa-aineksia.




Kompostimulta katteena


Moni kysyy, että mihin kompostimultaa voi käyttää. Melkein mihin vain! Kyse on lähinnä, milloin on mikäkin käyttökohde sopivaa. Jos massa ei ole vielä täysin loppuun palanutta, se ei sovi kylvöpohjaksi eikä siihen kannata istuttaa edes taimia. itse laitan sellaista usein katteeksi lannoittamaan ja vilkastuttamaan mikrobitoimintaa. Samalla se suojaa maata auringon kuivatusvaikutukselta ja kaatosateen rasitukselta. Maa pysyy tasaisen kosteana ja lämpimänä. Massan jatkaessa hajoamistaan, vapautuu samalla ravinteita kasvien käyttöön ja maan mikrobitoiminta aktiivisena. Lierotkin lisääntyvät sen alla hurjasti.

Tässä on isossa mittakaavassa levitetty hyvin keskeneräistä kompostia katteeksi. Kylvöjä varten siirsin katetta sivuun, jolloin kaikki välipaikat oli koteko ajan suojattuna katteella. Siementen itämisen ja taimien vahvistumisen jälkeen katetta voi siirtää vähän lähemmäksi. Liian lähellä keskeneräinen komposti polttaa taimet.





Komposti maanparanteena


Kompostin ravinnepitoisuus on täysin riippuvainen käytetyistä lähtöaineista. Jos kompostissa on enimmäkseen kuivia syksyn lehtiä, ei sen ravinnepitoisuuskaan ole kummoinen. Jos sen sijaan kompostoit niin keittiön biojätteet, jotka ovat usein melko typpirikkaita ja kasvimaan perkuujätteet, on myös kompostimultasi hyvin ravinnerikasta. Aiemmin kun kasvimaani oli vielä pieni, riitti kompostimulta kaikkeen. Silloin en käyttänyt lainkaan lannoitteita edes vadelmilla, sillä nekin saivat kompostimultalisäykset joka vuosi. Vähäravinteinen massa toimii loistavasti maanparanteena kuitenkin.

Lähtöainesten lisäksi kompostimullan ravinteisiin vaikuttaa kompostin kypsyys. Jos multaa on muhitettu vaikka parikin vuotta, se on kyllä hyvin kaunista ja mustaa, mutta ravinteita siinä ei välttämättä ole enää merkittäviä määriä. Siinä on kuitenkin aivan valtavasti orgaanista ainesta, joka toimii maanparanteena. Se lisää mikrobitoimintaa ja parantaa maan rakennetta. Tämä lisää sitten lopulta myös ravinteiden määrää, sillä mikrobitoiminnan vaikutuksesta orgaaninen aines pilkkoutuu ja ravinteita vapautuu myös muusta maassa olevasta orgaanisesta aineksesta. Maanparanteena se lisää myös maan vedenpidätysominaisuuksia, eli pystyy imemään sateella enemmän vettä ja pitämään sen maassa kasvien ulottuvilla. Vähän kuin olisi pienen pieniä vesisaaveja maassa.


Bokashi


Japanista kotoisin oleva bokashi-kompostointi toimii eri periaatteella kuin edellä mainitsemani lämpökompostorit, joissa hajotustoiminta on hapellista mikrobien avulla tapahtuvaa.  Bokashissa materiaali fermentoidaan hapettomissa olosuhteissa. Olin yrittänyt bokashointia pari kertaa aiemmin, epäonnistuen täysin. Nyt olen ollut facebookissa parissa boka-ryhmässä ja seurannut muiden tekemisiä. Siispä päätin yrittää vielä kerran. Aloitin oman bokani helmikuun puolivälissä. Biojätteidemme sisältöä en ole aiemmin niin pohtinut, mutta nyt huomasin, että eihän meille tule kuin sitrushedelmien ja banaanien kuoria sekä kahvinpuruja, jonkin verran sipulinkuoria yms. pientä. Olen vähän harmissani, että jopa seuraamissani Fb-ryhmissä on hyvin ristiriitaisia ohjeita. Toinen neuvoo, että ei laiteta kahvinpuruja ja toinen sanoo, että laitetaan. Samaa juu/ei -keskustelua on kalan nahasta, broilerin luista jne. Siispä teen nyt varman päälle ja kahvinpurut menevät lämpökompostoriin ja bokaan vain nuo hedelmien kuoret. Perunat syömme kuorineen itse. 

Tältä tilanne näytti 7.3. 





Saamieni ohjeiden mukaan laitan seosrouhetta runsaasti, koska biojäte on mahdollisesti vaikeasti fermentoituvaa kaikkine kuorien sisältävien kasvinsuojeluaineineen ja luontaisine ominaisuuksineen. Rouhe on ostettua ja nyt pari vuotta vanhaa, siksikin runsas määrä on ehkä tarpeen, sillä koska rouhe on saattanut menettää tehoaan. Rouhetta voi tehdä itsekin, ja jos päädyn jatkamaan tämä bokashointia, on ehdottomasti siirryttävä omaan tuotantoon. Ajatuskin siitä, että seosaine pitää ostaa kaupasta ja sitä menee näinkin paljon, on vastoin omaa kompostointiperiaatettani. Ämpäri pitää saada ihan ääriään myöten täyteen, minkä jälkeen se laitetaan pariksi viikoksi valmistumaan. Valmistunut massa jälkivarastoidaan sen jälkeen vanhaan multaan, jonka määrä on saman verran kuin lisättävä bokashimassa. Tätä vaihetta kutsutaan multatehdas-vaiheeksi. En siis aiemmilla kerroilla päässyt koskaan sinne asti, sillä boka-ämpärini haisivat kuin pahinkin kaatopaikka. YÖK! Nyt tuoksu on appelsiinin terästämä viinietikka, ei siis paha. Olen siis ilmeisesti onnistunut tällä kertaa paremmin. 

Maaliskuun lopussa säiliö on vihdoin täynnä ja siis odottelen pari viikkoa sen valmistumista, jonka jälkeen se siirretään multatehtaaseen. Tosin en tiedä vielä mihin multaan sen silloin laitan, koska minulla ei ole mitään vanhaa ravinneköyhää multaa missään jemmassa.


Kirjoitussarjan hienous on, että kaikilla on linkit muiden kirjoituksiin ja on todella helppo löytää samasta aiheesta monelta eri kantilta näkemyksiä ja kokemuksia.

Tässä linkit kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.

Vyöhyke 1

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/

Kakskulma https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/

Vyöhyke 2

Finland Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html  eli tämä sivu, jota juuri luet.

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html

Omavarainen vegaani https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/04/helppo-ja-toimiva-komposti-omavaraisuus.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-4/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/04/omavaraisuutta-vuodelle-2021-huhtikuu.html

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2021/

Villa Kotiranta https://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-huhtikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-4-2021/

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21149

Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/04/04/suuntana-omavaraisuus/

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-4.html

https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/04/kompostoinnista.html


Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/meilla-kompostoidaan-jokaisella-nurkalla-ja-lannoitetaan-miten-sattuu/

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=680

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/04/05/huhtikuu-21-lannoitus/










18 kommenttia:

  1. Kylläpäs nuo kompostorit ovat hienon näköisiä! Onko niihin tarkempia piirustuksia tms rakennusvaihekuvia jossain? Haluaisin nimittäin pari mittasuhteiltaan järkevämpää kompostoria ja kattopeltiäkin olisi sen verran että sisäseinien rakentaminen onnistuisi niillä. Ja itse asiassa olisi myös vanhoja ekovillalevyjä eristeeksi :D Mutta kaikki vinkit olisivat erittäin tervetulleita. Tyhjennysluukun toimintaa pitänee ainakin tarkasti pohtia, tuntuu että monissa kaupan malleissa tuo luukku on se laitteen kehnoin osa.

    Kanalassa on muuten sekin oheishyöty että kaikista varotoimenpiteistä huolimatta osa kanoille kuivatuista horsmakerpuista homehtuu aina, joten niistä saa sitten talvellakin näppärästi vihreää ruokaa kompostorille. Tässä juuri mietiskelin sitä, kun ennen muinoin hakattiin kuusenhavuja eläimille aluseksi, että taitaa olla juurikin täydellinen sopusointu siinä jos on pieneksi silputtua kuusta ja eläintenlantaa sekaisin. Molempien maatumisprosessissa taitaa mennä suurin piirtein sama aika?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompostorit ovat todella toimivia, vaikka ovatkin itse tehtyjä. Malli on otettu kompostikirjasta, mutta en saa sitä tähän kommenttiin linkattua, joten muokkaan kirjoitusta sen verran, että laitan linkin sinne. Hyvä kun otit puheeksi, sillä se on tietenkin tärkeä tieto. Näissä minun omissani ei ole tyhjennysluukkua, sillä tyhjennän aina kokonaan yhdellä kertaa, yläkautta. Täytän siis toista ja toisessa on edellinen täyttökerta muhimassa. Kun täytettävä tulee täyteen, pussitan muhitetun ja siirrän täytettävän muhivaan. Teen tämän yläkautta, jolloin massa kääntyy samalla ja muuta hoitoa se ei sitten tarvitsekaan.

      Poista
  2. Sinulla on hyvännäköiset nuo itsetehdyt kompostorit.
    Tästä postauksesta sai vanhakin harrastelija hyviä vinkkejä esim. seosaineista.
    Meilläkin on itsetehtyjä, hyvin toimivia kompostoreita, mutta ne eivät ole mitään silmäniloja.
    https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/04/kompostoinnista.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos näyttävät kuvassa edes jotenkuten näteiltä..... Olen tuumannut, että voisivat ne ehkä vähän kauniimpiakin olla. Toisaalta, ne eivät näy pihasta pois, joten minulle riittää, että ne toimivat tarkoitukseensa nähden hyvin.

      Poista
  3. Olipa mahtava faktapaketti! Upeat noi itsetehdyt kompostit.

    Kiitos myös polttomoottorihaketin vinkistä - se tuli sopivaan saumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että pidit kirjoituksesta. Kompostointi on ihan ykköshommaa puutarhassa. On valtavan palkitsevaa, kun voi kierrättää ravinteita omassa puutarhassa ja samalla auttaa myös maaperäeliöiden elinmahdollisuuksia. Naapurustonkin kanssa on paljon yhteistyötä, kun saan risuja, kannonjyrsimismörskää, biojätteita yms. yms.

      Poista
  4. Nyt tuli kyllä sellainen tietopaketti kompostoinnista, että oksat pois! Wau! Kipaisin heti jutun luettuani nettiantikkaan metsästämään tuota mainitsemaasi kirjaa, joka on itselle ihan uusi. Oli tilattava ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain kirjan puolisoltani lahjaksi. Sitä ennen en onnistunut saamaan kompostiin lämpöjä ylös millään. Kirjan avulla ymmärsin, mistä touhussa on kyse ja samalla innostuin aivan valtavasti kateviljelystä ja siihen jäin myös heti ihan koukkuun. Kateviljely ja kompostointi tekevät puutarhuroinnista niin helppoa.

      Poista
  5. Onpas hienot kompostorit ja todella hyvä postaus. Kiitos. Tästä syntyi paljon ajatuksia. Ihanaa kevättä!

    VastaaPoista
  6. Tuo olikin uutta tietoa, että tietyissä kuorissa on ylimääräisiä aineita. Minullakin on talvisin paljon banaanin ja sitruksien kuoria ja niitä kahvinporoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko laittanut myös kahvinporot bokaan? Olen tässä nyt kahden vaiheilla, että jatkanko noiden kahden ämpärin jälkeen vai en bokailua. Varsinkin kahvinporot ovat ratkaisevia, sillä niitä tulee todella paljon. Keitän joka päivä vähintään 2 kertaa 10 kuppia..... (tiedän... juon liikaa kahvia....)

      Poista
  7. Hih! Mä olen just sitä koulukuntaa, joka ei pistä kahvinporoja bokashiin. Mutta vaan siitä syystä, että sitä tulee niin paljon ja kippaan suoraan pioneille ja talvella saatan käyttää hiekotukseenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon siis tulee minullekin.... ehkä tarvii ottaa niille ihan oma saavinsa terassille. Koiran vuoksi en niitä voi oikein hiekoitukseen käyttää, mutta lämpökompostorissa eivät erotu muusta biomassasta mitenkään.

      Poista
  8. Mahtava tietopaketti! Olet oikea kompostoinnin guru!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan sitä toivoo, että pystyisi antamaan lukijalle jotain lisäapua puutarhailuun. Rehellisesti sanottuna, olen ihan addiktoitunut mullantuotantoon....

      Poista
  9. Haketin olisi kyllä tarpeen. Monesti olen haaveillut ja muutaman kerran olen vuokrannut kun on tullut kerättyä isompi määrä haketettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin paremmat vaihtoehdot, koska voit käyttää ymmärtääkseni traktoria vääntövoimana. Itselläni traktoria ei ole ja näitä pienkone-hakettimia ei ole ollut vuokralla. Tiedustellessani aikoinaan haketinta eri vuokrausfirmoista, totesivat, että on kannattamatonta liiketoimintaa, kun palautuvat aina jollain tapaa rikottuina.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla