Valkosipulit valmiina talvehtimaan

Nämä jätettiin talven ruokailuun.

Tänä kesänä valkosipulit kasvoivat niin hurjasti että näin hyvää satoa ei ole tullut koskaan. Muistan vielä yhden epäonnisimmista istutuksista, kun kynsiä oli melkein  300, eikä juuri yhtään kasvanut. Viime syksynä perustin penkin oikein huolella. Kannatti, sillä lähes jokainen kynsi tuotti sadon. Nyt on talveksi enemmän valkosipuleita kuin ikinä.

Itusipuleita

Valkosipulit kukkivat joskus ja niihin muodostuu keippejä. Jotkut käyttävät niitä ruuanlaitossa nuppuvaiheessa. Minä leikkaan joskus keipit pois ja joskus annan olla. En ole huomannut mitään vaikutusta satoon. Keippiin muodostuu kukinnan jälkeen ituja, joista voi alkaa kasvattaa valkosipuleita. Ensimmäisenä vuonna kasvaa sellainen pikkiriikkinen paisunnos juuriosaan ja maanpinnalla on ruohosipulin vartta muistuttava varsi. Jos tällaisen jättää maahan kasvamaan seuraavana vuonna siitä kasvaa yksikyntinen sipuli. Kaupassa on sellaisia välillä myynnissäkin. Ne eivät ole siis mikään erillinen lajike, vaan toisen vuoden valkosipuli. Jos tämän jälleen jättää maahan kasvamaan, kolmantena vuonna kasvaa kynsiin jakautunut sipuli. 

Itusipuleita kylvettäväksi keväällä.

Kynsiä

Jos haluaa saada yhdessä vuodessa satoa, pitää kasvatus aloittaa kynsistä. Nykyään kylvöön tarkoitetut valkosipulit ovat aika hintavia, joten suurta satoa havitteleva joutuu raottamaan kukkaronnyörejä aika paljon. Itse olen nykyään valkosipuleista omavarainen kokonaan. Kasvatan sekä itusipuleista, että kynsistä, eli koko ajan on tulossa valtavat määrät satoa, jota voi hyödyntää seuraavan vuoden kasvatuksessa. Suosittelen tätä tapaa. Itusipuleiden kasvatus on helppoa. Laitan niitä hajakylvönä milloin mihinkin penkkiin, kitken vähän rikkaruohoja kesän aikana ja syksyllä otan talikolla massana ylös jatkokasvatusta varten. Niitä ei haittaa, vaikka olisivatkin olleet melko tiheässä.

Ravinteikas ja kosteutta pidättävä maa

Valkosipulit tarvitsevat ravinteikkaan maan ja kosteutta pitää olla tasaisesti koko ajan. Tässä omat ohjenuorani valkosipulipenkkiä varten. Viime vuonna otin ladatun biohiilen käyttöön ja aion jatkaa sitä kyllä. Nyt on puutarhani maat biohiiletettyjä melko voimakkaalla kädellä ja siksi en lisännyt tällä kerralla sitä maahan. Teen aina kunnon kylvöuran, jota parannan. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kasvatetut minimaissit olivat hirmuinen pettymys. En tiedä, oliko syynä lajike vai sääolosuhteet, mutta maissit olivat todella mauttomia. Sokeria ei ollut kertynyt juuri lainkaan. Eli koko maissipenkki pääsi suoraan hakettimeen yhdessä risujen kanssa. Haketustuotos pääsi kylvöuran pohjalle ja mukaan vähän ruohonleikkurilla silputtua perkuujätettä. Puun ja vihreän massan  yhdistelmä maatuu hyvin ja lieroilla riittää purtavaa. Hakemörskän päälle tyhjensin kompostia reilun kerroksen. Kompostin päälle tuli multaa, jota lannoitin kanankakkarakeilla ja vielä lisää multaa, johon kynnet, yksikyntiset ja ensimmäisen vuoden itusipulitaimet istutetiin. Kaikkia kolmea kasvuvaihetta siis mukana. 

Kunnon kylvö- tai siis istutusura.

Yllätyksiä tulee joskus vastaan. Viimetalven myyrän ruokavarasto.

Maaperän apureita oli paljon ja ne oli kookkaita. Kaikki pääsivät hakemörskän kimppuun.

Pohjalle maissin ja risun haketusseosta.

Komposti- ja multakerroksesta ei tullut kuvia. Tässä valmis penkki, jossa on vielä päälläkin maissihaketta.

Perkuujätteet, joita oli 1000 l säkki täynnä, silputtiin keräävällä ruohonleikkurilla ja levitettiin kasvimaan pintaan talvikatteeksi ja lierojen ruuaksi.

Heti tuli pakkasyö. Lieroilla on lämmin peitto päällään aja alla lämpöä tuottava maissihake, eli mukavasti tarkenee vielä pitkään.

Kasvimaan pinnalla leikkurimörskää.

Syksyn juttuja

 Valkosipulien istutus

Omasta sadosta istutukseen suurimmat kynnet.

Meillä on ollut jo monta vuotta tapana kasvattaa omat valkosipulit. Maun ja hauskan harrastuksen lisäksi itse kasvatetuissa valkosipuleissa on kaksi asiaa, joista en pysty sanomaan, että mihin ne perustuvat. Ensimmäinen näistä on, että ne eivät laukaise migreeniä, kuten kaupan tavanomaisesti viljellyt tekevät. Toinen asia on, että vaikka omia valkosipuleita söisi miten paljon, niistä ei tule ihon läpi sitä sellaista aivan kamalaa hajua.

Suurista kynsistä tulee hyvä sato.

Monta vuotta sitten perustettu itusipulipenkki oli aivan pahuuden vallassa, eli rikkaruohoissa. Ne ovat keväällä niin hentoisia, että miljoonapenkistä oli vaikea kitkeä rikkaruohot ja loppukesästä tilanne oli menetetty. Viime syksynä otimme sieltä jokusia oikeaan valkosipulimaahan. Tänä vuonna päätin purkaa miljoonapenkin kokonaan. Talikoin koko maan, otimme sipulit talteen ja erittäin huolellisesti kaikki rikkaruohot kompostiin.

Tämän syksyn valkosipulipenkki perustettiin kesän maissimaahan. jätin pohjalle hakettimella murskatut maissinvarret ja laitoin miljoonapenkistä kaivetun mullan päälle. Päätin tyhjentää sen kokonaan ja ottaa mullan uuteen maahan, sillä aina käy niin, että sipuleita jää huomaamatta ja lopulta valkosipuleita kasvaa kaikkialla. Mullan päälle laitoin ladattua biohiiltä ja sekoitin sen kevyesti maahan.

Ladatut biohiilet maahan.

Valkosipulin kynnet istutettiin tähän biohiiletettyyn multaa ja päälle päätin laittaa tänä vuonna pussimultaa, Biolanin mustaa multaa. Tähän oli kaksi syytä. Uuden kasvihuoneen kasvualustan rakentamiseen on mennyt kaikki uusi kompostimulta ja muualla ei ole multaa otettavaksi. Oli vähän niin kuin pakkorako. Onhan tästä se hyöty, että keväällä ei ole vanhasta mullasta kasvamassa heti rikkaruohoja into piukassa.

Valmista tuli.

Valmista tuli ja hyvä mieli. Nyt saa valkosipuleiden osalta talvi tulla. Keväällä penkki saa runsaasti kompostimultaa päälleen. Biohiili auttaa kosteudenhallinnassa, sillä kevään lumien sulamisvedet pääsevät imeytymään hiiliin ja niistä riittää vesivarastoa pitkään keväälle. Maa on runsasmultaista muutenkin, koska kaikki oma multani on kompostista tullutta. Jättisuuria kynsiä laitoin 32 kpl, normaalikokoisia 40 kpl ja yksivuotisia itusipuleita noin 55 kpl.

Valkosipulit pinnalla

 Aika isot erot itusipuleissa ja kynsistä laitetuissa

Itusipulit  ovat niitä valkosipulin kukkasta muodostuvia pikkuruisia sipuleita, joista voi lisätä valkosipuleita. Ensimmäisenä vuonna niistä kasvaa vain yksikyntinen sipuli ja toisena vuonna se jakautuu kynsiin. Meillä tuli itusipuleita niin valtavasti, että emme jaksaneet laittaa niitä väljästi multaan, ei meillä olisi kyllä kasvimaan pinta-alakaan oikeasti riittänyt. Laitoimme kaikki siis ihan hajakylvönä tosi tiheään. Hienosti ne kasvoivat, tosin rikkaruohoja ei niiden väleistä pystynyt lainkaan nyppimään. Eipä tuntunut haittaavan, vaikka vasta syksyllä revin ylimääräiset maasta pois. Nyt tänä keväänä samaiset sipulit ovat jo aloittaneet ajat sitten kasvunsa. 

Itusipulien "miljoonapenkki".

Syksyllä siirsimme joitakin itusipuleita väljempään kasvuun kasvimaalle kynsistä kasvatettujen viereen. Nyt keväällä on hauska seurata, miten näiden molempien kasvu etenee.

Itusipulien siirrännäinen. Oikeasti paljon hennompia kuin yläkuvassa olevassa miljoonapenkissä.

Tällä hetkellä itusipulisiirränteet ovat huomattavasti heikommin kasvussa, kuin alkuperäisessä tiheässä kasvupaikassa olevat. Kynsistä lisätyt ovat jo jonkin verran tulleet mullan pintaan. Kasvu näyttää vankalta. Perustin kasvualustan huolella kompostista ja laitoin vielä lisälannoitusta, sillä valkosipuli tarvitsee runsasravinteisen maan.

Kynsistä lisätyt kasvavat vahvoina.

Maahan tulee kate, kunhan kaikki ovat nousseet pintaan, etten vahingossa peitä uutta kasvua liikaa.

Tauko venähti aika pitkäksi ja kesän sato oli huono

Syksy oli pitkä ja monipolvinen. Uskon, että lähes jokainen puutarhuri ehti tehdä tarvittavat syystoimet, sillä uusia mahdollisuuksia tuli monia. Itselläni meinasi jäädä moni asia tekemättä, kerran satoi lumikin jo kasvimaalle. Onnekseni sula-aika tuli takaisin ja pääsimme jatkamaan valmistelujamme.

Perunasato nousi taksvärkkityönä. Kesäisen tapaturman takia en pysty vieläkään tekemään normaaleja puutarhatöitä, vaan tarvitse apua lähes kaikkeen. Kykkiminen on nimittäin ihan mahdotonta, siis juuri sellainen, mitä perunannostossa tarvitaan. Valitettavasti osa perunasadosta jäi maahan aikataulusyistä. No ei haittaa, keväällä ne ovat oikeasti ihan syömäkelpoisia, eli omia perunoita saadaan silloinkin maasta.

Maa-artisokat pääsivät jälleen yläkoululaisten kotitaloustunnille. Mukavaa, kun voi antaa erikoiskasveja kouluun. Muuten ei varmaan niitä olisi lainkaan kokeiltavissa hintansa takia. Tänä vuonna ei onnistunut kesäkurpitsat, joten niitä en saanut annettua koululaisille lainkaan. Oma vatsani ei kestä kunnolla maa-artisokkaa ja kasvatankin niitä lähinnä pölyttäjiä varten. Tänä syksynä istutimme nurmialueella pitkän kaistaleen maa-artisokkaa, ihan vain kukkimaan. Emme siis aio nostaa siitä satoa lainkaan.

Syyskylvöinä laitoimme valkosipulien lisäksi monia juureksia, esimerkiksi palsternakkaa, mustajuurta ja keltajuurta. Lisäksi kylvimme tilliä. Jostain syystä emme ottaneet lainkaan kuvia työstämme. Outoa. Valkosipulisato oli aivan tosi huono tänä vuonna. Piti kyllä käyttää ne talvella ruuanlaitossa, mutta mieli muuttui melko nopeasti, kun menimme ostamaan istutettavia valkosipuleita. Toki olimme aika myöhään liikenteessä, joten ehkä jäljellä olevat yksilöt olivat kaikkein huonoimmat, mutta en voi mitenkään ymmärtää, että pienen pieni valkosipuli, jonka kynnet olivat aivan surkeat, maksoi 6 euroa. Jäljellä olevat 3 sipulia jäivät kyllä ostamatta. Myöhemmin kävimme toisessa puutarhassa ja kun otin puheeksi valkosipulien korkean hinnan, kuulin, että monella muullakin meni sato pilalle ja sen takia hinnat nousivat niin korkeiksi.

Onneksi meillä oli varsinaisten valkosipulien lisäksi myös viime syksynä kylvetyt itusipulit. Jaoimme niistä osan ensi vuoden sadoksi. Jakamatta jäi vielä aivan valtava määrä taimia, ne istutetaan kunnolla ehkä keväällä. Ehkä myymme osan jossain tapahtumassa muillekin.

Lantut kasvoivat hyvin, mutta epäonnisesti ne saivat kylmää ulkona ja jäävät sen takia käyttämättä joulun lanttulaatikkoon. Ne intoutuivat kasvattamaan uutta lehteä ja sen takia laitoinkin ne takaisin maahan. Hauska nähdä, miten ehkä kukkivat ensi vuonna ja tuottavat siemeniä.

No nyt tulee valkosipulia

 Uusi valkosipulimaa

Vanha kasvimaa sai nyt antaa kaiken tilan valkosipuleillemme.

Yhteen riviin meni 20 kynttä ja rivejä tuli lopulta 8. Riittääköhän? Hmm...

Penkki sai jatkoa, kun tyhjentelin korjattavia kohopenkkejä ja löysin unohtuneita valkosipuleita, kynsiä tuli 100 kpl lisää, eli nyt on liki 300 valkosipulia tulossa.