1.2.2021

Pienesti ja mukavasti omavaraistelua

Perusjuttuja, taviselämää


Lisääntynyt kotonaoloaika lisäsi viime keväänä monella suomalaisella puutarhaharrastusta. Lehtien sivuilta ja netistä on voinut seurata mitä hienompia puutarhaluomuksia ja erikoisempia kasvatussuunnitelmia. Lupasin kuitenkin itselleni syksyllä, että ensi keväänä on "back to basics"-aika ja siitä pidän kiinni. Olen Satakunnassa kasvuvyöhykkeellä II. En hörhöile, hifistele enkä kokeile uutuuksia. Kotipihassa kunnostin nyt syksyllä kasvatuspenkkejä, joita ajanhammas eli mikrobit olivat jo popsineet. Vuorasin loputkin kohopenkit kasvihuonemuovilla sivuseinistä tapahtuvan haihtumisen vähentämiseksi. Näistä laitoin kuvia tänne blogiinkin.

Viime kesänä tuli tosi hyvä perunasato, niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Valitettavasti käyttäjäkunta pieneni ja olin melko ihmeissäni, mitä teen yli 200 kilolla perunaa. Pojan koululuokka tuli talkoilemaan perunannostoon ja lahjoitin yli 100 kiloa luokalle myyntikäyttöön luokkaretkirahan keräämiseksi. Oli kyllä valtavan hienoa nähdä nuorten innostus työhön. Moni oli luullut, että perunamaalla on tylsää, tyhmää tai rankkaa, mutta työthän loppuivat kerta kaikkiaan ihan kesken. Myyntiäkin olisi saatu enemmänkin aikaiseksi, lopulta lahjoitin ennalta sovitun 100 kilon lisäksi vielä ylimääräistä. Tiedä, vaikka jollekin jäi itämään puutarhailusiemen ja uusia omavaraistelijoita kasvaisi näistäkin nuorista.


Perunaa, porkkanaa, hernettä, yrttejä


Perheessä on nyt monta kokkia, mutta soppa ei ole siitä huonontunut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useammalla on nyt ajatuksia, mitä meidän puutarhassamme pitää ehdottomasti kasvaa ensi kesänä. Tämän vuoksi nyt onkin tehty ihan eri tavalla viljelysuunnitelmaa. Kukin saa listata omat Must! -tuotteensa ja siitä sitten katsotaan, että mihin rahkeet ja kasvatus-alat riittävät. Ajattelen niin, että jos jokaisella on jotain omaa, niin sadon hyödyntäminenkin helpottuu. Aiemmin olen joutunut muistuttamaan, että sitä, tätä ja tuota kasvaa/kasvoi ihan omassakin puutarhassa, eikä tarvitse/tarvitsisi ostaa kaupasta.


Latva-artisokkien taimet ovat nyt talvehtimassa. Toivottavasti selviävät talven yli. Satoa muodostuu talvehtineista taimista aikaisemmin, mutta muuta eroa en huomannut viime kesänä, kun vertasin talvehtineita taimia ja uusia taimia. Osa kukinnoista pääsi kehittymään liian pitkälle, ensi kesänä pitää olla tarkempi ja aikaisempi sadonkorjuussa.




Kurkkuja tulee ehdottomasti ensi kesänäkin kausariin eli kausikasvihuoneeseen, jonka lämmitän keväällä hevoskalla. Samoin herneitä on listattuna kasvatettaviksi, sillä niin taivaallisia ovat oman maan herneet talvella pakkasesta otettuna.






Perunat ja porkkanat pysyvät kaiken aikaa kasvatettavien listalla. Perunat syödään meidän perheessä ympäri vuoden kuorineen, joten on ehdottoman tärkeää tietää, missä ja miten ne on kasvatettu. Torjunta-aineet tai väkilannoitteet eivät lukeudu meidän ruokavalioomme, eikä niiden aiheuttamat makuvirheetkään innosta ketään.




Kesäkurpitsasta oli viime kesänä taukoa, mutta syksyllä sitä kannettiin siinä määrin kaupasta, että pääsipä sekin ensi kesän kasvatettavat -listalle takaisin.




Pinaattikin oli jostain syystä pudonnut pois puutarhastani, mutta ensi kesänä sekin palaa, sillä syksyn viiletessä ulkoilun jälkeen samettinen pinaattikeitto on yksi parhaista lämmittäjistä.







Valkosipulit ovat puutarhassani aina ja iankaikkisesti. Kun on kerran saanut nauttia oman maan valkosipuleista, ei ole enää paluuta vanhaan. Nyt syksyn kylvöissä laitoin liki 300 kynttä. Enemmän kuin milloinkaan.




Olen addiktoitunut todella "pahasti" myös omiin viinirypäleisiin. Niiden makua ei voi verrata lainkaan kaupan rypäleisiin, joiden sokeripitoisuus on todella korkea. Näissä kotona, avomaalla kasvatetuissa, makeus on huomattavasti matalampi ja aromit tulevat muualta. Migreenipotilaana en voi käyttää mitään viinejä, mutta viinirypäleiden mausta totean silti, että niissä on viininen maku.




Maisseja kasvatan myös, vaikka viime kesänä ne eivät olleetkaan mikään menestys maun kannalta. Lajike oli eri kuin aiemmin. En siis tiedä, että johtuiko mauttomuus lajikkeesta vai kesän kasvuolosuhteista. Alla kuvassa on edellisen vuoden satoa ja samaa makeaa lajiketta aion laittaa ensi kesänäkin. Niitä voi syödä suoraan taimesta, kypsentämättä.






Janojuomaa työn touhuun ja vähän muutenkin 


Tuleeko sinulle joskus tarve saada jotain vähän hapokasta juomaa työn touhun lomassa janoosi? Et kuitenkaan halua juoda limonadia tai mehua. Itselleni käy juuri näin, sillä en välitä kovin makeista juomista ja toisaalta, jos laimentaa mehun kovin laihaksi makeuden vähentämiseksi, lähtee makukin. Makeutusaineita en käytä migreenin vuoksi. Onneksi ystäväni Reija tuli maininneeksi kombuchasta ja sai minutkin innostumaan siihen. Valmistus on helppoa ja vaivatonta ja ennen kaikkea edullista. Kunhan keittelee teetä scobyn (ns. volgansieni vaikka ei olekaan sieni) kasvatusalustaksi, laittaa mikrobien ravinteeksi sokeria ja odottelee noin viikon päivät. Eri makujakin voi toki tehdä pullottamisen yhteydessä maustamalla, mutta itse pidän siitä juuri tuollaisena, ihan tavallisena.  Jopa äitini 82 v. innostui siitä, samasta syystä kuin minä itsekin. Facebookissa on monia ryhmiä, joista saa vertaistukea ja ohjeita sekä valmistuksessa käytettävän scopyn joltain sinua lähellä asuvalta harrastajalta.




Oma maa mansikka, muu maa mustikka


Pensasmustikoita minulla pihassa monta pensasta. Niistä riittää koko satokauden napostelumustikat, mutta pakkaseen joudun hankkimaan ahkerilta poimijoilta. Mansikkamaan perustaminen tuntuu olevan ikuisuushanke. Ostin viime vuonna varmennetut Polka-taimet, mutta kevään kuivuus esti taimien istuttamisen. En pääse kastelemaan palstaani. Osan penkeistä ehdin kuitenkin tehdä jo valmiiksi ja siitä jatkan taas ensi keväänä lumien sulattua. Varmaa siis on, että ainakin noihin valmiisiin penkkeihin saan taimet. Osa ei selvinnyt kesän yli, sillä en siirtänyt niitä ajoissa lepopaikkaan maahan, vaan pidin niitä niissä pikkuruisissa ruukuissa. Sitkeimmät laitoin syksyn lämpimien päivien jatkuessa ja toivon niiden selviävän nyt näistäkin huippupakkasista (-25 astetta). Omavaraisuus mansikoista on siis edes hivenen lähempänä kuin milloinkaan aiemmin. Voihan olla, että nuo kesästä selvinneet sitkeät taimet ovat oikeita valioyksilöitä ja tuottavat hurjat sadot ja kestävät jatkossakin vähän kehnompiakin sääolosuhteita.


Kirjoitussarja, jonka osa tämä kirjoitus on


Tämä kirjoitus on osa omavaraistelusta kertovaa blogisarjaa, johon osallistuu lisäkseni moni muu bloggaaja. Uusi teksti julkaistaan aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9:00. Kaikki eivät välttämättä osallistu joka kuukausi ja matkan varrella voi tulla uusia bloggaajia mukaan. Omavaraistelu on kullakin omannäköistä puuhastelua ja elämäntapaa. Emme rajoita näkökulmia, emmekä ole mitenkään tiukkapipoisia omavaraisuuden määritelmästä ja siksi meidän joukkomme onkin niin iloista ja mukaansatempaavaa porukkaa. Alta löydät linkit kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna muiden kirjoituksiin. Nautinnollisia lukuhetkiä! 


Helmikuu

Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2021/

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/02/01/urbaania-omavaraisuutta-2-2021-lajikevalinnat/

Toivolan Puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/02/kultaakin-kalliimpaa.html

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/?p=162

Vyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/02/pienesti-ja-mukavasti-omavaraistelua.html  eli tämä juuri lukemasi kirjoitus

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/02/mehu-pihan-marjoista-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/01/suunnittelun-helppous.html

Villavaltaus https://villavaltaus.blogspot.com

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-2/

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/2/juomat.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-2.html

Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-helmikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-2-2021/

Mikä itä https://mikaita.fi/?p=659

Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu2021

Villifarmi http://www.villifarmilla.fi/2021/02/suuntana-omavaraisempi-elama-kesa.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20967

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2021/02/omavaraisempaa-elamaa-2021-osa-2.html

Vyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/ryystetaan-omavaraisesti/

Puutarhahetki (linkki nimessä)

Puutarha päiväkirja https://puutarhapaivakirjapuutarhapaivakirja.blogspot.com/2021/01/itse-tehty-minttutee.html

Vyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisuus.html

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/02/01/helmikuu-2021-juomat/

12 kommenttia:

  1. 200 kg pottua! Vau! Ja nuo kurkut ovat todella komeita. En ole niitä vielä yrittänyt kasvattaa vaikka periaatteessa olosuhteet voisivat olla ok täällä meidän viherhuoneessa. Kombucha pitäisi ehkä taas ottaa kasvatukseen, siitä on varmaan 20 vuotta kun viimeksi sellaista hoivailin. Ja kieltämättä omat viinirypäleet houkuttaisivat täälläkin. Olisi lupaava kasvupaikkakin tarjolla, ilmeisesti Zilga olisi turvallisin lajikevalinta. Täytyypä selvitellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viinirypäleet ovat todella vaivan arvoisia. Ostin aikoinaan jonkin ale-taimen ja unohdin sen olemassaolonkin. Olin nimittäin laittanut sen melko huonosti muiden kasvien taakse. Sitten ensimmäisen vuoden syksynä havahduin, että vallan mainiosti se olikin viihtynyt korkeiden kukkien takana. Suojasin talveksi kasvuharsolla, enkä uskonut niiden talvehtivan. Yllätys oli tosi suuri, kun keväällä alkoi puskea uutta kasvustoa. Rypäleiden pitää malttaa antaa kypsyä riittävästi, sillä makuaromi muodostuu vasta ihan kypsiin. Viime syksynä maistelin ensimmäisiä liian aikaisin ja luulinkin, että kasvukausi oli huono. Odottelu kannatti ja myöhemmin maku oli jälleen yhtä herkullinen kuin mihin on aiemmin totuttu.

      Poista
  2. Hienoa, kun ylimääräiset potut löysivät syöjänsä ja pojan luokka sai kartutettua matkakassa ja nauttia talkoista.
    Tiesitkö, että migreenin saattavat laukaista myös kaupan rypäleet? Ei siihen viiniä tarvita.
    Kombuchaa olen harkinnut kokeilevani, kun meilläkään ei tykätä makeista juomista.
    Meillä on rypäleitä sekä kasvihuoneessa, että ulkona seinustalla. Pidän ulkona kasvavien mausta enemmän ja väitän maun tulevan vasta viileinä, pimeinä öinä. Saatan olla väärässäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta tuo kaupan viinirypäleistä. jonkun teorian mukaan migreeni aiheutuu viininviljelyssä käytetyistä torjunta-aineista, jotkut ei kuulemma saa migreeniä luomuviineistä. En ole testannut. Lähinnä kommentoin tuota makua... että hassua kertoa sen olevan viinimäinen, kun en viinejä käytä 🤣😂.

      Poista
  3. Ihana idea lahjoittaa ylimääräiset potut talkoolaisten hyväksi. Meillä on viety kesäkurpitsaa päiväkodin keittiöön (onni on päiväkoti omalla keittiöllä).

    Minulla oli aika kauan vesikefiiri ja tykkäsin siitä, pitäisi hankkia taas sellainen tai sitten tuo volgan sieni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa tosiaan, kun voi antaa omaa ylijäämäsatoa muiden hyödyksi. Porissa Kuninkaanhaan yläkoulun kotitalousopettajat ovat erityisen ansioituneita monessa aktivoinnissa ja heille saa antaa kotitaloustunneille käytettäväksi satoa.

      Poista
  4. Tuo onkin mainio idea, että kodissa kaikilla on omia suosikkejaan kasvimaalla. silloin se innostus, kiinnostus ja samalla puuhailun halu syntyvät ihan itsestään.

    Tuo perunatempaus oli ihana, niin monella tapaa! Teidä tosiaan, vaikka niistä perunoista itää vielä uusi perunan kotiviljelystä kiinnostunut sukupolvi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä ehkä väsätään talkoilla linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja vielä myyntiin.

      Poista
  5. Kesäkurpitsa on meillä joka vuotisessa kasvatuksessa. Eihän se kesällä kyllä kaupassakaan mitään maksa, mutta minun ei ehkä tulisi sitä sieltä hankittua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, hassultahan se tuntuu kasvattaa edullisia kasviksia, mutta maku on niin mahtava oman puutarhan sadoissa ja toisaalta, niin vaivatonta käydä napsaisemassa herkkuja läheltä. Laitan kesäkurpitsaa myös pakkaseen kuutioimalla sopivan annoksen aina pussiin. Talvella tulee tällä tavalla mukava lisä esimerkiksi jauhelihakastikkeeseen helposti.

      Poista
  6. Mahtava perunasato! Kiinnostavaa tuo, latva-artisokkien talvehtiminen. Se on ihan uusi juttu minulle. En tosin ole latva-artisokkaa kokeillut kasvattaakaan. Mukavaa helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten niin moni asia puutarhassani, tämäkin tapahtui ensimmäisen kerran ihan vahingossa. En siivonnut kasvimaita syksyllä kokonaan, vaan osasta latva-artisokkia katkoin vain varret. Ajattelin, että muhkeat juuret ovat mieluista syötävää lieroille ja kuohkeuttavat maata. Oli sitten suuri yllätys, kun nämä juurakot alkoivatkin puskea uutta kasvustoa keväällä. Tämä talvi on ollut aika haastava, kun lunta tuli vasta nyt lopputammikuusta. Saattaa olla, että tänä vuonna talvehtiminen ei onnistu, aikanaan laajassa mittakaavassa.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla