Pakkasesta tillimurua ja timjamia

 pussinpohja ei vielä onneksi näy

Pakastettua tilliä majoneesin päällä.

Meillä kuluu yrttejä tosi paljon talven aikana. Emme tykkää kuivatusta tillistä, timjamista, rosmariinista, basilikasta tai ylipäätään kuivatuista yrteistä. Ne maistuvat tunkkaiselle heinälle, meidän mielestämme. Siksi säilönkin kaikki yrtit pakastamalla. Pakkasessa niiden maku säilyy raikkaana ja ruokaan tulee samat aromit kuin kesällä tuoreita yrttejä käyttämällä. Lisäksi pakastaminen on tavattoman helppoa. Yrtit eivät vaadi esikäsittelyä ja ne voi laittaa isona nippuna muovipussiin.

Tillin ja rutisteltua pieneksi pakastepussissa, kun se on jäätynyt. Helppo laittaa ruokaan.

Tällä samalla tekniikalla pakasta siis kaikki. Pientä esikäsittelyä teen vain tilille, siitä en laita pussiin paksuja varsia, vaan leikkaan vain latvat. Muissa yrteissä varsi ei haittaa. Lopputulos on kaikilla tällä tavoin sama. Pakastetun yrtin se syötävä osuus murenee jäisenä pieneksi ja on helppo annostella ruokaan. Ripottelee vain pussin pohjalta ruokaan halutun määrän. Monissa ohjeissa sanotaan, että basilikaa ei voi pakastaa. Luulen, että joskus on jossain kirjassa ollut tällainen ohje ja sitä sitten toistetaan omissa teksteissä, kokeilematta itse. Onneksi luin tämän ohjeen vasta sen jälkeen, kun olin jo kokeillut pakastaa ja todennut sen todella toimivaksi systeemiksi, myös basilikalla.

Timjamissa vähän vuodesta riippuen, joskus lehdet voivat olla vähän tiukemmassa, mutta irtoavat kyllä aina. Laitan joskus pelkkiä varsiakin kastikkeeseen hautumaan, tulee aivan upea maku niistäkin.

Lehdet on käytetty ja varret voi vielä hauduttaa kastikkeissa.

Timjamia kulutamme oikein tosi tosi paljon. Se sopii nimittäin sekä kalaan että kanaan. Pakastettua timjami ei voi koskaan olla liikaa, se on niin hyvää. Jos et ole ennen säilönyt yrttejä, tee se ensi kesänä. Yrttien avulla tulee oikeaa taloudellista säästöä ja ruokaan saadaan upeita aromeja. Talvella kasvihuoneissa kasvatetuissa tuoreyrteissä ei ole mielestämme mitään makua ja ne ovat hyvin kalliita. Yleensä niissä on pitkä varret ja vain vähän syötävää yrttiä. Ei uskalla edes laskea kilohintaa, huh huh.

Yrttejä saa myös talvehtimaan, jos ne suojaa pakkaselta harsolla ja keväällä ensiauringolta.

Helmikuussa 2020 suojattuna ollut timjami näytti tältä.

Nestemäisen lannoitteen helppo mittaustapa

 Ohjeen mukaan 1 ml litraan vettä eli kymmenen tippaa

Eli siis miten? Tippoja tulee pullosta niin nopeasti, etten ehdi mitenkään laskea niitä, ja toisaalta ei aina ole tuota litraa vettä. Kasvatan kaupan yrttejä ja salaatteja keväällä sisällä valon alla ja niiden kasvua joudutan nestemäisellä lannoitteella. Puutarhassani ja viherkasveillani käytän omaa kompostimultaa ja tukena tarvittaessa kanankakkarakeita. Rakeet eivät toimi kovin hyvin keittiössä yrteille... jonkin verran nimittäin saattaa tulla tuoksuja.

Siivoilin keittiön kaappia ja löysin vanhan lääkeruiskun. Uusi ruisku tulee aina tarvittaessa lääkkeen mukana, joten näitä vanhoja ei yleensä tarvi enää. Laitan niitä silti aina säilöön, niin sanotusti vastaisen varalle. Nyt tulin ajatelleeksi, että sehän on oiva väline nestemäisiin lannoitteisiin. Ehkä ajatustani herätti taannoin katsomani Tanskalaisen maajussin jakso, jossa hän leikkasi tällaisen ruiskun ja mittasi betonilaatan seokseen tulevan pigmentin määrän tarkasti. Hassua, miten joku asia voi jäädä alitajuntaan ja sitten putkahtaa esille aivan toisessa yhteydessä.

Lääkeruiskun täyttäminen käy kätevästi ja tein siitä pienen videon. Riippuen annosteluun tarvittavasta määrästä kannattaa valita sopivalla mitta-asteikolla oleva ruisku. Siitä on myös helppo tiputtaa ihan pikkiriikkisen vähän salaatille ja yrteille.

Tämä on kaupan salaatti, joka on kertaalleen syöty. Nyt sisällä kasvaa toinen sato ja keväällä sitten mullassa puutarhassa kolmas sato, varhaisemmin, kuin siemenestä kylvetyt. Kasvatan näitä aina keväisin muutaman, jotta saamme omaa satoa aikaisin. Tavanomaisesti laitan kasvihuoneen lämpenemään hevoskalla maaliskuussa ja silloin saan myös nämä jälkikasvatukset sinne lämpimään, pois sisältä. Joinakin vuosina maaliskuussa on vielä niin paljon pakkasia, että lämmitys käynnistyy vasta huhtikuussa, eli vähän aikataulut vaihtelevat eri vuosina.

Viime keväänä kirjoitin tästä jälkikasvatuksesta näin.

Tämäkin on alun perin sisälle ostettu timjami, joka jatkoi elämäänsä puutarhassa ja lopulta myös talvehtii siellä, harsolla suojattuna toki, viinirypäleen kanssa samassa penkissä. Timjamin voi muuten pakastaa talven käyttöä varten kätevästi. Leikkaat vain varret, laitat pussiin ja ripottelet varsista irtoavat lehdet ruokaan. Maku on todella vivahteikas, aivan eri, kuin talven kasvihuonekasvatetut kauppayrtit.

Pohdin lehtilannoitusta, kun kylvetyt latva-artisokat oli koulittava. Tiedustelin Leena Luodon @Puutarhan parhaaksi Facebook-ryhmässä, pitääkö ostaa erikseen lehtilannoitteeksi myytävää nestemäistä lannoitetta, jotta voisi suihkuttaa lehdille. Ei tarvitse, sain vastaukseksi. Annostus pitää kuitenkin puolittaa pienille taimille. Jos et vielä ole kyseisen ryhmän jäsen, niin suosittelen liittymistä, sillä siellä vastaukset eivät perustu "musta tuntuu" tai mummokin jo teki näin -tietoihin. Maailma ja säännökset muuttuvat ja siksi kaikkea vanhaa perinnetietoa ei kannata noudattaa kritiikittä. Lannoitusannostelun puolittaminenkin on helppo tehdä tuolla ruiskulla, koska asteikko on niin pienille määrille tehty.