Persimoni kasvaa hurjaa vauhtia

 Kunpa en nyt saisi sitä hengiltä

Kastelun kanssa saa olla kieli keskellä suuta. Kasvi on vielä olemattomassa astiassa jossa ei ole pohjareikää. En ymmärrä, miksi sen tuollaiseen ylipäätään laitoin. Olin tosi ajattelematon. Taisin olla niin innoissani siemenestä, etten tullut pohtineeksi asiaa mitenkään loppuun asti.

Tästä kokemuksesta innostuneena taidan laittaa pari muutakin siementä hallitusti multiin. Aiemmin minulla on ollut tapana tyrkätä sitruunaa, appelsiinia, mandariinia ja vaikka mitä viherkasvien ruukkuihin. Joskus ne itävät. Tälläkin hetkellä kiinanruusun ja muratin kanssa kasvaa jokin sitrushedelmä, mutta en tiedä mikä. Sitruuna se ei ole, sillä minulle on kerrottu, että sitruunapuun lehdet tuoksuvat sitruunalle. Taimi on huonossa kunnossa, latva on saanut vetoa ikkunasta. Ruukku oli kesän auringossa ja sateessa. Unohdin sen luumupuun alle. Sateet uittivat koko ruukun ja luulin jo menettäneeni tämän kiinanruusutaimen. Sitkeästi jäi henkiin, kun leikkasin kaikki kuolleet varret pois. Tunnistatko sinä, mikä sitrus tämä on?

Eräässä puutarhaliikkeessä oli koristeappelsiinipuita ja osa niistä oli ruskeiksi kuivuneita. Pieniä koristeappelsiineja oli tippunut lattialle, josta niitä poimin muutaman. Siemeniä oli ihan valtavasti. Laitan nekin multaan. Onkohan koristeappelsiini syötävä?

Apsiiniinimarmelaati

Itse tehden on todellinen herkku

Laitoinkin jo aiemmin Facebook-sivulleni kuvan, kun teimme itse ensimmäisen kerran appelsiinimarmeladia, eli apsiinimarmelaatia. Sellainen nimi sillä on meillä, sillä toinen lapsistamme loi nimen aikanaan.

Ohjeen otin Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset- kirjasta (Kustannusmäkelä, 2005) Englantilainen appelsiinimarmeladi s. 56.

Annoksesta tulee noin 2,5 litraa valmista marmeladia. 

500 g appelsiinia

30 g pomeranssia (en laittanut, vaikka oli ohjeessa)

2 sitruunaa (käytin sitruunamehua sellaisesta keltaisesta pullosta)

1 litra vettä

750 g-1 kg sokeria/kg keitettyä hedelmämassaa

Oma marmeladi on läpikuultavampaa, mutta silti makua on enemmän. Kaupan marmeladi on vaikeasti levittyvää, tiivistä hyytelöä, eli massa on saatu hyytelöimällä mehua. Nyt kun leipiä maistoi makuvertailuna, kaupan marmeladi ei maistu edes oikeasti appelsiinille.

Tämä on ikuisuuskeskustelu, missä järjestyksessä leivänpäälliset laitetaan. Meillä juusto tulee aina lopuksi, koska muutoin hillo valuu juuston päältä ja sormet sotkeentuvat. Kun juusto aina päällä (myös tomaatin ja juuston ollessa päällisinä), pysyy leipä kasassa ja sormet puhtaina. Lapsena koulukaverin äiti laittoi aina tomaatit juuston päälle ja minä sotkin aina pöytäliinan. 

Emme poistaneet valkoista osaa, vaikka ohjeessa oli niin. Ei haitannut makua yhtään. Ensi kerralla teemme vertailun ja poistamme. Kokeilemme myös hillosokerin käyttöä. Jossain toisessa ohjeessa neuvottiin jopa poistaman hedelmäkalvot. Siihen ei aio ryhtyä, sillä en halua marmeladin valmistuksen olevan niin työlästä. Nyt valmistunut marmeladi on todella raikasta ja hyvää. Ei niin makeaa kuin kaupasta ostettu ja se pistävä makuvivahde puuttuu kokonaan.

Vuosia sitten seurasin pizzeriassa pizzantekijän työskentelyä ja ihastuin tapaan, jolla hän levitti tomaattikastikkeen. Hän käytti siinä lusikan alapuolta. Sen jälkeen olen itsekin levittänyt muut kuin voin, lusikalla. Tavattoman kätevää. Käsi saa olla suoremmassa ranteesta ja levite leviää tasaisesti. Kannattaa kokeilla.

Aiomme testata myös veriappelsiineja ja greippiä, siihenkin on kirjassa ohje: 800 g greippiä/200 g sitruunaa/2 l vettä/2,5 kg sokeria. Sain naapurilta lainaksi painekattilaa, voisikohan sitä hyödyntää myös?

Ostin kerran jostain messuilta porkkanamarmeladia, ja ilokseni siihenkin on ohje: 500 g porkkanaa/2 sitruunaa/4 dl vettä/1 kg hillosokeria. Tätä aion tehdä pienistä harvennusporkkanoista sitten keväällä. Ehkä teen testin jo aiemmin kaupan luomuporkkanoista.