Märän biojätteen käsittely helpoksi keittiössä

  Pelletit kätevä apu

Harmitteletko, että jäi nestemäistä kastiketta tai keittoa, mutta et tiedä, mitä sille voisi tai kuuluisi tehdä? Viemäriin jätevesilaitoksen käsiteltäväksi on turha laittaa mitään ylimääräistä. Eikä mahdollisten viemäriongelmien välttäminen varsinkaan ole mikään vähäpätöinen syy myöskään. Kovat, eläinperäiset rasvat, ovat nestemäisiä lämpiminä, mutta kovettuvat jäähtyessään, kuten esimerkiksi kinkkurasva jouluna, ja aiheuttavat tukoksen viemäriin. Sen sijaan, että heittäisit kovettuneena sen sekajätteeseen, voit kompostoida sen itse helposti. Nestemäisetkään eivät sovi sekajätteeseen, mutta kompostiin kylläkin.

Ratkaisu löytyy pelleteistä, joiden imukyky on aivan valtaisa. Nesteen määrästä riippuen, kourallinen tai kaksi, riittää nesteen hallintaan.

Puu- ja olkipellettejä myydään eläinsuojakuivikkeiksi ja polttoon. On ihan sama, kumpia käytät. Valintaan vaikuttavat varmastikin hinta, pakkauskoko ja saatavuus lähelläsi olevissa kaupoissa. Itse olen käyttänyt niin poltto- kuin kuivikepellettejä, sekä puusta että oljesta tehtyjä. Kaikki toimivat aivan yhtä hyvin.

Säilytän pellettejä pienessä kipassa kompostikaapissa ja tarvittaessa laitan nesteeseen imeytymään. Alla olevassa kuvassa näkyy lihapullista jääneen kastikkeen imeyttäminen. Nyt massa ei ole enää liian märkää ja kuivikkeet turpoavat ilmavaksi massaksi, joka omalta osaltaan myös edistää kompostin toimintaa.

Samoja pellettejä voi myös yhdistää itse tehtyyn hakkeeseen, jos hake on kovin isojakoista, eli huonosti nestettä imevää. Yhdistelmä, jossa on pellettejä ja tuota isojakeista haketta, on loistava talven kompostoinnissa.

Biojäteastia sisällä hajuttomaksi

 Mihin laitan ja miten saan hajuttomaksi?

Monet keittiöt on rakennettu sellaisiksi, että biojätteen keräys ei ole ollut ajankohtaista ja mitenkään omassa mielessä. Niin on ollut meilläkin. Keittiön rakensivat edelliset asukkaat. Roskille on sinänsä tilava vetokaappi, mutta siellä on jo metalli-, muovi-, paperi- ja sekajäteämpärit. Biojäte ei mahdu ja muutenkin olisi epäkäytännöllistä laittaa biojätteitä pöytätasoa paljon matalammalla olevaan tasoon.

Itse rakentaen bioastialle vetohylly kaappiin

Olen ratkaissut ongelman poistamalla tiskipöydän alla olevasta kaapista yhden hyllyn ja kiinnittämällä tilalle mekanismin, joka on monella roskaämpärissä. En ole mikään rakennustaitaja, vaan todella poropeukalo, mutta niin vain onnistuin. Uskon, että onnistut siis sinäkin.

Pellettejä biojäteämpärin pohjalle

Biojätteistä kertyy usein nesteitä, ja mitä lämpimämpää, sitä nopeammin haju on kamala. Olen kokeillut monia eri vaihtoehtoja, kaikki sanomalehtisilpusta kananmunakennoihin. Mihinkään en ollut tyytyväinen. Nyt olen kohta kaksi vuotta käyttänyt puupellettejä pussin alla ämpärin pohjalla. Samoja pellettejä, joita voi polttaa tai käyttää eläinkuivikkeena. Ratkaisu on halpa ja riittoisa. Pellettejä ei tarvitse vaihtaa joka tyhjennyskerta, vasta sitten kun ovat turvonneet kosteudesta täyteen tai ovat likaantuneet liikaa.

Miten sinä kerään biojätteet sisällä?

Mistä tiedän mitä pitää korjata puutarhassani?

Sinä olet puutarhasi olosuhteiden paras asiantuntija!

Kuivuiko maa karrelle, kun vettä ei satanut moneen viikkoon? Pitikö hyppiä lammikoiden yli syyssateissa? Nuukahtaako puutarhasi, kun tulee kuuma hellepäivä? Kaatuivatko taimet kumoon tuulisilla säillä? Oliko sadonkorjuu tuskaista liian kovan maan vuoksi? Katkesivatko porkkanat tai purjosipulit, vai olivatko porkkanat kenties lyhyitä pönäköitä tai kiemuroita vänkyräsääriä? Oliko pienten taimien vaikeaa kasvaa ensi alkuun? Vai kenties jotain aivan muunlaista juttua harmittelit?

Dokumentoi havaintosi eli kirjoita ne muistiin

Jos et ole huomannut miettiä näitä aiemmin, niin nyt uuden kasvukauden kynnyksellä kannattaa aloittaa jokin muistiinpanovihko, johon teet havaintoja. Seurannastasi tulee näin systemaattista eli järjestelmällistä. Muisti pakkaa pettämään ja puolen vuoden päästä ei ole enää lainkaan niin selvää, mitä tapahtui missäkin puutarhankolkassa ja nurkassa.

Ongelma ja sen seuraus

Havainnot ovat siis seuraus jostain mahdollisesta ongelmasta. Vielä ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä toisin. Joskus käy niin, että sama seuraus tai oire voi olla monesta eri asiasta ja tekeekin korjausliikkeen itse asiassa ihan väärään juttuun. No, korjausliike ei välttämättä ole silti mikään huono asia, mutta ei korjaa olemassa olevaa ongelmaa. Jos näin käy, pitää miettiä uudelleen, että mistäköhän tässä nyt on ihan oikeasti kyse. 

Voit laittaa minulle vaikka viestiä, niin mietitään yhdessä.

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia? Se on seuraavan kerran aiheena.