Pikaisen kukkamaan kevättyön vaikutus

 Kasvu vahvaa ja kukintoja hurjasti

Muistatko, kun kerroin, miten kukkamaan saa keväällä todella nopeasti kuntoon? Sen lisäksi, että homma sujuu käden käänteessä, se tuottaa hyvinvoivan kasvimaan.

Kevät ja kesäkuu on ollut kovin kuiva, mutta eipä ole kuivuus haitannut kukkamaata. Paksu kompostikate pitää kosteuden maassa. Aurinko ei pääse haihduttamaan maan pinnasta kosteutta, eikä pinta kovetu. Koska kompostiin laitetaan tosi paljon kaikenlaista vihreää, on myös ravinteita paljon. En tarvitse muita lannoitteita näihin kukkamaihin lainkaan.

Tuon liljan (ns. keisarin kruunu) varsi on peukalon vahvuinen noissa kahdessa vasemman puoleisessa kasvissa. Aiemmin, kun äiti hoiti vielä näitä, hän joutui aina tukemaan, ettei varret kaadu. Hän ei malttanut rajoittaa päiväliljan kasvua, jolloin liljat eivät saaneet valoa, eikä hän käyttänyt mitään katetta eikä lannoitteita. Maa oli aika paljon köyhtynyt vuosien aikana.

Kylvin tuohon kiven eteen nyt vielä vähän maissia, ihan vain viherkasvustoksi, eli käytin popcorn-jyviä. Kylvin ne suoraan tuohon kompostin pintaa ja laitoin vähän hiekkaa päälle. Tämä on taas tällainen kokeilu, ei haittaa, vaikka mitään ei kasvaisi.

Ukonhatut ovat tänä vuonna todella vahvassa kasvussa.  Koko puska on ihan läpitunkematon. Tykkään näistä tosi paljon. Ovat edesmenneen anopin kukkamaasta pelastettuja.

Raparperin on tuossa ihan vain pölyttäjien iloksi. Nyt vasta huomaan, että en ottanut lainkaan sellaista kuvaa, jossa näkyisi sen iso kukinto. Pölyttäjät tykkäävät siitä kovasti.

Pirkko tuli töihin

 Näitä ei näe kovin usein

Illan puutarhakierroksella tämä löytyi ukonhatustani. Alkaa olla ihan ruuhkaa pian, kun toisessa ukonhatturyppäässä on rahayökkönen ja nyt tässä pirkko. Mielestäni se on ruutupirkko, mutta en ole hyönteisasiantuntija.

Tämä on ihan pikkiriikkinen, kuvan otti puolisoni Kari makroputkella. En itse onnistunut saamaan sellaista kuvaa, että pirkon pystyi suurentamaan tällain isoksi kuvaksi. Tarvii vielä opetella kuvauksen kikka kaks konsti kolmosia.

tässä alla minun aikaansaannokseni.... hehe. Toki pirkko ehti kulkea vähän eri kohtaan kuvaussessioiden välillä.... mutta kyllä se vika oli kuvaajassa, väärät asetukset. En nähnyt 7x luupilla mitään syötävää, mutta jotain pirkko varmastikin herkuttelee.

Tämä on suurista iloista puutarhanhoidossa ilman torjunta-aineita. Pihasta löytyy monenlaisia hyönteisiä. Aika tarkkaan niitä pitää toki etsiä, kun lymyävät välillä aika piilossa. Terminä tämä on IPM eli Integrated Pest Management -touhua. Pidän syksyllä Satakunnan puutarhaseuralle luennon aiheesta. Ilmoittelen siitä kyllä sitten.

Ei kannata olla heti tuhoamassa kaikkea

 

Tällaisia löysin kukkapenkistäni

Tyrnien alla olevissa ukonhatuissa on nyt joku vierailemassa. En tiennyt, onko kyse kutsumattomista vai keistä. Laitoin kysymyksen Facessa Leena Luodon ryhmään. Sieltä lähes aina saa vastaukset ja lisätiedot. Ja sainhan minä. Kyseessä on perhosen toukka. Eikä minkä tahansa perhosen, todella upean yökkösen https://www.perhoset.fi/historia/plusiinae/pol-moneta.htm nimittäin Rahayökkösen. En enää availe sykeröitä, kasvakoon rauhassa perhosiksi. Sitä vain mietin, että kun ovat tuon nimisiä, niin tuovatkohan sitten puutarhaan rahaa myös?

Veijarit eivät ole tiukasti kasvissa kiinni ja sykeröä avattaessa yleensä tippuivat maahan. Jätin näitä auki, jos vaikka pihamme lintuperheet löytäisivät näitä poikasten ravinnoksi. Meheviä proteiinipatukoita, nams ja rouskis. Ehkä jopa oravat voisivat popsia näitä lisäravinnokseen. Enempää en näitä siis linnuillekaan syötä, saati oraville. Moni olisi jo tarttunut ties mihin saippualiuokseen, valitettavasti. Ihan turhaa tai oikeastaan turha on väärä sana, ihan hirveän haitallista! 

Sykeröitä ei meinannut ensin huomata, sillä kasvava terve vierailijaton latva näytti hyvin samalta. Ainoa ero oli, että veijareiden majoittama latva on kallellaan sivullepäin

Kukinta varmaankin jää laimeammaksi, mutta ei se kokonaan katoa. Latvoja on paljon ja vain joissakin on näitä B&B majoittujia.