Onko kompostisi "bensa- vai dieselmoottori" paloperiaatteeltaan?

Komposti ja sen toiminta on mitä ihmeellisin asia. Mitä oikeastaan kompostissa tapahtuu?

Mitä tarkoittaa kompostin palaminen?

Kompostin palaminen kuulostaa ensi alkuun ehkä vähän oudolta sanonnalta. Eihän liekkejä ja savua näy, eikä takasta tuttua tuhkaakaan synny. Palaminen kuvastaa kuitenkin hyvin mikrobien aineenvaihdunnassa syntynyttä lämpöä, joka näkyy kompostin kuumenemisena, siis palamisena. Olosuhteiden pitää olla sopivat: lämmön, kosteuden ja materiaalin osalta. Tuloksena siis syntyy hiilidioksidia, vettä ja epäorgaanisia suoloja, lämpöä ja hyvin pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia.

Vaiheittainen prosessi

Kompostin toiminnassa on erilaisia vaiheita, jotka eroavat tuotetun lämmön määrässä. Alkuvaiheessa mikrobit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja prosessi etenee kohti vaikeammin hajotettavia osasia. Yllä olevassa kuvassa näkyy, että kuumimmillaan komposti on termofiilisessä vaiheessa. Käytännössä, kun kompostiin laitetaan koko ajan lisää uutta hajotettavaa, ei synny tällaista voimakasta eroa lämmössä, ainakaan omassa kompostissani. Lämpö pysyy korkealla koko ajan, kunnes tulee aika tyhjentää täytössä oleva "kehkeytyvään". Erilaisilla mikrobeilla on erilaiset kyvyt hajottaa erilaisia materiaalia ja se on yllä olevan kaavion näyttämän lämpöjakauman syy. Lämmöntuotto on erilaista eri vaiheiden uurastajilla. Sienet pärjäävät alemmassa ph:ssa kuin bakteerit, joista useimmat nauttivat olostaan pH:n ollessa lähempänä 7:ää

Alussa touhussa ovat aktiivisesti mukana bakteerit ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tämä on helppo havaita ihan käytännön kokeella. Kokoa esimerkiksi ruohonleikkuujätettä, joka on hyvin typpipitoista, kasaan ja jo parissa päivässä voit huomata kasan sisällä nousseen kuumuuden. Samoin käy kompostissasi.

Prosessi etenee ja viimeisinä uurastajina ovat sienet. Ne kykenevät hajottamaan myös kaikkein vaikeimpia materiaaleja. Tällöin lämpö ei nouse enää korkeaksi. Vähitellen massan lämpötila lähenee ympäristön lämpötilaa. 

Happokuilu riesana alussa

Kompostoitumisprosessissa on alussa ns. happokuilu, mikä käytännössä johtaa hetkelliseen kompostoitumisen hidastumiseen. Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa sinisen viivan alamutkana mesofiilisessa vaiheessa. Itse laimennan tätä kuilua välillä pienellä määrällä tuhkaa. Vanhoissa oppaissa on usein suoranainen kielto tuhkan laittamisesta kompostiin, mutta se on jopa välillä tarpeen, mikäli kompostiin laittaa paljon keittiöjätettä tai hapanta puutarhajätettä, kuten vaahteran tai tammen lehtiä. Asiasta on luettavissa mielenkiintoinen tutkimus yliopiston opinnäytetyönä tehtynä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

Mitä eroa on kompostilla ja kompostilla?

Netistä jos etsii kompostointiin liittyvää tietoa, niin herkästi hukkuu tietotulvaan. Mistä tietää, millainen komposti tai kompostori juuri itselle sopii? Tärkeää on miettiä, mitä kompostoi. Jos tarkoituksena on käsitellä vain puutarhajätettä, ei valinnalla ole mielestäni suurtakaan väliä, eikä mitään erityistä välttämättä edes tarvitse ostaa. Kunhan keosta tulee riittävän suuri, sillä pieni ei lämpene. Omasta mielestäni on puutarhajätteessäkin tärkeää saada suojattua maatuva massa ilmasta tulevilta rikkaruohon siemeniltä ja loppuvaiheessa estää mahdollisten elinkykyisten siemenien itäminen. Mullan käyttö on perin hankalaa, jos se pitää ensin puhdistaa rikkaruohokasvustosta.

Keittiöjätettä kompostiin

Jos sen sijaan haluat kompostoida myös keittiöjätettä, on vaatimukset suuremmat. Edelliseen verrattuna yhtäläistä on riittävä koko, tai oikeammin sopiva koko. Liian pieni ei pysy kuumana eli toiminnassa ja liian iso ei kuume riittävästi. Omasta  lempimallistani olen postannut aiemmin, joten siitä en sen enempää kerro tässä. Oman asuinalueen säännökset kannattaa tarkistaa ruokajätteen kompostoinnin osalta.

Toimintaperiaatteet eri malleissa

Jos haluat kompostoida ympärivuotisesti ja myös keittiöjätettä tarvitset jyrsijöiltä suojatun, lämpöeristetyn mallin. Joko teet tai teetät sen tai ostat, sillä ei ole merkitystä tässä toimintaperiaate-asiassa. Olennaista on, että ymmärtää, mikä ero on tuossa minun valitsemassani mallissa ja monissa markkinoilla olevissa, "keuhkollisissa" malleissa. Markkinoilla on myös ns. keuhkottomia malleja. Keuhkolla tarkoitan kompostin sisällä olevaa ilmaputkea, josta tulee massaan tarvittavaa ilmaa. Muistelen keuhko-sanaa käytetyn yhdessä markkinoilla olevassa tuotteessa.

Oma kompostini, jossa keuhkoa ei ole, kuumenee laaja-alaisesti ja aiemmissa postauksissani kertomani mukaisesti, käännän sen kertaalleen: täytettävästi kompostista kehkeytyvään, ja muuta sekoitusta en tee. Tuloksena on silti tasalaatuinen massa, kunhan on huolehtinut seosaineen täyttämisestä kerroksittain aina biojätteen laittaisen jälkeen. Tyhjennän kehkeytyvän kompostin isoon säkkiin silloin, kun täytettävä on tyhjennysvaiheessa eli täyttynyt. Tämä kompostini toimii ikään kuin diesel-moottorin lailla: palotila eli komposti toimii koko alueeltaan, happea on valmiiksi sekoittuneena kaikkialla, onnistuneen seosainekoostumuksen avulla. Massa ei haise pahalle tyhjennysvaiheessa. Säkkivaihe on käytössä vain talvella, kesällä massa menee suoraan käyttöön kasvimaalle.

Markkinoilla olevat keuhkolliset ovat sitä vastoin "bensamoottoreita" toiminnaltaan eli niissä polttoaineeseen (uusi biojätemassa) syötetään happi keuhkoista ja reaktio etenee keuhkoista poispäin etenevänä rintamana. Niitä pitää tyhjentää alaluukusta hyvinkin keskeneräisenä, jotta uutta massaa saa pudotettua säiliön sisällä ylempää alemmas keuhkon kohdalle palamaan. Moni tuttavani harmittelee tyhjennettävään massan pahaa hajua ja jälkikompostointitarvetta kasassa tai muualla ennen hyödyntämistä kasvimaalla.

Miten käynnistän kompostini toiminnan uudelleen?

Kompostin käynnistämiskeino riippuu syystä, miksi se on hiipunut alun perin. Jos et ole lisännyt pitkään aikaan uutta biojätettä, käynnistyy prosessi, kun lisäät taas uutta massaa.

Jos komposti haisee pahalle eikä lämpene, todennäköisesti massa on liian märkää ja/tai typpipitoista. Sekoita massa ja lisää samalla seosainetta kosteutta keräämään. Itse olen turvautunut joskus hienojakoiseen sahanpuruun. Sahajauho kerää tehokkaasti kosteuden, hyödyntää keittiöjätteen typen ja lämpö nousee parissa päivässä 60 asteeseen. Tähän oli tarvetta silloin, kun en ollut vielä omavarainen hyvärakenteisen seosaineen osalta ja välillä oli liikaa uutta jätettä ilman riittävää määrää kuohkeaa haketta. 

Talvella komposti voi jäätyä, jos uutta biojätettä ei tule tarpeeksi tai jäte on liian märkää eikä seosainetta ole käytetty riittävästi. Tällöin mikrobitoiminta ei tuota riittävästi lämpöä ja ulkoilman ollessa pakkasella, jäätyy kompostikin vähitellen. Sitä on turha alkaa sulattamaa kuumilla vesillä, sillä tuloksena voi olla liikaa märkyyttä, ravinteita huuhtoutuu maahan ja vielä tiukemmin jäätyvä märkä massa. Odota rauhassa, kevät tulee ja komposti kyllä käynnistyy.

Omasta maasta omalle perheelle

Omavaraisuus on monessa esillä. Perhe voi olla omavarainen erilaisissa asioissa ja käytännössä tämä voi tarkoittaa ihan eri asiaa eri perheissä, mutta silti sanalla on jokin tietty kaiku jokaiselle meistä.

Käyn tässä läpi ruuantuotannon omavaraisuutta meidän perheessä. Omavaraisuus ei välttämättä tarkoita ympärivuotista tilannetta, vaan jotain omavaraisuutta voi olla vain kasvukauden ajan tai vain syksyn ajan.

 Herkku Mozarteja viime kesältä. Takaamassa omavaraisuusastetta korkeaksi talven ajalle myös.

Pensaspavut hyvässä alussa viime toukokuulla. Näiden osalta haluan lisätä omavaraisuutta ensi vuodeksi, koko talven ajalle.

Mitä minulle ja perheelleni omavaraisuus merkitsee?

• Omassa kompostimullassa, omassa pihassa tai palstalla kasvatettua ruokaa, johon ei ole laitettu mitään teollisia väkilannoitteita, ei ole torjuttu kemiallisesti tuholaisia eikä tauteja. En voi käyttää termiä "luomu", sillä en ole rekisteröitynyt luomutuottaja, mutta samoilla menetelmillä ja rajoituksilla pyrin kasvatusta tekemään. Joitain eroja on lisäysaineistossa ja siemenissä, sillä kaikesta ei ole luomua sopivasti saatavilla jne.

• Vuoden tarpeiksi yrttejä, perunoita, porkkanoita, kelta-, puna- ja valkosipuleita.

• Pakkaseen herukoita, karviaisia ja vadelmia.

• Hilloiksi omenoita, luumuja ja  kriikunoita.

Mikä omavaraisuudessa koukuttaa?

• Riippumattomuus muiden toiminnasta.

• Säästyvä raha.

• Maukkaat tuotteet.

• Varmuus tuotantomenetelmistä ja ruuan puhtaudesta.

• Mukava yhdessätekeminen perheen kanssa.

Mitä uutta ensi kasvukaudella suunnitelmissa omavaraisuuden suhteen?

• Enemmän papuja. Säilöntä tuleentuneina, kuivina papuina.

• Pakkaseen myös herneitä.

• Enemmän keltasipuleita.

• Mansikkamaan perustaminen, jotta omat mansikat pakkaseen jatkossa.

Taannoin laskeskelin tarvittavan sadon määrää, saa nähdä, miten suunnitelma onnistuu.



Omavaraisuudesta-juttusarjan osia voit lukea muiltakin bloggaajilta:

Tsajut Harmaa torppa Riippumattomammaksi Korkeala     Maalaiskaupungin piha

Pienenpieni farmi Palokankaan pientila    Rakkautta ja maanantimia    Iso-Orvokkiniitty

Metsäläisten elämää Torpan Tyttö   Caramellia Varmuusvara  

Sarin puutarhat Mrs Sinn Villa Koira Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso Laura eli Javis Airot ulapalla Villa Valtaus Villakotiranta

Farmer to Bee:

Wintertime? Really an advantage for us, not a harm

There are many good points to be noticed in winter-time.

The winter-time is time for...

Planning time for spring sowing: while enjoying the preserved pastries of the previous growing season, you can think about how much and what to grow next year. Did you harvest something too much last year and the area should be used for something else next year? What do you would like to get more?


Enjoying the harvest of the previous growing season, remembering the fragrance of the summer.


Reading gardening books...


And especially preparing for the soil improvement of the vegetable garden ...


You can collect all the winter ashes and in the spring to help the country warm up with it, and improve the country's structure and nutrient levels. In the use of ash, particular attention must be paid to the fact that the burnt wood must be untreated and that no debris should have been used as a fire.



Winter-time compost is like "turboboosting" for microbial activity in the spring.



The frost of the winter helps to crush the soil by breaking large dumbling. The change is not permanent unless you take care of the soil's structure in the future. You can read more about maintaining the soil structure in the country's structural section. (unfortunately so far in Finnish only, but it can be translated by translate button)

Talvi puutarhurin apuna

Talvessa on monta hyvää puolta puutarhurointia ajatellen. Se on...

Suunnitteluaikaa kevään kylvöihin: samalla kun nauttii edellisen kasvukauden säilöttyjä antimia, voi miettiä paljonko kannattaa ensi vuonna mitäkin kasvattaa. Onko jotain liikaa ja kasvualaa kannattaa vähentää? Mitä kaipailet enemmän?

Edellisen kasvukauden sadosta nauttimista kesän tuoksua muistellen.

Takkatulen lämmössä istumista ja puutarhakirjojen lukemista.

Ja varsinkin kasvimaan maanparannukseen valmistautumista...

Voit kerätä kaikki talven tuhkat ja keväällä edesauttaa maan lämpenemistä sen avulla sekä parantaa maan rakennetta ja ravinnetasoja. Tuhkan käytössä on erityisesti huomioitava, että poltetun puun pitää olla käsittelemätöntä, eikä sytykkeinä ole saanut käyttää roskia.

Talven kompostit ovat kuin turbobuustaus maan mikrobitoimintaan keväällä.

Talven routa kuohkeuttaa maata rikkomalla isoja tiivistyneitä savikokkareita. Muutos ei ole pysyvää, ellet huolehdi maan ominaisuuksista jatkossa. Mururakenteen ylläpidosta voi lukea lisää maan rakenne-osiosta.