Oravalle pesäpehmikkeitä

 osmankäämistä

Moni on varmaankin lukenut uutisia, miten hiukset, langat ja pitkä koirankarvat voivat olla vaarallisia linnuille. Sittemmin luin, että nämä tapaturmat ovat tosi harvinaisia. Meidän koiran karva on onneksi niin jäykkää, nyppien trimmattava, että sitä ei saa kietoutumaan edes yrittämällä. Monesti käy niin, että kun yhdessä mediassa on tällainen varoitusuutinen, se leviää kulovalkean tavoin ja lopulta tulee olo, että lähes joka pesässä poikaset kuolevat hiuksiin kietoutuneena.

Tykkään talvella osmankäämeistä. Ne ovat jotenkin hienoja koristeita talvisilla ojilla, varsinkin kaupunkialueella, kun oikein muita talventörröttäjiä ei jää pystyy julkisille alueille. Käymme koiran kanssa paljon lenkeillä peltojen reunoilla, joissa on paljon nimenomaan osmankäämiä. Muistelin, että ne räjähtävät valtavaksi pumpuliksi aikanaan. Keräsimme pihaamme nipun näitä patukoita. Ajattelin ensin, että siemenistä olisi linnuille ruuaksi, mutta ei niitä kukaan käynyt syömässä. Nyt keväällä, kun sade ja tuuli on moukaroinut patukoita, ne ovat nyt räjähtäneet ihan pumpuliksi. Istuin aamiaisella, kun huomasin oravan ahertavan. Pesä on ilmeisesti aika lähellä, koska kerätty aines kulkeutui nopsasti pesään ja orava saapui aina uudelle hakumatkalle. Tässä video paketoinnista.

Kuumeneeko komposti jäätyneistä biojätteistä talvella?

 Talvellakin komposti kuumenee

Täytin jälleen kompostini jäätyneillä biopusseilla. Massat olivat kivikovia möykkyjä, joita ei pystynyt rikkomaan pienemmiksi. Välit täytin hakkeella. Talvella tämä on usein tilanne, sillä kompostoin myös kahden naapurin biojätteet. Tyhjennän keräystynnyrit yhdellä kerralla, jotta saan paljon massaa per täyttökerta. Kokemus on opettanut, että tällä tavalla myös jäinen massa käynnistyy, sillä kompostorissa on aina myös sulaa materiaalia alapuolella ja mikrobisto aktiivisessa toiminnassa. Kun massa sulaa ja alkaa kompostoitua, mataloituu säiliö puoliväliin vähintään. Käytössäni on kaksi 270 litran kompostoria, jotka riittävät hyvin ympärivuotiseen kompostointiin kolmelle kotitaloudelle, yhteensä 5 aikuista ja 2 lasta. 

Moni tuskastelee usein, että talvella kompostori jäätyy. Syynä lienee useimmiten juuri biojätteen liian vähäinen määrä, jotta mikrobeilla olisi riittävästi hajotettavaa ja toiminnasta tulisi niin laajaa, että kompostori kuumenee. Otin nyt kuvasarjan massan kuumenemisesta.

Tässä on lähtötilanne 17.12., jossa täytin säiliön ääriään myöten täyteen jäisellä materiaalilla. Eikun siis vain luukku kiinni ja odottelemaan pöhisemisen alkamista.

Komposti oli ennen tätä täyttöä puolillaan sulaa massaa, jonka lämpö ei ollut enää kovinkaan korkea parissa kymmenessä asteessa, sillä se oli jo aikansa kompostoitunut.

Massan sulaminen kesti aikansa, sillä jäätyneitä bioja oli reilusti. Lämpö alkoi nousta pikku hiljaa ja kuvat aloitin noin viikko sitten eli 5.11.

Tässä lämmön nousu 5.-11.1. eli 40 asteeseen oli jo ehtinyt nousta välillä 17.12. - 5.1. ja sen jälkeen nousu näkyy kuvista 50 asteeseen. Tämä kaikille kannustukseksi ja rohkaisuksi, talvella kyllä kompostit toimivat moitteetta, myös itsetehdyt, kunhan eristeet ja ilman saanti on kunnossa.

Onko sinulla kompostin kanssa ongelmia? Laita kysymys kommenttikenttään, niin katsotaan, josko saisimme lämmöt nousemaan.

Mukavaa kevään odotusta sinulle.

Löysin arkistostani tällaisen vanhemman kirjoitukseni samasta aiheesta. Kurkkaapa tätä testiä.

 

MItä pitää ottaa huomioon kasvihuoneessa?

 Talvi päätti ilmeisesti puolestani

että ensi keväänä pitää rakentaa uusi kasvihuone. Ainakin tällä hetkellä tilanne näyttää siltä. Naapurin kuusesta on tippunut iso jäinen lumi katon päälle ja kaarituettu kasvihuoneeni on romahtamisen partaalla.

Olen jo pitkään haaveillut suuremmasta, korkeammasta, tuuletusikkunallisesta kasvihuoneesta, mutta en ole malttanut purkaa ehjää, hyvin toimivaa ensimmäistä versiota. Nyt ilmeisesti talvi on päättänyt puolestani, että on jo aika tehdä uusi. Hyvin tämä on palvellut, keväästä 2017 asti. Ostettua oli muovi ja kaarina olevat sähköjohtojen suojaputket. Kaikki muu oli valmiina, eli hinta-laatu -suhde on ollut kohdillaan.

Rakennusprojektini esittelin täällä.

Keväällä varmaankin sitten on uusi projekti työn alla.

Talvi puutarhurin apuna

Talvessa on monta hyvää puolta puutarhurointia ajatellen. Se on...

Suunnitteluaikaa kevään kylvöihin: samalla kun nauttii edellisen kasvukauden säilöttyjä antimia, voi miettiä paljonko kannattaa ensi vuonna mitäkin kasvattaa. Onko jotain liikaa ja kasvualaa kannattaa vähentää? Mitä kaipailet enemmän?

Edellisen kasvukauden sadosta nauttimista kesän tuoksua muistellen.

Takkatulen lämmössä istumista ja puutarhakirjojen lukemista.

Ja varsinkin kasvimaan maanparannukseen valmistautumista...

Voit kerätä kaikki talven tuhkat ja keväällä edesauttaa maan lämpenemistä sen avulla sekä parantaa maan rakennetta ja ravinnetasoja. Tuhkan käytössä on erityisesti huomioitava, että poltetun puun pitää olla käsittelemätöntä, eikä sytykkeinä ole saanut käyttää roskia.

Talven kompostit ovat kuin turbobuustaus maan mikrobitoimintaan keväällä.

Talven routa kuohkeuttaa maata rikkomalla isoja tiivistyneitä savikokkareita. Muutos ei ole pysyvää, ellet huolehdi maan ominaisuuksista jatkossa. Mururakenteen ylläpidosta voi lukea lisää maan rakenne-osiosta.

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.

Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.

* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.

There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.

Vielä ehtii ja talven puhteita

Sääennuste kertoi, että pikatalven jälkeen tulee vielä piiiiitkä lämmin jakso. Katsahda siis vielä kasvimaatasi päin. Jos et vielä peittänyt multaa millään, niin tee se viimeistään nyt. 

Naapurisi on todennäköisesti iloinen, jos kysyt, saatko kerätä lehdet heidän nurmikoltaan. Tai naapurinnaapurisi. Yleensä löytyy aina joku, joka ei halua nähdä vilaustakaan lehdistä nurmikollaan.

Olen erittäin onnekas naapurusten suhteen, saan jättisäkit täyteen lehtiä. Vaikka ovatkin niin sanottuja vaikeasti maatuvia vaahteranlehtiä, kyllä ne maatuvat, kun kosteutta ja mikrobitoimintaa on riittävästi. Vähän avitan tuhkalla happamuutta pois. Ei haittaa, vaikka keväällä olisi vielä lehtiä näkyvissä, massa käy aivan hyvin katteeksi keväällä. Silloin tarvitaan taas uutta katetta, kun kasvimaa kylvetään ja multa pitää muokkauksen jälkeen peittää, jotta tuuli ja aurinko eivät kuivata ja jotta rikkaruohon siemenet eivät pääse itämään kylvöksiä nopeammin. Haravoitujen lehtien seassa on aina myös jonkin verran ruohoa ja multaa, jotka auttavat maatumisessa.

Keväällä voi vaikka ottaa lehtisäkistä pieniä eriä ja pikakompostoida lämpökompostorissa keittiöjätteen seassa. Multaa tulee uskomattoman nopeasti.

Kevättä ajatellen talvella voi valmistaa lämpökompostorin. Itselläni on erittäin toimivat 2 lämpökompostoria, jotka on rakennettu "Iltalukemista Sinulle"-kohdassa olevan Kotikomposti-kirjan ohjeilla. Kirjojen kansista otetut kuvat ovat aika huonoja, mutta varmasti auttavat tällaisinakin kirjan löytymistä netistä tai kirjastosta.

Jos päätät tai edes suunnittelet kompostorin tekoa talven aikana, jätä jonkin verran risuja jemmaan. Ne on hyvä laittaa uuden kompostorin pohjalle aluksi. Niiden avulla pysyy ilmankierto kunnossa. Pohjana on omissa kompostoreissani metalliromuttamolta ostetut ruostumattomat teräsritilät. Vaikka lämpöä on jopa yli 70 astetta parhaimmillaan, voi kompostoinnin alussa ja lopussa ennen tyhjennystä olla rotille ja muille jyrsijöille sopivia lämpötiloja. Siksi pitää tällainenkin asia ottaa huomioon, mikäli kompostoi keittiöjätettä ja niinhän tietenkin kannattaa tehdä, jos kompostorin omistaa. Aivan turhaa kuljetuttaa ravinteita pois tontilta.

Miksi kannattaa kattaa talveksi?

Maan lämpö reagoi ilman lämpöön. Jos aurinko paistaa porottaa taivaalta, lämpenee myös maa. Sen jokainen tuntee kesällä, paljain jaloin polttavalla hiekalla kävellessään. Muistat varmaan, miten kylmää hiekka on myös, kun hiukan jalkaterällä työntää pintahiekkaa syrjään. Tai syksyllä, kun astuu paljain varpain kylmille pihalaatoille.

Samasta ilmiöstä on kyse myös kasvimaan kattamisessa. Jotta maan lämpö ei reagoisi niin voimakkaasti ja niin nopeasti ilman lämpötilan muutoksiin.

Lierot kaivautuvat talveksi syvemmälle, roudalta pakoon ja monet eliöt vaipuvat jonkinlaiseen lepotilaan, kun tulee liian kylmät oltavat.

Jos pidennämme aikaa, jolloin lierot selviävät lähempänä maan pintaa, annamme niille myös pidempään työrauhan. Ne maiskuttelevat kuolleilla juurilla, kasvimaan tähteillä ja muilla kasvinosilla, nielevät samalla maata ja hienonhienossa "sulatusuunissa" sisällään muodostavat tästä kaiken murusia, joissa on sopiva pH eli happamuus, valtavasti ravinteita kasveille sopivassa muodossa ja jotka kestävät veden rasitusta hyvin. Eli ne auttavat maan mururakenteen muodostumisessa ja tekevät sen erittäin kestäväksi.

Myös muut maaperäeliöt ovat aktiivia kauemmin, jos ei tule lunta tupaan niin sanotusti. Keväällä liian aikaisin porottava aurinko saattaa huijata kasvit kasvamaan liian aikaisin, vaikka jalat eli juuret ovat vielä ihan jäisessä maaperässä kiinni. Tuloksena on kuivettuneet, kuolleet kasvit. Ne näännyttävät itsensä siis hengiltä, ilman vettä ei pysty elämään. Kate suojaa niitä keväällä siis liian varhaiselta kasvuun lähdöltä.

Kate estää kyllä myös maan lämpenemistä, ja siksi se pitääkin ottaa pois. Hyvä hetki on silloin kun yöpakkasia ei ole enää kuin nimeksi, eli maa ehtii alkaa sulaa päivällä jo hyvin eikä yö jäädytä sitä takaisin samantein.

Kate painaa kaiken mörskän (=kasvinjätteet, keskeneräinen komposti, haravontilehdet....) lähelle maata, josta lierojen on ne helpompi saada ja mikrobit pääsevät myös lähelle ja omalta osaltaan aloittavat hajottamisen mullaksi.

Linnuille kevääksi pesäntekotarvikkeita

Jos sinulla on koira tai tuttavallasi on, kerää syksyn mittaan harjauksen karvat ja laita keväällä lintujen ulottuville, kuten esimerkiksi kuvassa siemenhäkissä.