Leppäkerttuja runsaammin kuin viime vuonna

 Naapurin pensasaidanleikkuussa löytyi suuri esiintymä

Ja muutenkin kasveissa näkyy leppäkerttuja useammin kuin viime vuonna. Siitä on jo jokunen vuosi, kun luumupuussa oli valtavasti kirvoja, perässä tuli leppäkertut. Oletin, että leppäkerttuja olisi ollut vielä seuraavanakin vuonna, mutta ei näkynyt. Ei ole ollut tosin kirvojakaan sen koommin, joten ehkä pirkot ovat jonkun muun pihassa kirva-bufeessa.

Lapsena ei ymmärtänyt, miten tärkeitä hyönteisiä leppäkertut ovat. Nyt niitä toivoisi näkevänsä yhtä paljon kuin lapsena. Silloin niitä liihotteli mielestäni paljon enemmän joka kesä.

Välillä nauran itselleni, kun pelastan leppäkerttua kulkuväylältä, ettei vain tulisi tallotuksi. Vähän sama juttu sateen jälkeen asvaltille nousseiden lierojen pelastamisessa. Pieni vaiva, iso hyvä mieli.

Nähdään luennolla Porissa Kulttuuritalo Toivossa 20.5.

 NoDig ja kateviljely-luento

Tule kuuntelemaan esitystäni Porissa Kulttuuritalo Toivoon. Toukokuussa on mielenkiintoinen tapahtuma, jossa olen mukana yhdessä Satakunnan puutarhaseuran kanssa. 

Kerron NoDig-puutarhanhoidosta eli siitä, että ei kaiveta ja kuokita maata, vaan annetaan maan omien prosessien hoitaa työ puolestamme. Samalla totta kai kerron kateviljelystä, sillä nämä kaksi ovat yhdessä lyömätön yhdistelmä helppoa puutarhanhoitoa.

Kateviljely vähentää kastelua ja kitkentää.

Kasvu on vahvaa ja puutarhanhoito helppoa.

Maahan ei tule rikkaruohoja, kun kaikki multa on koko ajan peitettynä. Multaa paljastetaan vain siitä kohden, mihin kylvetään tai istutetaan. Viherkesanto on houkuttelee hyönteisiä ja estää rikkaruohoja valtaamasta aluetta. Tässä helposti kylvettävää hunajakukkaa.

Katteeksi kelpaa monet orgaaniset aineet. Tässä kuvassa merilevä-, järviruokomörskää.

Parsat nousseet pintaan

 Viimevuoden yllättäjät selvisivät talvesta

Viime vuoden unohdetut ja myöhässä istutetut parsat ovat yllättäneet nyt siis jo toisen kerran. Uutta kasvua on jo pinnalla ja näyttävät vahvoilta. Vielä muutama päivä sitten ei pinnalla näkynyt mitään ja ihastelin vain @tsajut Sadun parsoja. Hän on etelämpänä ja kevät aikaisemmassa heillä.

Joissain ohjeissa sanotaan, että juhannukseen asti saa kerätä satoa ja sitten sen jälkeen kasvavat varret pitää jättää vahvistamaan juurta. Ehkä tohdin jokaisesta juurakosta ottaa yhden alun.

Olen käyttänyt maitohorsman nuoria varsia parsan tavoin ja siksi voin vielä tämänkin kevään malttaa mieleni ja odotella juurakoiden vahvistumista tämän vuoden. Juurakoita on vain neljä, eli ei vielä mistään kovin suuresta parsaviljelmästä. Nyt pitää vähän selvittää, että miten juurakoita voi jakaa, jotta sato suurenisi.

Ensimmäiset liljakukot havaittu

 Näistä pitää olla varhain hereillä

Nämä ovat harmillisen taitavia piiloutujia. Jos yhtäänkään heilutat kasvia, ne pudottautuvat selälleen maahan, eikä niitä löydä millään. Siksi aina pitää laittaa ensin toinen käsi alle ja sitten toisella kädellä kallistaa vartta siten, että kukko tippuu suoraan kädelle.

Jos nämä ehtivät tuottaa jälkeläisiä, kasvista häviää lehdet ja tilalle jää mustaa epämiellyttävää mönjää, jota löytyy jo syönnin aikanakin lehdiltä.

Kotipihassa pääsin liljakukoista eroon olemalla niitä ovelampi. Ne talvehtivat karikkeessa. Siksi laitoin varhain syksyllä liljojen alle katetta, johon ne pääsivät mukavasti talvehtimaan. Keväällä sitten keräsin katteet pois ja kukot menivät mukana. Kerroin tästä aiemmin täällä.