14.6.2023

Mustaherukan satoa pitää rajoittaa aina välillä

 leikkaamalla pensas alas



Meillä on kaksi mustaherukkapensasta, molemmat eri lajiketta. Ostin taimet 2003 Kokemäeltä puutarhaoppilaitoksesta, kun muutimme Poriin. Pensaat ovat hyvin satoisia, liiankin kanssa. Olen leikannut ne useasti alas ja muutenkin vähentänyt satoa tuottavia varsia. Alasleikkaus johtuu yleensä äkämäpunkista, mutta nyt syynä oli sekä äkämäpunkki, että sadon rajoittaminen. 

Meillä ei kuluteta mustaherukkaa kovinkaan paljon ja mieluiten syönkin sadon suoraan pensaasta. Muut perheessämme eivät pidä yhtä paljon niistä. Jos marjoja ei tuota hirveästi, niistä tulee kookkaampia. Siksi jäljellä oleva pensas on typistetty hyvin pieneksi ja toinen leikattiin kokonaan alas. Tuottaa sitten ensi vuonna suuria marjoja, näin olen todennut aiemmin. Samalla laitoin paljon haketta ympärille, jotta maa pysyy hyvin kosteana koko kesän, mahdollisesta sateettomuudesta riippumatta.


Näistä riittää tarvittava määrä syöntimarjoiksi. Linnut eivät ole lainkaan kiinnostuneita mustaherukoista, joten koko sato jää itselle. Pensaiden ympärillä on ahomansikkaa maanpeittokasvina, siis hankkeen ulkopuolella, kuten varmaan muistatkin. Nyt on kuitenkin yllätyksenä ihan puutarhamansikkaakin pensaan juurella. Ehkä linnut ovat tiputtaneet mansikoita ja siemenistä kasvanut taimia. En nimittäin keksi muuta syytä, miksi näitä olisi täällä.





13.6.2023

Oravan tuoma yllätys kukkapenkissä

 Mikähän tammi tämä on?

Oravat rakastavat pähkinöitä ja tammenterhoja. Meillä on melko paljon oravia pihapiirissä ja sen välittömässä läheisyydessä. Syksyllä on usein hauska seurata keittiön ikkunasta, kun oravat kaivavat auringonkukan siemeniä maahan ja peittelevät kätkön huolellisesti.


Nyt kuitenkin löytyi kätkettynä jotain muuta kuin auringonkukkia, joita löytyy kyllä nipuissa kasvamassa pihassa vähän siellä sun täällä. Löytyi nimittäin tammi, jonka lehdet ovat eri malliset kuin mitä mökillämme kasvavissa tammissa. Tuomme nimittäin kyllä joskus mökiltä tammenterhoja kaupunkiin oraville, mutta tämä on erilainen ja terhokin oli huomattavasti isompi kuin mökiltä tuodut ovat koskaan.

Aiemmin kirjoitin, että nuoruudessani tammenterhot eivät itäneet, eli tammi ei kyennyt lisääntymään mökillämme luontaisesti, mutta nykyään terhoista kasvaa runsaasti taimia. Niin paljon on ilmasto muuttunut jo minunkin elinaikanani, vaikka en nyt ihan hirmuisen vanha vielä olekaan. Tosin ikä on asennekysymys. Mummuni ei ollut koskaan vanha, vaikka elikin 93 vuotiaaksi.

12.6.2023

Voikukkasilppu kuumenee hetkessä kompostissa

 Mittari kiihtyy silmissä

Kasvatan voikukkia keväällä pölyttäjiä varten monessa paikassa. Nyt kun puutarhassa on jo paljon muitakin kukkivia kasveja, leikkasin voikukat marjapensaiden ympäriltä. Koska kukat ovat jo lähes siemenvaiheessa, en käytä silppua katteena vaan kierrätän silpun lämpökompostin kautta. 

Tässä kuvasarja, kun laitoin kaksi kertaa keräävän ruohonleikkurin säiliöllistä silppua kompostoriini. Ensimmäinen kuva otettiin 20.37 ja siinä ensimmäinen erä oli ollut odottamassa toisen erän leikkaamista, ei siis kovin kauan, ja silti lämpö oli jo 36 astetta. Toinen kuva on otettu 20.39, ja siinä on 66 astetta.. Lämpö nousi siis todella nopeasti, tätä kannattaa hyödyntää, jos haluaa saada kompostin toimimaan nopsaan. Ei tarvita mitään kaupasta ostettavia kompostinherätteitä.



Nykyään merkitsen ylös, kun teen tyhjennyksen täytöstä muhitukseen ja muhituksesta käyttöön (talvella mustaan muovikompostoriin säilöön). Tämä tapahtuu kerran kuukaudessa. Nyt olen tosin joutunut ottamaan massan käyttöön muhituksesta jo puolivälissä, eli noin 6 viikon ikäisenä. Siinä ei enää silloin pysty erottamaan mitään alkuperäisestä materiaalista.


Kotipihlaja kukkii

 eli tänäkin vuonna tulee marjoja

Yleensä taivuttelemaani pihlajaan ei tule kukkia eikä marjoja, koska taivuttelun lisäksi rajoitan sen kasvua voimakkaasti leikkaamalla. Viime vuonna leikkasin maltillisemmin ja tänä vuonna vielä vähemmän, eli kukkia on nyt tavanomaista enemmän.


Taivuteltu pihlaja on niin tuuhea ulkokehällä, mutta kaarien sisällä on tilava turvallinen paikka vaikka linnuille. Leena Luoto mainitsi luennollaan, että tänä vuonna on löytynyt linnunpöntöistä paljon kuolleita poikasia, kun kevät oli niin kylmä. Poikasille ei löytynyt ruokaa. Ehkä saimme pidettyä hengissä lintuja, kun meillä on pöntöt kirsikka, omena kriikuna ja luumupuiden lähellä. Usein näkyikin sinitiaisia nokkimassa puista ruokaa.

Voi toki olla sattumaa ja normaalia vuosien välistä vaihtelua, mutta sen jälkeen kun meille laitettiin nämä lukuisat linnunpöntöt pihapiiriin, ei ole ollut pahaa kirvavuotta vielä kertaakaan. Toivottavasti linnut ovat saaneet mahansa kuitenkin täyteen ja poikasille hyvät eväät elämään.