Kuumeneeko komposti jäätyneistä biojätteistä talvella?

 Talvellakin komposti kuumenee

Täytin jälleen kompostini jäätyneillä biopusseilla. Massat olivat kivikovia möykkyjä, joita ei pystynyt rikkomaan pienemmiksi. Välit täytin hakkeella. Talvella tämä on usein tilanne, sillä kompostoin myös kahden naapurin biojätteet. Tyhjennän keräystynnyrit yhdellä kerralla, jotta saan paljon massaa per täyttökerta. Kokemus on opettanut, että tällä tavalla myös jäinen massa käynnistyy, sillä kompostorissa on aina myös sulaa materiaalia alapuolella ja mikrobisto aktiivisessa toiminnassa. Kun massa sulaa ja alkaa kompostoitua, mataloituu säiliö puoliväliin vähintään. Käytössäni on kaksi 270 litran kompostoria, jotka riittävät hyvin ympärivuotiseen kompostointiin kolmelle kotitaloudelle, yhteensä 5 aikuista ja 2 lasta. 

Moni tuskastelee usein, että talvella kompostori jäätyy. Syynä lienee useimmiten juuri biojätteen liian vähäinen määrä, jotta mikrobeilla olisi riittävästi hajotettavaa ja toiminnasta tulisi niin laajaa, että kompostori kuumenee. Otin nyt kuvasarjan massan kuumenemisesta.

Tässä on lähtötilanne 17.12., jossa täytin säiliön ääriään myöten täyteen jäisellä materiaalilla. Eikun siis vain luukku kiinni ja odottelemaan pöhisemisen alkamista.

Komposti oli ennen tätä täyttöä puolillaan sulaa massaa, jonka lämpö ei ollut enää kovinkaan korkea parissa kymmenessä asteessa, sillä se oli jo aikansa kompostoitunut.

Massan sulaminen kesti aikansa, sillä jäätyneitä bioja oli reilusti. Lämpö alkoi nousta pikku hiljaa ja kuvat aloitin noin viikko sitten eli 5.11.

Tässä lämmön nousu 5.-11.1. eli 40 asteeseen oli jo ehtinyt nousta välillä 17.12. - 5.1. ja sen jälkeen nousu näkyy kuvista 50 asteeseen. Tämä kaikille kannustukseksi ja rohkaisuksi, talvella kyllä kompostit toimivat moitteetta, myös itsetehdyt, kunhan eristeet ja ilman saanti on kunnossa.

Onko sinulla kompostin kanssa ongelmia? Laita kysymys kommenttikenttään, niin katsotaan, josko saisimme lämmöt nousemaan.

Mukavaa kevään odotusta sinulle.

Löysin arkistostani tällaisen vanhemman kirjoitukseni samasta aiheesta. Kurkkaapa tätä testiä.

 

Vihreämpi eli typempi kuumenee nopeasti

 Mittari kiihtyy silmissä

Kasvatan voikukkia keväällä pölyttäjiä varten monessa paikassa. Nyt kun puutarhassa on jo paljon muitakin kukkivia kasveja, leikkasin voikukat marjapensaiden ympäriltä. Koska kukat ovat jo lähes siemenvaiheessa, en käytä silppua katteena vaan kierrätän silpun lämpökompostin kautta. 

Alla kuvasarja, kun laitoin kaksi kertaa keräävän ruohonleikkurin säiliöllistä silppua kompostoriini. Ensimmäinen kuva otettiin 20.37 ja siinä ensimmäinen erä oli ollut odottamassa toisen erän leikkaamista, ei siis kovin kauan, ja silti lämpö oli jo 36 astetta. Toinen kuva on otettu 20.39, ja siinä on 66 astetta.. Lämpö nousi siis todella nopeasti, tätä kannattaa hyödyntää, jos haluaa saada kompostin toimimaan nopsaan. Ei tarvita mitään kaupasta ostettavia kompostinherätteitä.

Nykyään merkitsen ylös, kun teen tyhjennyksen täytöstä muhitukseen ja muhituksesta käyttöön (talvella mustaan muovikompostoriin säilöön). Tämä tapahtuu kerran kuukaudessa. Nyt olen tosin joutunut ottamaan massan käyttöön muhituksesta jo puolivälissä, eli noin 6 viikon ikäisenä. Siinä ei enää silloin pysty erottamaan mitään alkuperäisestä materiaalista.

Voikukkasilppu kuumenee hetkessä kompostissa

 Mittari kiihtyy silmissä

Kasvatan voikukkia keväällä pölyttäjiä varten monessa paikassa. Nyt kun puutarhassa on jo paljon muitakin kukkivia kasveja, leikkasin voikukat marjapensaiden ympäriltä. Koska kukat ovat jo lähes siemenvaiheessa, en käytä silppua katteena vaan kierrätän silpun lämpökompostin kautta. 

Tässä kuvasarja, kun laitoin kaksi kertaa keräävän ruohonleikkurin säiliöllistä silppua kompostoriini. Ensimmäinen kuva otettiin 20.37 ja siinä ensimmäinen erä oli ollut odottamassa toisen erän leikkaamista, ei siis kovin kauan, ja silti lämpö oli jo 36 astetta. Toinen kuva on otettu 20.39, ja siinä on 66 astetta.. Lämpö nousi siis todella nopeasti, tätä kannattaa hyödyntää, jos haluaa saada kompostin toimimaan nopsaan. Ei tarvita mitään kaupasta ostettavia kompostinherätteitä.

Nykyään merkitsen ylös, kun teen tyhjennyksen täytöstä muhitukseen ja muhituksesta käyttöön (talvella mustaan muovikompostoriin säilöön). Tämä tapahtuu kerran kuukaudessa. Nyt olen tosin joutunut ottamaan massan käyttöön muhituksesta jo puolivälissä, eli noin 6 viikon ikäisenä. Siinä ei enää silloin pysty erottamaan mitään alkuperäisestä materiaalista.

Miten voi lämmittää kasvihuonetta ilman sähköä?

 Melkoinen lämmitysvoima hevoskalla!

10 päivässä lämpötila noussut 46 asteeseen!!!! Lämpö on tänä vuonna 15 astetta korkeampi kuin aiempina vuosina. Erona on, että nyt käytössäni oli aivan tuoretta hevoskaa. Koska lämpötila on nyt näin korkea, päätin tehdä eri tavalla kuin aiemmin. Laitoin suoraan olkien päälle omaa kompostimultaa lämpenemään ja kylvän siihen retiisit ja muut varhaiskasvikset, kunhan multakin on lämmennyt. Aiempina vuosina olen ensin kylvänyt styrox-laatikoihin. Tänä vuonna laitoin laatikkoon vain rucolaa. Viime yönä tarkistin päällä olevien olkien lämpötilan mittarista, 20,7 astetta, vaikka ulkona oli 4 astetta vain. 

Tässä alkaa jo oikeasti tuntea kevään hyrinää!

Perunapäivitystä vai perunasta päivittelyä?

Perunat maassa ja maa lämmityksessä, ei siis enää eristettynä ulkoilman kylmyydeltä

Tammikuussa maahan laitetut perunat ovat toivottavasti hengissä. Koska ituperunoita on maassa vain kaksi, en kaiva niitä näkyviin nähdäkseni, ovatko idut kasvaneet. Maan lämpötila laski alimmillaan 1,4 asteeseen, joten on oletettavaa, että kaikki on kunnossa edelleen. Maan lämpötila on sittemmin kohonnut jo 3,4 asteeseen. Eilen napsaisin lämmöt päälle eli kärräsin ne hevoskat kasvihuoneeseen, joten varmastikin perunoilla on tästä eteenpäinkin kaikki hyvin ja kasvu alkaa nopeutua piakkoin.

Poistin routaeristekankaan ja styroxit tästä päältä. Alimpana oli vain kasvihuonemuovi kaksinkertaisena kaarilla tuettuna. Kasvihuone on routalevyillä (=valkoinen seinä takana) eristettynä sokkelin korkeudeltäa. 

Eilisen hevoskalla täytön loppuvaiheessa kaikki näytti siis tältä. Jotenkin silmä lepää olkipeitteessä mielestäni, tai ainakin itse nautin sen väristä ja sävyistä.

Tuossa takana keskellä olevassa kuopassa on perunat. Niiden päälle ei tullut tietenkään hevoskaa eikä olkea, vaan ne saavat rauhassa taimettua nyt mullan päälle. Multausta varten ne ovat nyt alempana kuin muu osa lattiasta. Metalliskaaret ovat paikallaan, jotta päälle tuleva kasvihuonemuovi ei laskeudu taimien päälle.

Muovi päälle ja lopuksi painot reunoille, kuten eilen kerroin.

Näinä päivinä on kyllä ihan aiheellista päivitellä perunasta eikä vain päivittää perunaa. Uutisista sai lukea, että läntisestä naapurista kyseltiin jo ruuan perään. Uskon vahvasti, että tämän kevään jälkeen kaupunkiviljely on entistä trendikkäämpää ja suomalaisen maatalouden arvostus kohoaa todella korkealle.

Olen iloinen voidessani kaupassa ostaa turvallista kotimaista ruokaa, tukea lähituottajia ja pienyrittäjiä

Olen iloinen myös siitä, että varastossa on omaa perunaa viime vuodelta vielä riittävästi ja siltä osin kotivara on kunnossa monta viikkoa. Perunoiden lisäksi riittää myös kelta-, puna- ja valkosipulia. Nämä ovat kätevät perusraaka-aineet moneen sapuskaan.

Kuivina säilytetyt pavut vielä mukaan, niin ruokaa riittää hirmu hyvin, vaikka perhe sairastuisikin, että kauppaan olisi mitään asiaa. Pakkaseenkin hankittiin vielä lihaa ja kalaa, joten enää kaipaan tuorevihanneksia, joita toivottavasti alkaa kohta tulla kasvihuoneesta. Rukola, lehtisalaatti ja retiisit ovat mukava lisä pääruoalle.

Mikä vaikuttaa viherkatteesta maahan jäävien ravinteiden määrään?

Kasvin tärkein, kasvuun vaikuttava, ravinne on typpi

Olet varmastikin huomannut monessa keskustelussa erilaisia näkemyksiä, jääkö vihermassasta paljon vai vähän typpeä kasvin käyttöön seuraavaksi kasvukaudeksi. Varsinkin luomuviljelyssä käytetään eri lohkoilla viherkesantoa ja kasvin jäänteen kynnetään maahan. Näin äkkiseltään voisi luulla, että johan siitä jää paljonkin typpeä maahan, mutta asia ei ole ihan näin suoraviivainen.

Mitä tapahtuu kasvinosille maassa?

Maassa elää lukuisa määrä monenlaisia hajottajaeliöitä ja mikrobeja. Ne käyttävät kasvinosia ravinnokseen. Kuten meidän ihmistenkin syömästä ruuasta, osa päätyy omaan kasvuun tai lihoamiseen, osa hengitetään hiilidioksidina ulos ja osa menee sinne jätteidenkäsittelylaitokselle. Eivät mikrobit ja hajottajaeliöt sen kummempia ole, paitsi että niillä ei ole vessaa...

Sopivasti vai liikaa ruokaa tarjolla?

Kasvinosat siis alkavat hajota eli suuremmat molekyylit hajoavat pienemmiksi. Esimerkiksi proteiinit, jotka ovat melko suuria molekyylejä ja sisältävät typpeä, hajoavat ja vapauttavat typen sellaiseksi, jota kasvitkin voivat käyttää, eli nitraatiksi ja ammoniumiksi. Jos hajottajamikrobit ja maaperäeliöt voivat käyttää kaiken saatavilla olevan typen, jää kasveille maahan vain vähäsen tai ei yhtään typpeä. Jos taas kasvimassaa on ylenmäärin ja pieneliöitä vain vähäsen, voi typpeä jäädä enemmän. Ikävä kyllä näin ruusuiselta tilanne ei oikeasti näytä, sillä jos mikrobeja on kovin vähän, ei hajoamistakaan tapahdu nopeassa tahdissa ja sekin typpi, joka vapautuu, saattaa huuhtoutua veden mukana pois kasvimaaltasi. Karkeasti voi sanoa, että pehmeät vihreät kasvinosat ovat helposti käytettävissä mikrobien ja maaperäeliöiden toimesta ja niistä jää kovin vähän ravinteita tai multavuutta lisäävää ainesta maahan.

Onko maassa ilmaa riittävästi?

Entä hiiltä ja mihin sitä nyt sitten tarvitaan?

Terve ja toimiva maaperä sisältää riittävästi, noin 25 % ilmaa huokosissa eli maamurujen väleissä ja lierojen onkaloissa. Se takaa hajotustoiminnalle hyvät olosuhteet ja typenkin osalta tapahtuu nitrifikaatiota (hieno sana, johon törmää monesti). Tämä on se hyvisjuttu, joka liittyy typpeen, kun se "ei niin hyvä juttu" on denitrifikaatio, joka tapahtuu hapettomissa märissä olosuhteissa ja aiheuttaa typen tappioita kasvimaallesi. Hiili on olennainen tekijä, jotta koko prosessi toimii maassa. Jos hiili/typpi -suhde ei ole sopiva, niin  kasvinosat eivät hajoa optimaalisesti eli parhaalla mahdollisella nopeudella.

Lisäksi vaikuttaa lämpötila, kosteus, lähtöaineksen tyyppi yms yms

Eli kuten huomaat, asia on monisyinen ja eri asiat voivat olla samaan aikaa hyviä tai huonoja kasvinosien hajotuksen kannalta. Siksi ei ole mitenkään yksiselitteistä, että aina täsmälleen tapahtuisi tietyllä tavalla. Kotipuutarhurille riittää, kun muistaa huolehtia multavuudesta, ei tapa mikrobeja ja pieneliöitä torjunta-aineilla ja lisää katetta koko ajan, kun edellinen on maatunut. Kosteutta pitää olla sopivasti. Sateen jälkeen ei saa olla lammikkoja pitkiä aikoja maan päällä ja poutapäivinä maa ei saa kuivua korpuksi. Näistä kun huolehtii, on hyvät edellytykset elävälle maalle ja vaikka lisätystä aineksesta ei typpejä jäisikään paljoa maahan, tulee mikrobitoiminnan avulla maassa jo olevasta orgaanisesta aineksesta lisää ravinteita koko ajan.

Pidä siis pyörät pyörimässä eli mikrobitoiminta vilkkaana!

Onko kompostisi "bensa- vai dieselmoottori" paloperiaatteeltaan?

Komposti ja sen toiminta on mitä ihmeellisin asia. Mitä oikeastaan kompostissa tapahtuu?

Mitä tarkoittaa kompostin palaminen?

Kompostin palaminen kuulostaa ensi alkuun ehkä vähän oudolta sanonnalta. Eihän liekkejä ja savua näy, eikä takasta tuttua tuhkaakaan synny. Palaminen kuvastaa kuitenkin hyvin mikrobien aineenvaihdunnassa syntynyttä lämpöä, joka näkyy kompostin kuumenemisena, siis palamisena. Olosuhteiden pitää olla sopivat: lämmön, kosteuden ja materiaalin osalta. Tuloksena siis syntyy hiilidioksidia, vettä ja epäorgaanisia suoloja, lämpöä ja hyvin pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia.

Vaiheittainen prosessi

Kompostin toiminnassa on erilaisia vaiheita, jotka eroavat tuotetun lämmön määrässä. Alkuvaiheessa mikrobit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja prosessi etenee kohti vaikeammin hajotettavia osasia. Yllä olevassa kuvassa näkyy, että kuumimmillaan komposti on termofiilisessä vaiheessa. Käytännössä, kun kompostiin laitetaan koko ajan lisää uutta hajotettavaa, ei synny tällaista voimakasta eroa lämmössä, ainakaan omassa kompostissani. Lämpö pysyy korkealla koko ajan, kunnes tulee aika tyhjentää täytössä oleva "kehkeytyvään". Erilaisilla mikrobeilla on erilaiset kyvyt hajottaa erilaisia materiaalia ja se on yllä olevan kaavion näyttämän lämpöjakauman syy. Lämmöntuotto on erilaista eri vaiheiden uurastajilla. Sienet pärjäävät alemmassa ph:ssa kuin bakteerit, joista useimmat nauttivat olostaan pH:n ollessa lähempänä 7:ää

Alussa touhussa ovat aktiivisesti mukana bakteerit ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tämä on helppo havaita ihan käytännön kokeella. Kokoa esimerkiksi ruohonleikkuujätettä, joka on hyvin typpipitoista, kasaan ja jo parissa päivässä voit huomata kasan sisällä nousseen kuumuuden. Samoin käy kompostissasi.

Prosessi etenee ja viimeisinä uurastajina ovat sienet. Ne kykenevät hajottamaan myös kaikkein vaikeimpia materiaaleja. Tällöin lämpö ei nouse enää korkeaksi. Vähitellen massan lämpötila lähenee ympäristön lämpötilaa. 

Happokuilu riesana alussa

Kompostoitumisprosessissa on alussa ns. happokuilu, mikä käytännössä johtaa hetkelliseen kompostoitumisen hidastumiseen. Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa sinisen viivan alamutkana mesofiilisessa vaiheessa. Itse laimennan tätä kuilua välillä pienellä määrällä tuhkaa. Vanhoissa oppaissa on usein suoranainen kielto tuhkan laittamisesta kompostiin, mutta se on jopa välillä tarpeen, mikäli kompostiin laittaa paljon keittiöjätettä tai hapanta puutarhajätettä, kuten vaahteran tai tammen lehtiä. Asiasta on luettavissa mielenkiintoinen tutkimus yliopiston opinnäytetyönä tehtynä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

Mitä eroa on kompostilla ja kompostilla?

Netistä jos etsii kompostointiin liittyvää tietoa, niin herkästi hukkuu tietotulvaan. Mistä tietää, millainen komposti tai kompostori juuri itselle sopii? Tärkeää on miettiä, mitä kompostoi. Jos tarkoituksena on käsitellä vain puutarhajätettä, ei valinnalla ole mielestäni suurtakaan väliä, eikä mitään erityistä välttämättä edes tarvitse ostaa. Kunhan keosta tulee riittävän suuri, sillä pieni ei lämpene. Omasta mielestäni on puutarhajätteessäkin tärkeää saada suojattua maatuva massa ilmasta tulevilta rikkaruohon siemeniltä ja loppuvaiheessa estää mahdollisten elinkykyisten siemenien itäminen. Mullan käyttö on perin hankalaa, jos se pitää ensin puhdistaa rikkaruohokasvustosta.

Keittiöjätettä kompostiin

Jos sen sijaan haluat kompostoida myös keittiöjätettä, on vaatimukset suuremmat. Edelliseen verrattuna yhtäläistä on riittävä koko, tai oikeammin sopiva koko. Liian pieni ei pysy kuumana eli toiminnassa ja liian iso ei kuume riittävästi. Omasta  lempimallistani olen postannut aiemmin, joten siitä en sen enempää kerro tässä. Oman asuinalueen säännökset kannattaa tarkistaa ruokajätteen kompostoinnin osalta.

Toimintaperiaatteet eri malleissa

Jos haluat kompostoida ympärivuotisesti ja myös keittiöjätettä tarvitset jyrsijöiltä suojatun, lämpöeristetyn mallin. Joko teet tai teetät sen tai ostat, sillä ei ole merkitystä tässä toimintaperiaate-asiassa. Olennaista on, että ymmärtää, mikä ero on tuossa minun valitsemassani mallissa ja monissa markkinoilla olevissa, "keuhkollisissa" malleissa. Markkinoilla on myös ns. keuhkottomia malleja. Keuhkolla tarkoitan kompostin sisällä olevaa ilmaputkea, josta tulee massaan tarvittavaa ilmaa. Muistelen keuhko-sanaa käytetyn yhdessä markkinoilla olevassa tuotteessa.

Oma kompostini, jossa keuhkoa ei ole, kuumenee laaja-alaisesti ja aiemmissa postauksissani kertomani mukaisesti, käännän sen kertaalleen: täytettävästi kompostista kehkeytyvään, ja muuta sekoitusta en tee. Tuloksena on silti tasalaatuinen massa, kunhan on huolehtinut seosaineen täyttämisestä kerroksittain aina biojätteen laittaisen jälkeen. Tyhjennän kehkeytyvän kompostin isoon säkkiin silloin, kun täytettävä on tyhjennysvaiheessa eli täyttynyt. Tämä kompostini toimii ikään kuin diesel-moottorin lailla: palotila eli komposti toimii koko alueeltaan, happea on valmiiksi sekoittuneena kaikkialla, onnistuneen seosainekoostumuksen avulla. Massa ei haise pahalle tyhjennysvaiheessa. Säkkivaihe on käytössä vain talvella, kesällä massa menee suoraan käyttöön kasvimaalle.

Markkinoilla olevat keuhkolliset ovat sitä vastoin "bensamoottoreita" toiminnaltaan eli niissä polttoaineeseen (uusi biojätemassa) syötetään happi keuhkoista ja reaktio etenee keuhkoista poispäin etenevänä rintamana. Niitä pitää tyhjentää alaluukusta hyvinkin keskeneräisenä, jotta uutta massaa saa pudotettua säiliön sisällä ylempää alemmas keuhkon kohdalle palamaan. Moni tuttavani harmittelee tyhjennettävään massan pahaa hajua ja jälkikompostointitarvetta kasassa tai muualla ennen hyödyntämistä kasvimaalla.

Miten käynnistän kompostini toiminnan uudelleen?

Kompostin käynnistämiskeino riippuu syystä, miksi se on hiipunut alun perin. Jos et ole lisännyt pitkään aikaan uutta biojätettä, käynnistyy prosessi, kun lisäät taas uutta massaa.

Jos komposti haisee pahalle eikä lämpene, todennäköisesti massa on liian märkää ja/tai typpipitoista. Sekoita massa ja lisää samalla seosainetta kosteutta keräämään. Itse olen turvautunut joskus hienojakoiseen sahanpuruun. Sahajauho kerää tehokkaasti kosteuden, hyödyntää keittiöjätteen typen ja lämpö nousee parissa päivässä 60 asteeseen. Tähän oli tarvetta silloin, kun en ollut vielä omavarainen hyvärakenteisen seosaineen osalta ja välillä oli liikaa uutta jätettä ilman riittävää määrää kuohkeaa haketta. 

Talvella komposti voi jäätyä, jos uutta biojätettä ei tule tarpeeksi tai jäte on liian märkää eikä seosainetta ole käytetty riittävästi. Tällöin mikrobitoiminta ei tuota riittävästi lämpöä ja ulkoilman ollessa pakkasella, jäätyy kompostikin vähitellen. Sitä on turha alkaa sulattamaa kuumilla vesillä, sillä tuloksena voi olla liikaa märkyyttä, ravinteita huuhtoutuu maahan ja vielä tiukemmin jäätyvä märkä massa. Odota rauhassa, kevät tulee ja komposti kyllä käynnistyy.

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.

Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.

* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.

There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.

Kevääksi valmiiksi kylvetty

Tiesitkö, että porkkanan voi kylvää jo nyt syksyllä, mikäli maa on läpäisevää, eli siihen ei jää vesi makaamaan.

Syyskylvön etuna on, että porkkana saa nauttia kevään sulaisvesistä ja saa kilpailuetua porkkanatuholaisilta. Muista silti, porkkana kuten kaalikasvit, on hyvä pitää harsolla suojattuna vaikka koko kasvukauden.

Kylvöhetki on silloin kun päivälämpötila ei enää houkuta siemeniä itämään (ei nouse yleisesti yli 5 asteen), mutta maa ei ole vielä jäässä.

Myös talvivalkosipulit on kohta syytä laittaa maahan. Muista peittää hyvin katteella.

Näistä tämän vuoden sadosta otan ensivuoden sipuli-istukkaat. Valitsen isoja, jotta tulee isoja ensi vuonnakin. Lisäys on niin sanottua kasvullista, eli uusi valkosipuli saa samat geenit kuin istukassipulikin.