#suuntanaomavaraisuus 5 2024

 Ilmastonhaltijana puutarhassa

Aika raflaavasti sanottu, vai mitä. Eihän puutarhailija säälle mitään voi tietenkään, mutta on tosi paljon juttuja, joihin voi vaikuttaa. Kyse on kasvien kasvuolosuhteista ja niihin vaikuttamisesta ja säiden vaikutuksen tasaamista.

Isot raparperit estävät tuulen vaikutuksen.

Moni ihmettelee, miksi "naapuri onnistuu, mutta oma yritys ei". Kyse on monien yhteensattumien vaikutuksesta, mitkä kuitenkaan ei ole välttämättä sattumaa lainkaan, vaan harkiten rakennettu kokonaisuus.

Tämän juttusarjan, #suuntanaomavaisuus, blogit on jaoteltu kasvuvyöhykkeittäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa, miten kirjoittajan puutarha sijoittuu Suomen kartalla ja millaiset kasvuolosuhteet siellä vallitsevat. Kasvuvyöhykkeitä voi kuitenkin vähän huijata omalla pihalla.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet

Kasvin kasvuolosuhteisiin vaikuttaa ensinnäkin maaperä. Mitä materiaalia se on? Savista, hiekkaista, turpeista vai multaista? Miten tiivistä se on, millainen vedenläpäisykyky siinä on, entä vedenpidätyskyky? Onko maaperäeliöitä, mikrobeja ja muita hajottajia? Onko puutarha rinteessä? Mihin ilmansuuntaan se on? Onko ympärillä metsää vai avonaista peltoa? Millainen puutarha itsessään on? Onko se avoimessa maassa, kasvilavoissa, rakennuksen suojassa, rakennusten välissä? Mistä kasveista on kysymys? Varmastikaan ei ole kahta puutarhaa, joissa olisi samat olosuhteet.

Maissi viihtyy runsasravinteisessa maassa ja vaatii paljon kosteutta.

Säidenhaltija puutarhassa tekee asioita, joilla tasoitetaan erilaisten säiden vaikutuksia. Huolehditaan siitä, että tuulinen ilma ei kuivata ja polta kasveja, Kuiva poutajakso ei aiheuta vedenvähyyttä, rankat ukkoskaatosateet eivät upota  puutarhaa. Pelkkä savi tekee maasta vaikeasti muokattavaa, se liettyy sateella ja kuivuu kivikovaksi poudalla. Savella on kuitenkin erittäin hyviä ominaisuuksia. Se pidättää erittäin paljon vettä ja ravinteita, mutta vesi voi jäädä kasvien ulottumattomiin, jos maassa ei ole saven lisäksi muuta. Savimaa kannattaa parantaa kompostimullalla, jolloin muodostuu loistava yhdistelmä. Pidättää kosteutta ja ravinteita, on helposti muokattavaa, kestää poutaa ja kaatosadetta ja vesi sekä ravinteet ovat kasvien ulottuvilla.

 

Varjostusta liialta auringonporotukselta.

Aurinko on elinehto kasveille, mutta liiallisena se polttaa. Kasvi ei ehkä saa maasta riittävästi vettä haihtuneen tilalle ja kasvi kuivuu. Yhteyttäminenkin voi mennä ns. överiksi, eli kasvi joutuu suojelemaan solujaan liialta kuumenemiselta, jolloin yhteyttämistä vähennetään. Suojaa voi tehdä ihan verkoilla tai toisilla, aurinkoa paremmin kestävillä kasveilla.

Kateviljelyssä rakennettaan maata pikku hiljaa ja hyödynnetään maaperäeliöitä. Lierot ja muut hajottajat sekoittava maata, vapauttavat ravinteita katteesta ja parantavan maan vedenläpäisykykyä ja sateenkestävyyttä. Lierot murustava maata ja lierojen tekemät murut ovat erittäin laadukkaita muruja, ne eivät rikkoudu sateenkaan vaikutuksesta, mutta kasveille niistä vapautuu ravinteita.

Kate estää haihtumista ja auttaa sadetta imeytymään maahan sekä tasaa lämpötilavaihteluita aurinkoisella säällä.

Maaperän hyvällä hoidolla saadaan lisättyä sen poudansietokykyä. Multava maa ei kuoretu poudalla, ei lennä tuulen mukana naapuriin, imee kaatosateetkin helposti ja pidättää kuivana kautena paljon kosteutta kasvien juurten ulottuville.

Maaperän ominaisuuksista olen kirjoittanut ihan omalle sivulleen pysyvän tekstin. Kompostoimalla saa kierrätettyä sekä ravinteita, että autettua maaperän säänkestävyyttä.

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Kasvuvyöhyke 6

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

Oravan tuoma yllätys kukkapenkissä

 Mikähän tammi tämä on?

Oravat rakastavat pähkinöitä ja tammenterhoja. Meillä on melko paljon oravia pihapiirissä ja sen välittömässä läheisyydessä. Syksyllä on usein hauska seurata keittiön ikkunasta, kun oravat kaivavat auringonkukan siemeniä maahan ja peittelevät kätkön huolellisesti.

Nyt kuitenkin löytyi kätkettynä jotain muuta kuin auringonkukkia, joita löytyy kyllä nipuissa kasvamassa pihassa vähän siellä sun täällä. Löytyi nimittäin tammi, jonka lehdet ovat eri malliset kuin mitä mökillämme kasvavissa tammissa. Tuomme nimittäin kyllä joskus mökiltä tammenterhoja kaupunkiin oraville, mutta tämä on erilainen ja terhokin oli huomattavasti isompi kuin mökiltä tuodut ovat koskaan.

Aiemmin kirjoitin, että nuoruudessani tammenterhot eivät itäneet, eli tammi ei kyennyt lisääntymään mökillämme luontaisesti, mutta nykyään terhoista kasvaa runsaasti taimia. Niin paljon on ilmasto muuttunut jo minunkin elinaikanani, vaikka en nyt ihan hirmuisen vanha vielä olekaan. Tosin ikä on asennekysymys. Mummuni ei ollut koskaan vanha, vaikka elikin 93 vuotiaaksi.

Puutarhurointi palkitsee Gardening is rewarding

Joulukuussa Helsingin Sanomat kirjoittivat Tampereen yliopiston Veli-Matti Värrin huolesta, että kasvatamme lapsista materialisteja, jotka eivät muista toimia oikein, ilmastonmuutoksen vaatimalla tavalla.

Onneksi me puutarhasta hullaantuneet olemme ymmärtäneet jo kauan sitten, miten paljon luonto, kasvit, kasvattaminen, hyönteiset, linnut, piennisäkkäät ja monet muut tuttavuudet antavat iloa koko perheelle.

Värrin ajatuksista lainattua: Kasvatukseen liittyy aina jonkinlainen hyvän elämän ideaali, jota kasvattajat opettavat eteenpäin lapsille ja nuorille. Enää ihminen ei voi olla hyvän elämän keskipiste ja omistaja. Hyvän elämän ideaaliin täytyy mahtua myös luonto ja muut eliölajit.

In December, there were some news (in Helsingin Sanomat, our main newspaper in Finland) about the concern that we are parenting our children as materialists who do not remember to act properly, as required to prevent the climate change. 

Luckily, we who like the gardening, have a long time ago understood how much nature, plants, breeding, insects, birds, small mammals, and many other acquaintances give joy to the whole family, without a lots of material stuff. 

There is always some kind of ideal of good life in education, which parents teach to their children. No longer can man be the focal point and owner of a good life. Nature and other species must also fit into the ideal of a good life.

Värrin ajatuksia.