#Suuntanaomavaraisuus 6 2024

 Projektia pukkaa

Jos harrastaa puutarhurointia tai varsinkaan omavaraistelua, kulutuksen vähentämistä ja kierrätyksen tehostamista, ei voi välttyä jatkuvalta pyörremyrskyltä erilaisista projekteista. Pieniä ja isoja voi olla käynnissä samaan aikaan. Kaikkia projekteja ei välttämättä pysty perustelemaan taloudellisesti. Rahaa suurempia arvoja on luonnonvarojen säästäminen ja saastuttamisen vähentäminen, sekä ilmastomuutoksen torjuminen. Tavallaan kaikki projektimme taitavat jollain tavalla vastata näihin arvoihin.

Energia

Käytämme sähköä hyvin maltillisesti. Ostaessamme tämän asunnon muutos kulutuksessa edellisiin asukkaisiin verrattuna oli niin suuri, samalla asukaslukumäärällä, että sähköyhtiöstä tuli mittarinlukija tarkistamaan ilmoittamani lukeman. 

Aurinkopaneelit

Viime vuoden tammikuussa teimme seuraavan askeleen ja asensimme 7 kWh aurinkopaneelit. Energiantuotto on ollut hyvää ja osa on mennyt myyntiin. Myynti ei ole tavoitteemme, sillä suurimman säästön saa käyttämällä itse oman tuotantonsa. Silloin säästyy energiahinnan lisäksi myös siirtomaksu. Emme tietenkään ole lisänneet kulutusta vain sen takia, että saisi käytettyä kaiken tuotannon itse. Ennen kuin teimme päätöksen aurinkokennojen tuottokapasiteetista, kävimme läpi energiakulutuskäyrämme koko vuodelta tuntitasolla ja vertasimme sitä alueemme auringon tuottokäyriin. Emme tietenkään vertailleet niitä silmämääräisesti, vaan tekemällä laskennan kulutuksen ja tuoton eroista eri vuoden- ja vuorokaudenaikoihin.

Auto

Toinen autoistamme romuttui hirvikolarissa käyttökelvottomaksi ja jouduimme pohtimaan, mikä oli seuraava automme. En itse tykkää asioissa ns. välimuodoista, eli hybridi ei tullut siksi kysymykseen. Emme myöskään vaihda autoa jatkuvasti, vaan ajamme auton loppuun asti. Siksi valitsimme uudeksi autoksemme täyssähkön. Auton lataus on muuttanut totaalisesti tietenkin kulutuslukemat ja aurinkosähkökin tulee nyt paremmin omaan käyttöön, jolloin kokonaissäästö on huima, kun polttoainekulut jäävät lähes kokonaan pois.

Latausasema

Oman energiantuotannon täysimääräistä hyödyntämistä helpottaa oma latausasema, jolloin lataustehon saa riittäväksi, vastaamaan tuotantoa, eli nyt saamme ladattua akun tavoitetasoon juuri auringon paistaessa, emmekä joudu lataamaan ostosähköllä lähes ollenkaan.

Sadevedenkeruu

Sadevedenkeruustani oletkin ehkä jo lukenut. Olen kirjoittanut lappojärjestelmästäni sekä sittemmin käyttöönottamastani uppopumpusta monessa kirjoituksessa. Vaikka keväällä oli 2000 litraa sadevettä kerättynä, siitä ei ole enää yhtään jäljellä ja olen joutunut kastelemaan johtovedellä. Selkeästi tässä on vielä parannettavaa. Ongelmaksi vaan on muodostunut, että uutta 1000 litran säilötä ei oikein mahdu enää minnekään. Aion hankkia vielä pienen pumpun, jonka avulla saan 1000 litran säiliöstä veden paineella kasteluun. Nyt se tulee painovoimaisesti ja välillä hankaluutena on joko hitaus tai säiliön korkeusasema verrattuna kasteltavaan tasoon. Vesi valuu nimittäin vain alaspäin painovoimaisesti.

Kasvihuoneet vol 1, 2, 3 ja 4

Kasvihuone lisää kasvatusmahdollisuuksia monella tavalla. Pystyy esikasvattamaan taimet paremmissa olosuhteissa, kuin että taimet olisivat sisällä huonelämpötilassa. Kasvihuoneella saa myös pidennettyä kasvukautta, vaikka ei edes lämmittäisi sitä. Lämmittämällä pidentyy kausi vielä enemmän. Itse lämmitän kasvihuoneen keväällä hevosenlannalla eli hevoskalla. Näiden lisäksi on vielä yksi etu, joka ainakin tulee mieleeni. Kasvihuoneessa voi kasvattaa sellaisiakin kasveja, joille oma kasvuvyöhyke tai oman puutarhan pienilmasto on liian kylmää. Ennen kuin päättää, minkä kasvihuoneen hankkii, pitäisi olla joku ajatus siitä, mitä aikoo kasvattaa, miten hoitaa kastelun, miten paljon rahaa aikoo sijoittaa ja miten paljon on valmis tekemään työtä sen hoitamiseksi.

Ihan aluksi minulla oli vain niin sanottu tomaattihuone. Siihen mahtui yksi kasvatussäkki. Edesmennyt appiukkoni teki sen. Se kesti vaikka kuinka monta vuotta ja sain siinä yllättävän hyvin onnistumaan kasvatuksen. Se tuli kuitenkin pieneksi, kun halusin enemmän kuin yhden säkin. Alla olevassa kuvassa siinä on maissit, varmaankin ensimmäistä kertaa kokeiluna silloin.

Seuraava oli valmis muovikasvihuone. Se oli kyllä hyvä siihen asti, kunnes Tapanin-myrsky rikkoi sen. Pidin pienen hallan poissa öljylampulla.

Ensimmäisen varsinaisen kasvihuoneen tein itse keväällä 2017. Olen ollut siihen tavattoman tyytyväinen. Uusina materiaaleina olivat vain nuo valkoiset kaaret, jotka ovat sähköjohtojen suojaputkia, sekä muovi, joka oli pisaroimatonta, ammattilaatua.

Ovea on korjattu moneen kertaan. Ensimmäinen versio oli tuollainen roikkuva, mutta myöhemmät mallit ovat olleet saranallisia.

Nyt on jo ostettuna seuraava malli ja se on ihan valmistuote, pitää vain koota. Pinta-alaltaan se on yli kaksinkertainen, ja kun jätän vielä vanhankin kasvihuoneen olemaan, lisääntyy kasvatustila aivan valtavasti. Ilman automaattista tihkukastelujärjestelmää ei näitä pysty hoitamaan.

Kompostoiva vessa

Mökillä on itse tehty kompostivessa. Haluan välttää puhtaan veden käyttämistä vessan vetämiseen ja toisaalta, vessasta saa hyvää multaa kaikille koristepensaille ja kukille. Syötäville käytettäessä on muistettava riittävän pitkä kompostointiaika.

Haaveprojektit

Haluaisin lisätä vielä enemmän elämämme ympäristöystävällisyyttä. Haluaisin, että meillä olisi harmaavesijärjestelmä suihkusta wc-käyttöön. Lisäksi olisi tosi kiva, jos myös kaupunkiasunnossa voisi käyttää kompostivessaa. Sadeveden talteenottojärjestelmä olisi hienoa saada upotettua maahan, jolloin se ei veisi pinta-alaa, esimerkiksi laatoituksen alle mahtuisi vaikka miten monta tankkia. Ja viimeinen liian kallis haave on oma kaivo kaupungissa. 

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/06/muistelua-mokilla.html/

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/06/kesakuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/06/etanaeste-siruetanoille-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-6/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/rakennusprojekteja

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/helppo-ja-halpa-kasvihuone/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/06/02/kesakuu-24-rakentaminen/

Syyskylvöistä kohtalainen itävyys

 parantelin penkkiä Tanskalaisen maajussin opein

kuva

Rivit kuntoon

En ollut ennen tajunnut, että jos on esimerkiksi kahdessa rivissä samaa kasvia ja molemmissa on huono itävyys, voi taimettumisen jälkeen siirtää taimet yhteen riviin ja vapauttaa toinen rivi uuteen kylvöön. Hassua, että on paljon asioita, jotka ovat aivan yksinkertaisia, mutta jostain syystä "tarvitsee" toisen henkilön vinkkaamaan niistä. Vähän oikein harmittaa, että eikö tosiaan tämmöistä keksinyt itse monen vuoden jälkeen.

Hajakylvö mutta ryppäinä

Syksyllä kylvimme tilliä, sillä tilli itää usein tosi hitaasti, tai ainakin minulla on sellainen kokemus. Syyskylvö tehtiin eri tavalla kuin mitä yleensä kylvämme tillin. Yleensä teen jatkuvan rivin, mutta syyskylvöön laitettiin riviin tiheitä ryppäitä. Ajattelin, että siitä on sitten helppo napata niput ja laittaa pakkaseen. Viime talvena nimittäin meillä loppui pakastettu tilli ja perhe muistutti, että ensi talvena tällaista ei saa missään nimessä päästä tapahtumaan.

Keväällä laitoin lisää tilliä ja se on nyt kokonaan hajakylvö ilman mitään rivitystä. Siitä ei ole yhtä helppo ottaa nippuja, joten testaan, miten tällainen tapa toimii. Todennäköisesti laitan vielä uudenkin kylvön, jotta vajetta ei voi tulla. Kylvän vähän myöhemmin, niin saa myös keittiöön tuoretta tilliä kasvukaudella. Muutenhan käy niin, että puutarhasta löytyy enää kukkivia versoja loppukesästä.

Palsternakka

Porissa on poikkeuksellinen naakkayhdyskunta ja siksi kai kutsumme palsternakkaa perheessämme palsternaakka -nimellä. Jotenkin sopii paremmin suuhun kaksi vokaalia ennen kaksoiskonsonanttia. Yllätyin, miten hyvin se iti syyskylvöstä. Kevätkylvöt ovat nimittäin epäonnistuneet useana vuotena. Tänä vuonnakin on vähän kevätkylvöistä palsternakkaa, vielä en tiedä miten se onnistuu. Luin eräästä blogista, että palsternakkakylvös ei saa missään nimessä kuivua taimettumisen aikaan. Uskon, että se on keväällä ongelmana, kun monena vuonna on toukokuu ollut aivan valtavan kuiva. En ole myöskään kastellut. Syyskylvön etu on se, että siemenet saavat hyödykseen talven lumien sulamisvedet. 

Mustajuuri ei ole itänyt lainkaan

Laitoin vähän kokeilumielessä syksyllä mustajuurtakin. Siemenpussi oli jo vanha ja voi olla, että siemenet olivat jo menettäneet itävyytensä. Odottelen vielä pari päivää ja jos ei vieläkään näy mitään, niin istutan jotain esikasvatettua siihen kasvihuoneesta.

Heikko itävyys keltajuuressa

Taaimmaisena syyskylvöissä oli keltajuuri, joka on itänyt vain jonkin verran, tosin taimet ovat todella heikkoja ja huonoja, tuskin tulee satoa. Vika on ollut ehkä siemenissä tai keväällä on vahingossa kuljettu siitä ja tallottu kylvös. En ole koskaan ennen yrittänyt kasvattaa keltajuurta, joten ei ole myöskään kokemusta, miten vaikeaa itäminen on  ylipäätään sillä.

Luovat keinot käyttöön kun tila loppuu

 Niittikone on kätevä apuri

Tykkään tosi paljon ostamistani kaaliverkoista. Yksi asia niissä kuitenkin harmittaa, nimittäin leveys. En ymmärrä, miksi verkko myydään 2m *5 m paloina ja näkee, että kavennus on tehty ihan käsin leikkaamalla. 2 metriä on liian leveä sähköjohtojen suojaputkikaariin, eli jää reunasta paljon ryttyyn.

Pieni innovaatio auttaa

Tänään laitoin taas kasvihuoneesta esikasvatettuja taimia ulos. Aloitin maissien istuttamisella ja papujen kylvöllä, sillä en vielä siinä vaiheessa ollut keksinyt, mihin saisin istutettua parsakaalit. Sitten syntyi hauska idea: jos niittaa kaksi harsoa yhteen, tulee paljon tilavampi tunneli, sain nimittäin näin yhdistettyä kaksi erillistä tunnelia ja väliin jääneeseen käytävään sain istutettua parsakaalit.

Nyt voisin leventää istutusaluetta vielä vaikka kuinka paljon, sillä jouduin käärimään toisesta sivusta verkkoa paljon rullalle. Jostain pitäisi saada vielä ruohonleikkuusilppua, jotta parsakaalitkin saisivat katteen. Illalla kastelin penkit hyvin. Päivälle oli luvattu vaarallista ukkoskuuroa, mutta ei tullut kuin pari jyrinää ja pari vesipisaraa niin, että maa ei edes kastunut. Erillisiä pisaroita näkyi siellä ja täällä.

Neljäs salaattisato tulossa kaupan hevisalaatista

 Hinta tulee jo ihan maltilliseksi

Talvella, kun ostaa ruukkusalaattia, tulee käyttö  kohtalaisen kalliiksi. Yhdestä ruukusta ei kovin kauan riitä leivänpäällistä, saati salaatiksi asti.

Muistatko, että jatkokasvatan nämä ruukut? Toinen sato tulee sisällä ledin alla ja kolmas sato nousi aiemmin kasvihuoneessa, mutta tänä vuonna sain kolmannen sadon autotallissa, kun hankin esikasvatuksia varten kasvivalohyllykön. Siellä salaatitkin saivat hyvät kasvuolosuhteet. Nyt saan siis neljännenkin sadon, nimittäin laitoin salaatit vielä kerran uusiin multiin, parvekelaatikkoon, lähelle ovea. Puoliso nimittäin toivoi, että olisi mahdollisimman lähellä. Parvekelaatikkoon saa myös kivasti vettä säiliöön ja laitoin hyvät varastolannoitteet multaan, niin riittää pelkkä vedellä kastelu. Puoliso lupasi huolehtia veden riittävyydestä.

Naposteluretiisit

Lapsuudesta muistan herkulliset retiisit, maistuvat ja makeat. Pitkään ihmettelin, miksi ne eivät maistu enää lainkaan samoilta. Syy selvisi, kun ensimmäisen kerran kasvatin retiisiä kylmähkössä kasvihuoneessa keväällä. Jo vain tuli lapsuuden muistot mieleen. Toinen vastaavanlainen kokemus tuli, kun laitoin loppusyksystä tyhjentyneeseen kasvimaahan jäljelle jääneitä retiisin siemeniä. Niistä kasvoi valtavan suuria, mutta silti aivan hirmuisen makeita. Näissä molemmissa oli yhtenäistä se, että ilma oli viileä ja kosteutta runsaasti. Retiisin maku tulee polttavaksi, kun se kasvaa lämpimässä. Samalla on usein herkästi kosteudesta pulaa.

Tänä vuonna laitoin retiisit varhain kasvimaalle, mutta kevät oli niin tavattoman kylmää, ettei siemenet alkaneet itää lainkaan. Vihdoin taimia tuli pinnalle ja olen huolehtinut runsaasta kastelusta, sillä sää lämpeni ihan äärimmilleen saman tien. Eilen otin pieniä retiiseitä naposteltavaksi, sieviä pyöreitä. Yllätyin kovasti, että ovat silti vielä makeita, vaikka onkin ollut kuumaa. Kuori piti tosin poistaa, sillä ilmeisesti kuumuus tekee siitä paksumpaa ja vahvempaa. Noista syksyllä ja kasvihuoneessa kasvaneista ei ole tarvinnut edes ottaa kuorta pois, sillä kuori on jäänyt hyvin ohueksi ja miedoksi.