Maissi kasvaa ja vettä onneksi riittää taivaalta

Ale-taimi tuli istutettua kovin myöhään

Yksi kukka kuitenkin nyt näkyvissä. Kauanko menee satoon? En muista, vaikka kerran olen aiemmin vesimelonia kasvattanut.

Maissin ensimmäisenä pullistumaan alkanut tähkä on jo ihan mukavan kokoinen.

Parsakaalia kasvaa onneksi sivuversoista aina lisää. Puutarhakirjan mukaan pitkälle syksyyn. Saapas nähdä kasvaako.

Sadonkorjuu on päivän kohokohta

Parsakaalit sulavat suuhun ilman kypsennystäkin

Maku on jopa varressa niin maittava, että voi pureskella kypsentämättä. Puolisoni totesi, että ei tämä parsalta maistu. Hetken mietin, että mitäköhän tuokin nyt tarkoitti. Kyselin vähän tarkennusta, että siis miltä se sitten maistuu. Kommentti tarkoitti, että maku on  niin hyvä ja mieto, että ei vaadi mitään totuttelua, kuten kaupan parsakaalit vaativat (=eivät kuulu puolison herkkuihin....).

Viinyrypäleet kasvavat tasaisesti. Miltäköhän nämä sitten maistuvat?

Poistovillakatekokeilu on osoittanut, että rikkaruohot eivät todellakaan kasva siitä läpi. Eli jos haluat torjua katteella rikkoja, on poistovilla ehdottomasti suosikki siihen. Herneissä ei ole myöskään ollut yhtäkään matoa tänä vuonna. Maku on erittäin makea ja kasvu hyvää. Maa pysyy märkänä villan alla.

Mustikkaa..

Teivadelmaa...

Kaalikoi-vihulainen on päässyt ovenraosta kausariin

Valoverhosuojaus otettava käyttöön siis kausarissakin

tästä eteenpäin. Jos ikinäkään enää kasvatan kaalikasveja (tuntuvat olevan aika ötökkämagneetti), varustaudun valoverhoilla ihan varmasti, myös kausarissa. Eihän tästä mitään tule, jos ei voi muka ovea avata ja käydä kastelemassa tai keräämässä satoa ilman, että on mokomat lurjukset heti kytiksellä ovensuussa. Keksinpä vielä, että ompelen tarranauhan, siis sellaisen kuin on tarralenkkareissa sulkijaksi sivuihin ja alareunaan oviverhoon, niin ei pääse tuuli heiluttelemaan auki mistään yhtään. Ja pari pientä reikää pitää ehdottomasti tukkia, mitkä jäi talvivaurioista tilkitsemättä vielä. En ymmärtänyt, että ne pitää ihan kaikki ja joka ikinen laittaa umpeen.

Sormet tahmassa kääntelin ja tutkiskelin ja litistin kaikki ovelukset, jotka pyrkivät piiloutumaan ja suojautumaan jonkun olemattoman harsotöhnän sisään. Luulevat varmaan, etten ilkeäisi pistää sormiani sinne ja katkaista niskoja. Hahaa, ilkesin sittenkin. 

Valoverhotunnelissa parsakaalit voivat mainiosti

Eivät ole iskeneet ötökät

ja kasvu on myös voimallista. Kuumuus ei nouse tunnelissa liian korkeaksi ja sade menee läpi (jos sellaista sattuu tulemaan). Vasemmassa reunassa näkyy valkosipuleita, jotka myös ovat tykänneet verhon tuomasta suojasta varsin paljon.

Verhotunneleita aion ommella kyllä ehdottomasti lisää, heti kun näitä pienisilmäisiä verhoja löytyy. Marjasinikuusamalle olen ompelemassa isommalla reiällä olevasta verhosta lintusuojaa, menevät kypsenevät marjat muuten siivekkäille ystäville.

Parsakaalit ryöpähtivät kasvuun valoverho-oven asennuksen jälkeen

Taisi olla yhteyttämiseen jo liian kuuma aiemmin harso-oven aikana

Avomaalla suojattuna olevat eivät ole lainkaan yhtä suuria vielä.

Olen kyllä iki-onnellinen kausaristani! (hm.... pitääköhän laajentaa.....)

Tomaatitkin ovat todella tukevarunkoisia, ikinä ennen ei ole ollut näin hyviä tomaattikasvustoja minulla toukokuussa. Istutin ne silloin alussa hyvin syvään eli viistoon multaan, jolloin taimivaiheen alkuvarsi jäi mullan alle kasvattamaan juuristoa

 Ja kyllä, muistan ravistella kukkia!!!