Neljäs salaattisato tulossa kaupan hevisalaatista

 Hinta tulee jo ihan maltilliseksi

Talvella, kun ostaa ruukkusalaattia, tulee käyttö  kohtalaisen kalliiksi. Yhdestä ruukusta ei kovin kauan riitä leivänpäällistä, saati salaatiksi asti.

Muistatko, että jatkokasvatan nämä ruukut? Toinen sato tulee sisällä ledin alla ja kolmas sato nousi aiemmin kasvihuoneessa, mutta tänä vuonna sain kolmannen sadon autotallissa, kun hankin esikasvatuksia varten kasvivalohyllykön. Siellä salaatitkin saivat hyvät kasvuolosuhteet. Nyt saan siis neljännenkin sadon, nimittäin laitoin salaatit vielä kerran uusiin multiin, parvekelaatikkoon, lähelle ovea. Puoliso nimittäin toivoi, että olisi mahdollisimman lähellä. Parvekelaatikkoon saa myös kivasti vettä säiliöön ja laitoin hyvät varastolannoitteet multaan, niin riittää pelkkä vedellä kastelu. Puoliso lupasi huolehtia veden riittävyydestä.

Naposteluretiisit

Lapsuudesta muistan herkulliset retiisit, maistuvat ja makeat. Pitkään ihmettelin, miksi ne eivät maistu enää lainkaan samoilta. Syy selvisi, kun ensimmäisen kerran kasvatin retiisiä kylmähkössä kasvihuoneessa keväällä. Jo vain tuli lapsuuden muistot mieleen. Toinen vastaavanlainen kokemus tuli, kun laitoin loppusyksystä tyhjentyneeseen kasvimaahan jäljelle jääneitä retiisin siemeniä. Niistä kasvoi valtavan suuria, mutta silti aivan hirmuisen makeita. Näissä molemmissa oli yhtenäistä se, että ilma oli viileä ja kosteutta runsaasti. Retiisin maku tulee polttavaksi, kun se kasvaa lämpimässä. Samalla on usein herkästi kosteudesta pulaa.

Tänä vuonna laitoin retiisit varhain kasvimaalle, mutta kevät oli niin tavattoman kylmää, ettei siemenet alkaneet itää lainkaan. Vihdoin taimia tuli pinnalle ja olen huolehtinut runsaasta kastelusta, sillä sää lämpeni ihan äärimmilleen saman tien. Eilen otin pieniä retiiseitä naposteltavaksi, sieviä pyöreitä. Yllätyin kovasti, että ovat silti vielä makeita, vaikka onkin ollut kuumaa. Kuori piti tosin poistaa, sillä ilmeisesti kuumuus tekee siitä paksumpaa ja vahvempaa. Noista syksyllä ja kasvihuoneessa kasvaneista ei ole tarvinnut edes ottaa kuorta pois, sillä kuori on jäänyt hyvin ohueksi ja miedoksi.

Nestemäisen lannoitteen helppo mittaustapa

 Ohjeen mukaan 1 ml litraan vettä eli kymmenen tippaa

Eli siis miten? Tippoja tulee pullosta niin nopeasti, etten ehdi mitenkään laskea niitä, ja toisaalta ei aina ole tuota litraa vettä. Kasvatan kaupan yrttejä ja salaatteja keväällä sisällä valon alla ja niiden kasvua joudutan nestemäisellä lannoitteella. Puutarhassani ja viherkasveillani käytän omaa kompostimultaa ja tukena tarvittaessa kanankakkarakeita. Rakeet eivät toimi kovin hyvin keittiössä yrteille... jonkin verran nimittäin saattaa tulla tuoksuja.

Siivoilin keittiön kaappia ja löysin vanhan lääkeruiskun. Uusi ruisku tulee aina tarvittaessa lääkkeen mukana, joten näitä vanhoja ei yleensä tarvi enää. Laitan niitä silti aina säilöön, niin sanotusti vastaisen varalle. Nyt tulin ajatelleeksi, että sehän on oiva väline nestemäisiin lannoitteisiin. Ehkä ajatustani herätti taannoin katsomani Tanskalaisen maajussin jakso, jossa hän leikkasi tällaisen ruiskun ja mittasi betonilaatan seokseen tulevan pigmentin määrän tarkasti. Hassua, miten joku asia voi jäädä alitajuntaan ja sitten putkahtaa esille aivan toisessa yhteydessä.

Lääkeruiskun täyttäminen käy kätevästi ja tein siitä pienen videon. Riippuen annosteluun tarvittavasta määrästä kannattaa valita sopivalla mitta-asteikolla oleva ruisku. Siitä on myös helppo tiputtaa ihan pikkiriikkisen vähän salaatille ja yrteille.

Tämä on kaupan salaatti, joka on kertaalleen syöty. Nyt sisällä kasvaa toinen sato ja keväällä sitten mullassa puutarhassa kolmas sato, varhaisemmin, kuin siemenestä kylvetyt. Kasvatan näitä aina keväisin muutaman, jotta saamme omaa satoa aikaisin. Tavanomaisesti laitan kasvihuoneen lämpenemään hevoskalla maaliskuussa ja silloin saan myös nämä jälkikasvatukset sinne lämpimään, pois sisältä. Joinakin vuosina maaliskuussa on vielä niin paljon pakkasia, että lämmitys käynnistyy vasta huhtikuussa, eli vähän aikataulut vaihtelevat eri vuosina.

Viime keväänä kirjoitin tästä jälkikasvatuksesta näin.

Tämäkin on alun perin sisälle ostettu timjami, joka jatkoi elämäänsä puutarhassa ja lopulta myös talvehtii siellä, harsolla suojattuna toki, viinirypäleen kanssa samassa penkissä. Timjamin voi muuten pakastaa talven käyttöä varten kätevästi. Leikkaat vain varret, laitat pussiin ja ripottelet varsista irtoavat lehdet ruokaan. Maku on todella vivahteikas, aivan eri, kuin talven kasvihuonekasvatetut kauppayrtit.

Pohdin lehtilannoitusta, kun kylvetyt latva-artisokat oli koulittava. Tiedustelin Leena Luodon @Puutarhan parhaaksi Facebook-ryhmässä, pitääkö ostaa erikseen lehtilannoitteeksi myytävää nestemäistä lannoitetta, jotta voisi suihkuttaa lehdille. Ei tarvitse, sain vastaukseksi. Annostus pitää kuitenkin puolittaa pienille taimille. Jos et vielä ole kyseisen ryhmän jäsen, niin suosittelen liittymistä, sillä siellä vastaukset eivät perustu "musta tuntuu" tai mummokin jo teki näin -tietoihin. Maailma ja säännökset muuttuvat ja siksi kaikkea vanhaa perinnetietoa ei kannata noudattaa kritiikittä. Lannoitusannostelun puolittaminenkin on helppo tehdä tuolla ruiskulla, koska asteikko on niin pienille määrille tehty.

Omasta maasta vai kaupasta?

Kannattaako maksaa?

Kävimme perheen kanssa viherkasviostoksilla. Tiedänhän minä, että tuotteilla ei ole oikeasti oikeaa hintaa, vaan että hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Silti en voi kuin hämmästellä, jos kaikelle näkemälleni löytyy oikeasti kysyntää. 

Ostokoriimme pääsi sellaisia pienissä ruukuissa olevia kasveja, joiden hinta oli 3 kpl 12 eurolla. Ihan kohtuullinen hinta. Olen sitä mieltä, että kasvi kannattaa ostaa mahdollisimman pienenä. Jos ostaa ison, kasvihuoneessa optimaalisilla lannoitevesillä kastellun, kasvin, on hyvin epätodennäköistä, että saa pidettyä kasvin hengissä kotikonstein.

Samaan aikaan kun lapset valitsivat kasveja, kuljeskelin liikettä ympäriinsä ja kohdalle osui vieressä olevat salaatit. En voi oikeasti ymmärtää, että joku ostaa salaatintaimia tuollaisella hinnalla heinäkuussa. Parempia ja halvempia saa lähikaupan heviosastolta. Nekin voi laittaa maahan kasvamaan lisää.

Itse kasvatan talvella kolme satoa per taimi. Ei tule paljoa hintaa tuoreille vihanneksille sillä tavoin talvellakaan. Kesällä sen sijaan ei tosiaankaan kannata maksaa 3,3 euroa per taimi lehtisalaatista. Parempi keino on joko ostaa heviosastolta ruukkutaimi tai kylvää tiheään ja käyttää lehdet minilehtinä, niiden babyleaf-juttujen tapaan, mitä näet kaupoissa pusseittain myytävänä.

Tuoretta satoa saa todella vähällä vaivalla. Luitko, kun laitoin mökillä DIY altakasteluun tavallisen multasäkin. Ei siis mitään valmista kasvusäkkiä, vaan ihan vain multasäkin. Altakastelujärjestelmä sallii pitkät poissaolot helteilläkin. Nyt keräsin loput retiisit. Säkkiin oli helppo kylvää ja koska käytin kylvönauhaa, ei tarvinnut miettiä taimien harvennusta. Nyt sato oli valmista ja maku suurenmoinen. Kuumuus ja kuivuus tekevät kesäretiseistä usein polttavia, puisevia, ei kivoja. Kasvusäkin kosteusolosuhteet ovat tasaiset, eli kuivuus ei voi haitata missään vaiheessa. Yllätyin todella positiivisesti, että kosteudella oli näin suuri merkitys, sillä kasvupaikka oli paahteisella terassilla. Kuumuus ei siis pilannut makua, kun kasvuolosuhteet olivat muutoin kunnossa. Hintaa ei tullut juuri mitään. Multasäkkejä saa 3 kpl kympillä, eli saman verran kuin nuo yllä olevat salaatit. Siemeniä on per pussi niin paljon, että yleensä riittää kahdelle vuodelle yhdestä pussista. eli euron verran voi laskea siemenille. Kaikki muu olikin sitten ns. roskaa, eli vanhoja lautoja, vanha muovilaatikko ja vanhat muoviputket. Suosittelen tekemään vielä tänä kesänä, saat vielä satoa salaatista, retiiseistä ja vaikka mistä. Asetat kasvualustan lämpimään paikkaa, jossa voit myös suojata syksyn ensimmäisiltä kylmiltä eli pidennät kasvukautta. Ja on se sitten valmiina ensi kevään varhaiskylvöä varten.

 

DIY altakastelukasvimaahan salaattia ja vähän muutakin

 Pieneen salaattiin aineksia säkistä

Mökillä kivikova maa ei ole helppoa työstettävää, kuten olen jo tosi monta kertaa kertonut. Kasvimaa on sinne kyllä tulossa, aikanaan. Valmistelu vain kestää aika kauan, kun pitää saada tuotettua riittävästi kompostia maanparanteeksi. Aiemmin komposti on käytetty vain koristekasveille ja olen tyhjentänyt ylivuotisen makkijätteen lämpökompostoriin. Nyt pidän toisen kompostorin kasvimaakelpoisena.

Jotta saan kuitenkin edes vähän salaattia, rucolaa, retiisiä, japaninkaalia ja tilliä ruokiin, laitoin säkin altakastelusysteemiin. Ei tarvitse huolehtia kastelusta, eikä rikkaruohoista.

Viime kesänä tässä oli tomaatteja ja silloin rakensin tuon maalatun suojakehikon, että olisi vähän nätimmän näköinen. Ohjeet tähän altakasteluun löytyy aiemmasta kirjoituksestani.  Samassa kirjoituksessa neuvon, miten ne valmiitkin systeemit saa paljon helpommin käyttöön, kuin mitä valmistajan ohjeistaa. 

Taitaa olla kasvuolosuhteet kunnossa

 Ainakin sato on rehevää ja maku kohdillaan

Kasvihuoneen tihkukastelu on siitä kiva juttu, että kosteus on tasainen. Lehtisalaatista tulee mielestäni kitkerää kuivuudessa. Nämä ovat todella rapeita, mietoja ja maukkaita, vaikka ovat näin suuria. Lehdissä ei myöskään ole juurikaan mitään pestävää likaa, koska multaan ei tarvitse roiskia kastelukannulla.

Yleensä en edes kasvata lehtisalaattia, koska kasvimaalla ulkona niistä tule joko letkuja tai kitkeriä. Voi kun kasvihuone olisi isompi, saisi mahtumaan monenmoista kivaa koko kasvukauden. Nyt varsinaisia satokasveja on vain tomaatti ja kurkku. Näitä salaatteja tms. on vain ihan alkukaudesta, kun kasvukauden pidennys tapahtuu kasvihuoneessa, ennen tomaattien ja kurkkujen istutusta.

Olen kyllä jo katsellut uutta, nykyinenhän kärsi talvella kovasti ja lähinnä sain ensiavulla tekohengitettyä täksi yhdeksi kaudeksi vielä. Pelkkien mainoskuvien avulla on oikeasti melko vaikeaa vertailla tuotteita keskenään, varsinkin eri merkkisiä. Parasta olisi, jos saisi vierailla oikeasti käytössä olevissa ja kysellä itselle tärkeistä valintakriteereistä kokemuksia

Vielä mahtuu kausarin käytävällä kasvamaan salaattia

Kaikki tila pitää hyödyntää

Nyt kun tomaatit ja parsakaalit ovat vielä pieniä, mahtuu jopa kulkukäytävälle kasvamaan vähän herkullista salaattia leivän päälle. Vähän pidempi askel vain kynnykseltä...

Ei haitannut 12 asteen pakkanen

Taimet hengissä hevoskan lämmössä

Yöllinen pakkanen painui 12 asteeseen

Leppäkerttu työn touhussa ulkona.

Persilja terhakkaana  kasvussa.

Salaattia kohta valmiina syötäväksi.

Maissi ja parsakaali hyvässä alussa.

Kausarin lämmityksen valmistelua kevääksi

Viime keväänä toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja rakensin pienen kausarin itselleni. Kaivoin pohjan kohotettuun kasvimaahani, eristin routalevyillä ja kaarirakenteet tein sähköjohtojen asennusputkista. Tuloksena ei ole kaunis, nettipalstoilla esiteltävänä taukohuone, vaan ihan käytännöllisyysnäkökulmasta pykätty suoja kevään taimikasvatukselle, tomaatin ja kurkun taimille sekä basilikalle kesää varten.

Salaatti sekä kurkut ovat tässä jo isoja, kuva on viime kesältä.

Basilika kasvaa tupsakkeina tomaattien juurella. Keskiritilikön molemmin puolin kasvaa rucolaa. Vasemmalla puolella se jäi aluksi tosin salaatin ja kurkun jalkoihin, mutta loppukesästä se kiri vielä kelpo kasvukset. Tomaatit ovat tässä vasta pieniä, kukatkaan eivät ole vielä auenneet.

Valmistuminen oli liian myöhäinen viime kevään taimille, mutta ensi keväänä sen on tarkoitus olla täydessä toiminnassa. Olen joskus aiemmin jo testannut suunnitelmaani sellaisessa koottavassa kevytversiossa ja totesin toimivan erinomaisesti.

Tässä kuvassa puuttuu vielä muovitus. Tilasin netistä ammattilaatua, jossa sisäpintaan ei muodostu pisaroita ilmankosteudesta. Mullaksi laitoin omaa, talvella valmistunutta, kompostimultaa ja pinnalle kasvimaan päältä vanhempaa multaa. Keskipolkuritilikkö ei makaa maassa, vaan on päistä kannatuksella. 

Nyt syksyllä tai oikeastaan kai pitää jo sanoa alkutalvella, kaivoin pohjan uudelleen tyhjäksi eli noin 40 senttiä multaa koko pohjan alueelta. Haen vielä ennen lumia =(pakkasia) hevostallilta hevoskaa, kuten kummityttöni tuotteen on nimittänyt. Keväällä massa alkaa niin sanotusti palaa, eli tuottamaan lämpöä ja saan taimille suojaisan lämmitetyn kasvupaikan. Kasvukauden lopulla pohja on todella muhevaa multaa täynnä. Pinnalle laitan 30 cm omaa multaa, johon kylvän ja istutan taimet. Kausarissa on myös tuet, joiden varaan saan hyllykköjä kevään taimilaatikoille. Taimista ei tule kausarissa sellaisia honteloita pitkiä kuten liian lämpimässä sisällä kasvaessaan, vaan terhakoita.

Käytännössä siis sama homma kuin tässä rakennusvaiheessakin. Tämä auttaa myös siihen, että maa ei kulu eli tietyt ravinteet eivät vähene, vaikka samoja kasveja kasvatetaankin joka vuosi, siihen ei voi jäädä edellisen vuoden kasveista tuholaisia eikä tauteja

Mitä tekisin kesältä jääneillä siemenillä?

Muistuttelen mahdollisuudesta kasvattaa siemenistä niitä samoja babyleaf:ja, joita myydään kalliisti kaupoissa.

Retiisin versot maistuvat retiisille ja niitä voi laittaa salaattiin tai leivälle.

Herneet, pavut, auringonkukat -> kaikki versot tosi maukkaita.

Mangoldi, salaatti, pinaatti, ja muut lehtivihannekset -> maukkaita pieninäkin.

Valo voi olla kasvua rajoittava tekijä, mutta prismat/cittarit/terrat jne. myyvät pitkuliaista kasvilamppua, jonka mukana tulee kannatin. Sen avulla kasvatus onnistuu ihan kivasti.

Itse idätän siemenet mieluummin syötäväksi kuin säästän seuraavaan kasvukauteen. Itävyys huononee koko ajan ja kesällä sitten harmittaa kovasti, jos kaiken työn jälkeen sato ei onnistu liian vanhojen siemenien vuoksi.

Herneet laitan kasvamaan olohuoneessa viherkasvien juurelle. Eivät vaadi erityistä huolenpitoa, kun muutenkin pitää kukkia kastella. Lisäksi, jos hyvin käy, herne typensitojakasvina saattaa parantaa viherkasvin ravinnetilaa.

(typensitojakasvi tarkoittaa kasvia, joka kykenee ottamaan tarvitsemansa typen suoraan ilmasta, juurissaan olevien typensitojabakteerien avustamana)