Saako naapurin tontilla kasvattaa?

 Ainakin meidän naapurissa saa

Olen kertonut jo monta kertaa, että meidän naapurusto on tosi kivaa. Meillä on yhteiskompostointia, laajamittaista risujen luovutusta haketusta varten, naapuriapua, kun ei saa itse vaikka jotain kiinnitystä auki tai vedettyä ruohonleikkuria käytiin, mitä nyt milloinkin kukin tarvitsee apua.

Puolet kylvetty ja tiivistetty, puolet kylvämättä. Työnjohtaja katselee näemmä muualle.

Nyt naapuriapu nousee oikein tosi isoon merkitykseen, sillä omalle tontille ei kerta kaikkiaan mahdu enää mitään uutta kasvatusta, mutta haluan kasvattaa herneet pakkaseen. Jo monta vuotta sitten naapuri on sanonut, että jos oma piha tulee pieneksi, tule heille. Parina vuonna tarvetta olisi ollut, mutta ei ole ollut mahdollisuutta tehdä nurmikosta kasvimaata. Nyt on tarve ja apupuutarhuri on niin suuri apu, että kaikki valmistui melkein kuin itsestään, vai miltä kuulostaa, että oman työkokouksen aikana on pohjustukset tehty, eli kuorittu tarvittavalta alueelta nurmikon pinta pois. Ajatuskin siitä, että olisin tehnyt sen oman selkäni kanssa, satuttaa liikaa.

Herneet suojattiin harsolla, jotta kyyhkyt eivät tule syömään niitä.

Nurmikon pohja on hiekkaista savea. Maa on ollut nurmella hyvin pitkään ja vain vähäisellä tallomisella, eli pohja on todella läpäisevää ja mururakenne näytti hyvältä. Kuohkeutimme pintaa talikolla ja tasoitin sen haravalla. Tasoituksen jälkeen kylvettiin herneet ja tallomalla tiivistin ne tiukasti maahan kiinni, jotta juurtuminen olisi helppoa. Tiivistämisen eli "jyräämisen" jälkeen  kastelimme maata ja siinä totesin ilokseni tuon hyvän läpäisevyyden. Lopuksi lisättiin multaa pinnalle. Nyt jouduin turvautumaan pussimultaan, koska kasvihuoneen pohjalta ei tulee enää riittävän muhevaa ja ravinteikasta maata.

Hernemaan takana olevan pintanurmikasan maisemoin vielä kasvustolla. Laitoin sinne muutaman herneen siemenen ja käyn laittamassa erilaisia niittykukkasiemeniä, sekä pellavaa.

Hernelajikkeen valitsin pussin kuvauksen perusteella. Terve lajike, vastustuskykyinen tauteja vastaan ja maukkaat herneet sopivat pakastukseen. Säilöntäähän varten minä näitä kasvatan. Sain opiskeluaikanani Viikissä nauttia omista pakasteherneistä, kyllä oli hyvää.

Tämä on ainoa kuva, jonka huomasin ottaa herneistäni, siksi pitää käyttää tätä samaa.

Papujen lisälisäkylvöt alkavat itää. Vein ne äsken kasvihuoneen lämpöön, koska ilma jäähtyi eilisestä alkaen tosi paljon. Varmaankin itävät lämpimässä vähän paremmin.

Syyskylvöistä kohtalainen itävyys

 parantelin penkkiä Tanskalaisen maajussin opein

kuva

Rivit kuntoon

En ollut ennen tajunnut, että jos on esimerkiksi kahdessa rivissä samaa kasvia ja molemmissa on huono itävyys, voi taimettumisen jälkeen siirtää taimet yhteen riviin ja vapauttaa toinen rivi uuteen kylvöön. Hassua, että on paljon asioita, jotka ovat aivan yksinkertaisia, mutta jostain syystä "tarvitsee" toisen henkilön vinkkaamaan niistä. Vähän oikein harmittaa, että eikö tosiaan tämmöistä keksinyt itse monen vuoden jälkeen.

Hajakylvö mutta ryppäinä

Syksyllä kylvimme tilliä, sillä tilli itää usein tosi hitaasti, tai ainakin minulla on sellainen kokemus. Syyskylvö tehtiin eri tavalla kuin mitä yleensä kylvämme tillin. Yleensä teen jatkuvan rivin, mutta syyskylvöön laitettiin riviin tiheitä ryppäitä. Ajattelin, että siitä on sitten helppo napata niput ja laittaa pakkaseen. Viime talvena nimittäin meillä loppui pakastettu tilli ja perhe muistutti, että ensi talvena tällaista ei saa missään nimessä päästä tapahtumaan.

Keväällä laitoin lisää tilliä ja se on nyt kokonaan hajakylvö ilman mitään rivitystä. Siitä ei ole yhtä helppo ottaa nippuja, joten testaan, miten tällainen tapa toimii. Todennäköisesti laitan vielä uudenkin kylvön, jotta vajetta ei voi tulla. Kylvän vähän myöhemmin, niin saa myös keittiöön tuoretta tilliä kasvukaudella. Muutenhan käy niin, että puutarhasta löytyy enää kukkivia versoja loppukesästä.

Palsternakka

Porissa on poikkeuksellinen naakkayhdyskunta ja siksi kai kutsumme palsternakkaa perheessämme palsternaakka -nimellä. Jotenkin sopii paremmin suuhun kaksi vokaalia ennen kaksoiskonsonanttia. Yllätyin, miten hyvin se iti syyskylvöstä. Kevätkylvöt ovat nimittäin epäonnistuneet useana vuotena. Tänä vuonnakin on vähän kevätkylvöistä palsternakkaa, vielä en tiedä miten se onnistuu. Luin eräästä blogista, että palsternakkakylvös ei saa missään nimessä kuivua taimettumisen aikaan. Uskon, että se on keväällä ongelmana, kun monena vuonna on toukokuu ollut aivan valtavan kuiva. En ole myöskään kastellut. Syyskylvön etu on se, että siemenet saavat hyödykseen talven lumien sulamisvedet. 

Mustajuuri ei ole itänyt lainkaan

Laitoin vähän kokeilumielessä syksyllä mustajuurtakin. Siemenpussi oli jo vanha ja voi olla, että siemenet olivat jo menettäneet itävyytensä. Odottelen vielä pari päivää ja jos ei vieläkään näy mitään, niin istutan jotain esikasvatettua siihen kasvihuoneesta.

Heikko itävyys keltajuuressa

Taaimmaisena syyskylvöissä oli keltajuuri, joka on itänyt vain jonkin verran, tosin taimet ovat todella heikkoja ja huonoja, tuskin tulee satoa. Vika on ollut ehkä siemenissä tai keväällä on vahingossa kuljettu siitä ja tallottu kylvös. En ole koskaan ennen yrittänyt kasvattaa keltajuurta, joten ei ole myöskään kokemusta, miten vaikeaa itäminen on  ylipäätään sillä.

Aina voi kokeilla, usein kaikkein mielenkiintoisinta on kasvattaminen, ei niinkään itse sato

Keittiössä saattaa erilaiset ruoka-aineet osoittaa itämisen merkkejä. Itse aina innostun kokeilemaan, josko sitä voisi kasvattaa omassa puutarhassa. Tässä luomuinkiväärin kasvusto, joka sai alkunsa, kun luomuinkivääri alkoi kasvattaa vihreitä napakoita alkuja. Laitoin juuren multiin ja vähitellen sieltä sieltä nousi pintaan tällainen. 

Vuosi sitten syksyn pakkanen yllätti ja tämä paleltui. Mukava muisto on kuitenkin vielä valokuvien joukossa. Ehkä vielä joskus teen saman kokeilun uudelleen ja muistan siirtää ajoissa sisätiloihin ruukkuun.

Lämpimän kevään odotusta

Puutarhurin odottava aika on pitkää

Taivaalta sataa milloin vettä milloin rakeita ja välissä räntää tai lunta. Yritä tässä nyt aloittaa kevään työt. Eipä niitä paljon kateviljelyn ja kompostin multaan perustuvassa puutarhassa ole, mutta mikään ei idä ilman lämpöä ja kylmään maahan ei kannata siemeniä laittaa ennen aikojaan. Mädäntyvät vain!

Onneksi voi vaikka

lueskella puutarhablogeja. Kasvukaudella ei aina ehdi riittävästi seurata, mitä muut kotitarveviljelijät ovat puuhailleet. Muiden kirjoituksista saa usein hyviä vinkkejä ja ideoita ja paljon uutta intoa ja inspiraatiota myös. Eri kasvuvyöhykkeillä olevilla on monesti kaikenlaisia kikkoja, miten on saanut kurjista olosuhteista huolimatta sadon onnistumaan. Niitä kannattaa miettiä ja pohtia, miten voisi hyödyntää myös itsellä, vaikka ei yhtä karua olisikaan. Voi niistä silti olla hyötyä.

Komposti

Tähän aikaan vuodesta on hyvä hetki aloittaa kompostointi, jos aiemmin ei ole vielä sellaista tehnyt. Hyviä hetkiä on sekä kevät että syksy. Keväällä saa kasvimaan valmistusroippeet kompostiin kivasti ja syksyllä sadonkorjuusta jääneet biojätteet. Jos et ole vielä ihan perehtynyt kompostin hyötyihin, keräsin sinulle kompostiaiheiset kirjoitukseni kätevästi yhteen paikkaa, tänne.