Miltä näyttää kompostimassa 7 viikon ikäisenä?

 Lämpökompostorissa prosessi on todella tehokas

Olen kertonut, että käytössäni on itse tehtyjä kompostoreita kaksi, joista kumpikin on 270 litraa. Toinen on uusille biojätteille täyttöä varten, toisessa massa muhii, eikä uutta biojätettä laiteta sekaan. Aiemmin varastoin muhitetut massat tuhannen litran säkeissä, mutta se oli hankalaa. Säkin suuaukko on laakea ja leviää, kun massaa laittaa sisään. Säkki on ruma, siitä on hanka talikoida kompostia, koska piikit rikkovat säkin, sitä ei saanut liikuteltua, siinä sade kasteli massan ja se jäätyi kovaksi talven aikana. Tässä vain muutamia säkin haittoja luetellakseni. Nyt minulla on kaksi muovista kompostia, molemmat 330 litraa. Nyt saan varastoitua muhitetun massan todella kätevästi.

Tein sinulle taulukon nykyisten biojätteiden kierrosta, kun 3.3. siirrettiin kompostorista toiseen. Joulukuiset jäiset biojätteet laitettiin 17.12. ja nyt ne siirtyivät säilytykseen. Niistä en merkinnyt ylös päivämäärää, jolloin lämpö nousi 60 asteeseen. Noista tammikuista sen sijaan laitoin tiedon muistiin. Hygienisoitumislämpöön ne nousivat 7.2. eli kolme viikkoa täytöstä. 3.3. ne siirtyivät täytöstä muhitukseen ja otin niistä kuvan. Näet, miten ne ovat kompostoituneet jo täysin tunnistamattomiksi. Nyt talvella kierto on hitaampi, kun on tullut vähemmän kompostoitavaa, vaikka on naapuritkin apuna. Kunhan puutarhakausi alkaa, tulee massaa enemmän ja kierto nopeutuu.

Tässä tammikuiset jääbiot, jotka siirrettiin täyttökompostorista muhitukseen. Lämpö oli seuraavana päivänä noussut jo yli 50 asteeseen, eli vaikka on jo näin valmista, niin vieläkin sieltä löytyy mikrobeille syötävää ja lämmöntuotto on voimakasta. Seosaineena on käytetty sekä polttomoottorilla tehtyä omaa haketta, että hamsterin häkistä tullutta hamppukuiviketta. Biojäteastian pohjalla on aina mahdollisia valumanesteitä keräämässä pellettejä, ne kaadetaan kompostiin, kun ovat imeneet nesteitä.

Yllä oleva massa näyttää tältä seuraavana päivänä. Lämpökin jo taas noussut 55 asteeseen.

Illalla lämpö on jo 60 astetta.

Kahden päivän päästä lämpö lähes 70 astetta.

Lämpö nousi 70 asteeseen, siitä en huomannut ottaa kuvaa. Nyt kuitenkin ajattelin, että seuraan kämpökäyrää pidempään. 5 päivän päästä lämpö vähän alle 70 astetta.

Lämpö 66 astetta 6 päivän päästä.

7 päivän päästä lämpö sama.

Naapurit keräävät biojätteensä tynnyreihin, jotka noudan aina nokkakärryillä. Kummallakin yhteiskompostoijanaapurilla on samanlainen tynnyri. Ne täyttyvät eri aikaan, eli toisesta haen useammin tyhjennykseen.

Maassa oleva sotkun näköinen on hamppua, jota käytän liukkauden torjuntaan kompostin edessä olevalla jäällä. 

Tämän verran sain nyt uutta biomassa täyttökompostiin. Ei näytä paljolta, mutta on siinä kolme tuollaista sinistä tynnyrillistä ja päällä itse tehtyä haketta. Massaa on riittävästi, eli lämpö alkaa nousta nopeasti. Jos täyttää pieniä määriä usein, lämpötila ei ryöpsähdä samalla tavalla kuin tässä minulla. Kompostiahan ei tarvitse, eikä oikeastaan edes saa pestä tyhjennysten välillä. Mikrobit tekevät kaiken työn ja siksi on ihan nurinkurista, että haluaisi pestä mikrobit pois aina välillä.

Mukavia kompostointihetkiä sinulle.

Hygienian merkitys puutarhailussa ja omavaraistelussa

En puhu käsidesistä enkä bakteerittomuudesta!

Eipä tiedetty nykyisestä maailmanmenosta mitään, kun valittiin tämänkertainen aihe. Sanoin kyllä idean äidille, että en uskalla enää kurkata ensi kuukauden otsikkoa etukäteen, kun nämä meidän otsikot menevät vähän liian iholle nykyään. Kirjoitussarjaan osallistuvat tekivät välikirjoituksen kotivarasta, tietämättä, miten tulivat samaan aikaan hirmuiset myrskyt ja sähkökatkot... nykyisestä kotoilusta puhumattakaan... mutta siis asiaan eli hygieniaan puutarhassa ja omavaraistelussa.

Viljelyhygienia

Viljelyhygienia oli itselleni vielä muutama vuosi sitten uudissana, josta en ymmärtänyt oikeastaan yhtään mitään. Sen jälkeen olen tutustunut aiheeseen ja kerron sinullekin, mitä olen oppinut. En vieläkään tiedä asiasta kaikkea tai edes tarpeeksi, mutta ainakin jonkin verran olen edistynyt ymmärryksessäni.

Viljelyhygienia pitää nämä hengissä! Kevään ensimmäiset leppäkertut, sinnikkäät aikuiset, jotka selvisivät  talvesta.

Viljelyhygienia ei myöskään tapa tätä leppäkertun erästä kasvuvaihetta, joita näkee syksyllä vaikkapa härkäpapuja poimiessa.

Viljelyhygienia säästää myös näiden ihanuuksien ruuat ja pitää puutarhamme eläimistön monimuotoisena.

Multa ja kylvöasiat

Jotta sinulla on suurempi mahdollisuus onnistua kylvöissä keväällä, on hyvin tärkeää miettiä niitä olosuhteita, joissa kylvöjäsi teet. Olivatko kylvöruukut talven varastossa ja sisällä mullanjämät viime syksyltä ja mahdollisesti ne pari epäonnista alkumetreillä kuollutta taimea mukanaan? Jos näin on, niin on hyvin todennäköistä, että sama toistuu tänäkin vuonna, ehkä jopa isommassa mittakaavassa, ellet pese ruukkuja ennen käyttöönottoa. Purkeissa olleessa mullassa saattoi olla jokin tauti tai niissä kuolleissa taimissa, ja ilman pesua tauti voi siirtyä uuteen kylvömultaan. Ei pesussa tarvita mitään "kaikenbakteerintappodesinfiointeja", ihan normaali huolellinen pesu riittää meillä kotioloissa toimivilla. Annetaan ammattipuutarhojen tehdä omia juttujaan, kun niillä on erilaiset systeemit käytössään muutenkin.

Multa on hyvä olla myös puhdasta, eli ei vanhaa aiemmin käytettyä, vaan ihan uutta multaa. Itsekin ostan kylvömullan kaupasta, vaikka muutoin olen mullan suhteen omavarainen. Kylvöjutut ovat kauden tärkein juttu, ja mielestäni siinä säästäminen on väärässä paikassa säästämistä. Eikä kylvömultaa edes tarvita niin valtavia määriä yleensä.

Siemenet

On hienoa, jos voi ottaa omasta kasvimaansadosta siemeniä seuraavaa vuotta varten. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lajit eivät pysy silloin välttämättä samanlaisina, sillä pölytyksen kautta tulee tahattomia risteytymiä. Ei se välttämättä mikään huono asia ole, mutta jos haluat juuri tietynlaisia tomaatteja tai kurpitsoja, niin kaupan siemenpussi on silloin varmempi valinta. Samoin, tietyt taudit voivat levitä siemenien kautta. Siitä oli juuri erittäin hyvä varoitus Facebook-sivullani. Kannattaa ottaa neuvosta vaarin, ettei saa todella vaarallista tomaattivirusta kasvihuoneeseensa.

Työvälineet

Työvälineet, kuten kuokat, saappaat, harsot ja kaikki maanmuokkauskoneet, voivat myös olla tautien ja tuholaisten levittäjiä. Möhöjuuri ja monet muut maaperälevinteiset taudit voivat levitä lohkolta tai palstalta toiselle, jos ei ole huolellinen taudin havaittuaan. Möhöjuuri esimerkiksi on monen monta vuotta riesana, jos sen kerran saa maahansa.

Sadon varastointi

Varastot pitää muistaa myös puhdistaa vanhan sadon sotkuista, ennenkuin syksyllä vie sinne uusia juureksia, sipuleita ja vaikka mitä herkkua. 

Tässä sinulla muutama tärkeä linkki niistä yhteystiedoista, joihin olen viljelyhygieniaan tutustuessani törmännyt.

Kasvinsuojeluseura ry

Sipuleilla on yleinen esimerkiksi fusarium.

Möhöjuuri kannattaa opetella kunnolla. Liittyy ristikukkaisiin!!!

IPM eli intergroitu kasvinsuojelu. Tästä kirjoitin itsekin taannoin. Tämä on valtavan tärkeä juttu!!! Vähemmän kemikaaleja on parempi. Luonnolla on omat hyvät keinot tauteihin ja tuholaisiin, mitä meidän kotipuutarhureiden kannattaa hyödyntää täysin mitoin.

Tomaatteihin liittyvä ajankohtainen varoitus.

Älä desinfioi puutarhaasi kuolleeksi!

Älä pelästy viruksia ja bakteereja puutarhassasi ja ala nyt varmuuden vuoksi käyttämään desinfiointiaineita joka paikassa. Mitä todennäköisemmin tapat puutarhastasi silloin liikaa hyviä bakteereja, jotka ovat elinehto, että puutarhasi kasvit saavat maasta ravinteita, kuolleet kasvinosat muuttuvat mullaksi ja kasvisi juuristolla on hapekkaat olosuhteet maassa. Kasveille mieluisin multa sisältää miljardeja mikrobeja lusikallisessa maata. Ne kaikki tarvitaan, jotta olosuhteet pysyvät tasapainossa eikä jokin haitallinen tauti tai bakteeri pääse vallalle. On nimittäin valitettavasti niin, että ne haitalliset ovat usein sitkeimpiä ja selviävät hengissä, kun hyvät bakteerit kuolevat kemikaaleihin.

Puskurit syntyvät mikrobeilla ja hajottajilla muunmuassa

Kuten muistat varmaan, minulla on vielä kertomatta, miten puutarhaan saadaan puskureita, kirjoitussarjani on siltä osin kesken. Tästä viljelyhygieniasta pääsen sitten aasinsiltana puskureihin ja niistä kerron ihan tuota pikaa. Nyt  nimittäin olen omalla palstallani päässyt kevään touhuissa niin hyvään vaiheeseen, että puskureista on ihan valtavat määrät kuvia ja kivaa kerrottavaa.

Lierot rullaavat nurmikolla vaahteranlehdet ruusuiksi, vetävät ne maan sisään parin kolmen päivän aikana. Viljelyhygienia sallii lierojenkin kasvaa ja kuohkeuttaa puutarhasi maan elinvoimaiseksi.

Käy lukemassa, mitä muut omavaraistelijat ovat kirjoittaneet viljelyhygieniasta. Todennäköisesti saat monta uutta näkökulmaa ja mielenkiintoista ajateltavaa asiaan liittyen. Ja jos yhtään tunnen muita kirjoittajia, kuvakavalkadi on taas hurjan hieno.

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-4/
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-hygienia/Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/…/omavaraisuutta-vuonna-2020…
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/…/unelmana-omavaraisempi…
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/puhtaatpuhteet/
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/karanteenikevat/
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/…/vuoden-2020-tomaatit…
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/…/hygienia…
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/…/elettiin-ennenkin…
Rouva Yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/hyvinvointia-ja…
Metsäläisten elämää ://metsalaistenelamaa.blogspot.com/…/omavaraisempaa-elamaa…
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…
Koivun juurella https://koivunjuurella.blogspot.com/…/suuntanaomavaraisuus…
Airot ulapallahttps://airotulapalla.blogspot.com/2020/04/suuntana-omavaraisuus-2020-huhtikuu.html
Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kuulumiset/