Näytetään tekstit, joissa on tunniste pölyttäjät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pölyttäjät. Näytä kaikki tekstit

5.6.2023

Kotipuutarhuri luonnon apurina

 Oman puutarhan kasvuvoima tulee luonnon monimuotoisuudesta



Pölyttäjät kasvattavat sadon määrää ja parantavat sen laatua. Kun moni puutarhailija tekee samoja tekoja omassa puutarhassaan, syntyy siitä valtavan suuri ja merkittävä voimavara, vaikka yksittäinen puutarha olisi pienikin. Tämä mielessäni kirjoitin jo kertaalleen tämän yhteiskirjoitustekstin. Olin jo liittämässä muiden linkkejä alaosaan, kun jotain tapahtui ja koko teksti katosi. Ehkä tämä uudelleentyöstö jalostaa ajatuksia vielä.

Kaupunkiympäristössä voi löytää vaikka mitä  mielenkiintoista, kunhan on kiinnostunut ympäristöstään.



Omassa puutarhassa voit auttaa luonnon monimuotoisuutta hyvin monelle eri tavalla. Voit jättää kaadetun puun kannon vähän normaalia korkeammaksi ja antaa sen lahota tai vaikka porata siihen vähän reikiä hyönteisiä varten valmiiksi. Tai jättää lahoaman puita johonkin kukkapenkin reunaan. Itse teen hyönteishotelleja kasaamalla risuja risuseinäksi ja nikkaroitavilla hyönteishotelleilla.



Hyönteishotelleja voi laittaa vaikka rivitaloksi.


Pieneenkin pihaan voi laittaa useita linnunpönttöjä, erilaisilla suuaukoilla varustettuina, jotta tulee eri lintuja. Pikkuvarpuset asuttavat ihan vierekkäisiäkin pönttöjä. Niillekin olemme tehneet rivitalon.


 Luonnon monimuotoisuudesta muistuttavat välillä erilaiset mönkijät kukkapenkissä tai kasveissa. Puutarhurilta pyydetään malttia ja sadon jakamista niiden kanssa ajoittain. Näistä kavereista kirjoitin jo aiemmin, rahayökkönen on löytänyt joitakin ukonhattuja kukkapenkissäni. Jaan siis kukkaloistoa heidän kanssaan, he popsivat sen suuhunsa, minä kattelen muita kukkia ja myöhemmin toivottavasti saan ihastella rahayökkösiä.


Pihamme on erään vierailijan sanoin ekopiha. En ollut ajatellut sitä itse, mutta ehkä tosiaan ulkopuolisen silmin se näyttää siltä. Yhdessä kukkapenkissä on nykyään maitohorsma, annan sen olla, kaunishan sekin on. Nokkoset kuivaan kukkapenkeistä ja muualla annan kasvaa, jos vaikka saisi nokkosperhosia taas kylään, kuten muutama vuosi sitten tapahtui. Nokkosissa oli niin valtavasti nokkosperhosen toukkia, että kasvia ei alta näkynyt.



Tontin ulkopuolelle oleva nurmikko on kaupungin omistuksessa, mutta tontinomistajan hoidettavana. Meillä se on nyt perennojen ja niittykukkien valtakuntaa. Ylläoleva apilakuva on siitä. Leikattavaa jää tosi vähän, sillä omassa pihassa ei yhtä kulkureittiä lukuun ottamatta ole enää nurmikkoa. 



Torjunta-aineita ei kotipuutarhassa tarvita, eikä niitä kuulu käyttää. Hyönteiset huolehtivat toistensa esiintymien tasapainosta, kun puutarha on monipuolinen. Mikään laji ei pysy kauan valtalajina, kun sen tuholainen runsastuu ja tulee apajille.  Jos jotain kuitenkin kokee pakoksi käyttää, ainoa oikea tapa on käyttää hyväksyttyjä torjunta-aineita. En ala tässä ns. saarnaamaan saippuoista, etikoista, suolasta tms. ymmärrät varmaan saarnaamattakin, että niitä käytetään kotona estämässä mikrobien kasvua. Koko elämä puutarhassa on täysin riippuvainen mikrobeista. Jos tuhoat ne, tuhoat puutarhasi, hitaasti, mutta varmasti. Ravinteiden kiertokulku loppuu, pihassa on varmasti joku haitallinen mikrobi, joka on vastustuskykyinen aineellesi ja runsastuu todella merkittävässä määrin. Ylläolevassa kuvassa ruokimme pihan torjuntajoukkoja. Siilit ovat moniruokaisia ja huolehtivat puutarhassa monista haittaeliöistä. Loppusyksystä niille pitää antaa vähän lisäruokaa talven varalle.

Monimuotoisuuden ylläpito on koko puutarhanhoitoni päämetodi. Olenkin kirjoittanut siitä jo monen monta kirjoitusta.


Mietipä, miten monta kotipuutarhuria on Suomessa ja niiden maa-ala. Näiden lisäksi kiinteistöjen turhat nurmikot. Aikamoinen reservi tukemaan luonnon monimuotoisuutta.

 Tämä tämänpäiväinen kirjoitus on osa Omavaraisuusblogistien yhteiskirjoitussarjaa #suuntanaomavaraisuus, jossa moni kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9:00. Meitä blogisteja luotsaavat Satu www.tsajut.fi j Heikki www.korkeala.fi, muuten sarja ei pysyisi näin elinvoimaisena.

Näistä linkeistä pääsee muihin kirjoituksiin:

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma 

Jovela 

Krutbacken 

Kasvuvyöhyke 2

Urban Farming, eli tämä lukemasi kirjoitus.

Päiväpesän elämää  

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Rakkautta ja maanantimia  

Harmaa torppa 

Villa Varmo 

Evil dressmaker 

Mustikkamaitoa 

Torpan tyttö

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo