Vinkki lierotyövoiman hyödyntämiseen

Tarvitaan vain täyteen kasvanut ruukku ja lierot

Muistat ehkä, että meillä on sisällä viidakko, tai niin viherkasvejani kutsutaan. En kyllä ymmärrä, koska eikös viidakko ole ihan täynnä kasveja ja meille kyllä mahtuisi vielä vaikka kuinka paljon lisää. Kasvit ovat tosi isoissa ruukuissa, pääosin savisissa. Muutamia altakasteluruukkuja on erinäisistä syistä. Yksi syy on edesmennyt anoppini, jolla oli iso jukkapalmu isossa altakasteluruukussa. Anopin poismenosta on jo 7 vuotta, enkä ole kertaakaan vaihtanut multaa. Nyt jukkapalmu sai häädön tai oikeammin se muutti kompostiin. Häätö tuli kylmään aikaan, enkä viitsinyt tyhjentää ruukkua ulos. Siispä otin taas bestikset hommiin, eli kävin lähikaupassa ostamassa onkilieroja. Kumosin koko kipallisen lieroja ruukkuun ja peitin ruukun mustalla multasäkillä, sillä lierot rakastavat pimeää ja kosteaa.

Ruukussa oli jukkapalmun kaverina monta eri kasvia, revin ne kaikki pois. Laitan aina ruukkuihin useita eri kasveja, koska olen havainnut kukkien pitävän siitä. Mikroilmasto paranee, kosteus lisääntyy ja ne rehevöityvät.

Ruukun sai tämän jälkeen unohtaa sohvan taakse piiloon ja ottaa esille, kun kesäkukkasia oli aika istuttaa. Multa oli täysin muhentunutta ja mureaa, helppoa kesäkukkien istuttamiseen. Jukkapalmu jatkaa kohta kasvuaan, sehän ei kuole ei sitten millään. Lierot ovat syöneet kuolleet juuret ja nyt ruukussa on kesän ajan uudet kasvit pihaa kaunistamassa. Punainen on revonhäntä eli amarantti ja vihreät krassia, nyt en enää muista, että oliko se pensas- vai köynnöskrassia.

Kevään kukkaloistoa?

Sipuli siellä toinen täällä...

En malta heittää joulun amarylliksia koskaan roskiin joulun jälkeen, vaan tuikkaan niitä sisäkukkien ruukkuihin. Unohtuvat monesti, joskus kuolevat, joskus yllättävät, kuten tällä kerralla huonearalian ruukussa kasvaneet edellisvuoden amaryllikset. Käsi osoittamassa mittakaavaa, eli sekä amarylliksen kukka että huonearalin lehti ovat molemmat varsin kookkaita. Ruukut kasveillani ovat niin isoja, ettei voi siirtää kuvausta varten ja kasveja paljon, joten en saanut sellaista kuvaa, jossa kasvit näkyisivät kokonaan, toinen kasvi menee aina eteen, jos otan kuvan kauempaa. 

Lieroilla kasvatettuja kukkia sisällä

Aiemmin postasin lieroista ja katteesta sisäkukilla. Mukana oli vain yksi kuva. Tässä vähän lisää kuvia. Mullanvaihtoa teen vain silloin, kun aiempi ruukku tulee pieneksi ja siirrän kasvin isompaan ruukkuun,

Tämän syksyn "keksintö" oli, että jos tulee hankkineensa kylmään aikaan uusia kukkia, eikä lieroja tietenkään voi enää kaivaa pihalta, toimivat kaupasta ostettavat elävät onkilierot ihan yhtä hyvin. 

Alla ensimmäisessä kuvassa oleva kasvi, jolla ns. sormilehdykkäiset, sai valtavan turbobuustauksen, kun laitoin sillekin näitä onkilieroja ja lehtimörskää mullan päälle, vaikka oli jo aiemmin oman pihan lierojakin muutama syksyltä. Ilmeisesti lieroja ei aiemmin ollut vielä riittävästi. 

Kirjovehka

Limoviikuna ja jukkapalmu

Pullojukka.

Pullojukan varressa uusia kasvuja.

Katetta ja lieroja sisäkukillekin

Syksy on onneksi pitkä, kostea ja lämmin tänä vuonna. Ehtii tehdä monenlaista. Pudonneita lehtiäkin löytyy varmasti vielä, vaikka olisitkin haravoinut oman pihan puhtaaksi lehdistä, joten vielä voit tehdä tämän syystoimen.

Ota lehtiä ämpäriin ja kaiva kasvimaasta lieroja. Älä kaiva kovin syvältä, jotta saat pinnalla viihtyvää lajia.

Laita sisäkukille ruukkuun mullan pinnalle kerros märkiä lehtiä, muutama liero ja vähän multaa päälle, jotta lehdet painuvat melko tiiviisti ja pysyvät kosteina. Ennen pitkää lierot ovat syöneet kaikki lehdet ja etenevät alaspäin rouskuttamaan kuolleita juuria. Palkaksi maittavista ruuista ne antavat kukillesi loistavaa madonkakkaa, joka on hyvin ravinteikasta, sekä kaivavat käytäviä, joihin uusien juurien on helppo kasvaa ja joissa pysyy ilmaa juuria varten.

Kuvasta näkee, että lehden juuri alkaa jo halkeilemaan kahtia, koska varren ympärysmitta kasvaa koko ajan ja levittää lehden alkua. Juurella on Metsämörri ja pari silkkikukkaa, koska viherkasvini eivät luonnollisesti kuki hehkein kukkasin.

Olen ylläpitänyt lierokantaa omissa sisäkukissani jo 7 vuotta ja sinä aikana ovat jukkapalmu ja lohikäärmepuu lopettaneet kokonaan alalehtien pudottamisen. Ennen aina talvikautena alimpia lehtiä kuivui ja tuloksena oli ruma lehdetön varsi, jonka päässä on tylsä lehtitupsu. Nyt siis lehdet pysyvät koko varren mitalla elinvoimaisena. Mikään muu ei ole muuttunut hoidossani, vain lierot ja lehtikate syksyisin.