Käänsitkö jo kasvimaan?

Syksyllä monella on tapana kääntää kasvimaa lapion syvyydeltä ympäri. Joskus se voi olla tarpeen, enkä siitä kerro nyt sen tarkemmin tässä. Totean vain, että viimeistään kääntöhommissa puutarhurointi-into lopahtaa herkästi. Siispä.... älä käännä vain tavan vuoksi, ei tarvitse. 

Maan kääntämisestä ja mururakenteesta kerron enemmän yläpalkin kohdassa "Maaperässä tapahtuu" ihan lähiaikana lisää. Kerron siellä maaperässä tapahtuvista asioista kansantajuisesti, vaikka takana onkin kemian teoriat. Et siis tarvitse kemianopintoja sen lukemiseksi.

Jos kuitenkin olet todennut, että maa pitää kääntää, niin tarkastele lapiolliseen tulevaa maata vähän tarkemmin. Miltä se näyttää? Onko se pientä pyöreää murusta 

vai isoja tiiviitä, teräväreunaisia kappaleita.

Pieneät pyöreät muruset ovat sitä, mikä on tavoitetila. Kasvit ja eliöt tykkäävät. Niillä on helppo elää siinä, maa ei ole liian tiukkaa kaivautua ja ilmaa riittää murusten välissä.

Tiukka paketti on usein liian suuri vastus kasvin juurille. Myöskään happea ei sen sisään paljon kulkeudu.

Muistetaan huomioida vieraslajit puutarhuroinnissamme

Erittäin ajankohtainen asia juuri tällä hetkellä, kun siistimme tai muuten käsittelemme puutarhamme jätteitä, on haitallisten vieraskasvien asianmukainen huomioiminen. Iki-ihana kukka, naapurilta saatu lahja tai muuten vain silmäterämme kukkamaassa saattaa luontoon päästessään olla haitallinen vieraslaji.

Haitallinen vieraslaji on kilpailukyvyltään ylivoimainen kotoisiin lajeihimme nähden. Sen siementuotanto, juurikasvuteho tai kyky erittää muita kasveja haittaavia kemikaaleja juuristostaan, ovat hyvinkin yllättäviä.

Aikanaan jättipalsami oli ihan kiva kukka.... kunnes sitä ilmestyi aivan joka paikkaan kadottaen luonnonkasvit. Erittäin pahana tilanne on Porin Hevosluodossa ja sen lähiluodoilla. Kaupunki on järjestänyt talkoita palsaminen kitkemiseksi, mutta enemmän tarvittaisiin väkeä mukaan.

https://www.pori.fi/uutinen/2018-06-25_porin-luonnon-hyvinvointia-edistetaan-kesalla-vieraslajitalkoilla

Tärkeää onkin tilanteiden ennaltaehkäisy, eli käsitellä puutarhajätteet asianmukaisesti. Netissä on onneksi kaikkien ulottuvilla erittäin hyvät ohjeet. Suosittelen vilkaisemaan ja todentamaan, onko omien kasvien joukossa erityisesti huomioitavia lajeja.

http://www.vieraslajit.fi/fi/ohjeita-ja-oppaita

Sastamalassa törmäsin etelänruttojuureen, joka on levinnyt Kokemäenjoen reunaan. Saatamme saada siis näitä ikäviä tuliaisia joen mukana Poriinkin.

Uuden alan raivauksen jatkoa

Eilen oli mitä ihanin kesäinen syysilma tehdä sadonkorjuuta ja uudisalan raivausta. Koivut saivat kyytiä ja kasvusto leikkattiin niin lyhyeksi kuin keräävällä leikkurilla pystyi terää rikkomatta. Leikkuutähteen laitoin paksuksi kerrokseksi mulloksella olevalle alueelle talteen.

Lyhyttä on. Seuraavana päivänä aurinko oli vielä "kivasti polttanut" eli auttanut rikkojen näivettämisessä. Juurien voima joutuu koetukselle kun vielä puskee ensi viikolla aurinkoisina päivinä uutta vartta. Keväällä onkin sitten paljon helpompi kuluttaa viimeisetkin voiman rippeet juurista ja päästä rikoista eroon nopeammin.

Puiden rangat karsittuna odottamassa kuljetusta pois alueelta. Jos syksyn lämpöä vielä riittää, jyrsitään maa ja peitetään pressulla talveksi. Auttaa keväällä paljon, kun rikat eivät saa heti ensimmäisiä auringonsäteitä käyttöönsä.

Keväällä otan pressua pois siten, että tiedän ehtiväni joko leikkaamaan kasvun tai jyrsimään uudelleen riittävän aikaisin. Juolavehnä pitää torjua, kun siinä on enintään 4 lehteä. Silloin juuren voimaa ei ole vielä kertynyt lisää, vaan kasvi on käyttänyt kasvuunsa juurien voimaa.

Ohdakkeiden ja juolavehnän yhteistorjunta on hieman hankalampaa. Ohdake pitäisi torjua kun se on 15-10 cm pitkä. Jos sen torjuu aiemmin, on riskinä, että taimesta tulee tiheä puska. Siitäkin on kyllä kokemusta. Jyrsittäessä sen voi kyllä torjua pienenäkin, se joutuu joka tapauksessa kasvamaan pienestä juurisilpusta ja kuluttamaan juuren voimia.

Nämä oksat pääsevät hyönteishotelliin asujaimistoja tarjoamaan.

Kevääksi valmiiksi kylvetty

Tiesitkö, että porkkanan voi kylvää jo nyt syksyllä, mikäli maa on läpäisevää, eli siihen ei jää vesi makaamaan.

Syyskylvön etuna on, että porkkana saa nauttia kevään sulaisvesistä ja saa kilpailuetua porkkanatuholaisilta. Muista silti, porkkana kuten kaalikasvit, on hyvä pitää harsolla suojattuna vaikka koko kasvukauden.

Kylvöhetki on silloin kun päivälämpötila ei enää houkuta siemeniä itämään (ei nouse yleisesti yli 5 asteen), mutta maa ei ole vielä jäässä.

Myös talvivalkosipulit on kohta syytä laittaa maahan. Muista peittää hyvin katteella.

Näistä tämän vuoden sadosta otan ensivuoden sipuli-istukkaat. Valitsen isoja, jotta tulee isoja ensi vuonnakin. Lisäys on niin sanottua kasvullista, eli uusi valkosipuli saa samat geenit kuin istukassipulikin.