Pyhä basilika ja curry-yrtti messuhankintoina

sekä lisäksi ranskanrakuuna, joku minttu ja lakritsiyrtti

ranskanrakuuna

Messuilla oli siis aiheena Koti ja piha. Yllättävän vähän oli pihaan liittyviä näytteilleasettajia. Itse olin Satakunnan puutarhaseuran osastolla ja kerroin kasvualustasta, maasta, biohiilestä, kompostoinnista ja bokashoinnista. Pidin myös kaksi esitystä lavalla. Kaikki aiemmat luennot ovat olleet ilmoittautuneelle yleisölle, eli tämä tällainen avoin tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan. Luulin, että olisi jännittänyt enemmän. Esitysten aiheena oli No Dig-puutarhanhoitomenetelmä ja kateviljely ja kerrotut asiat perustuivat sekä tieteeseen että kokemukseen. Osaan asian niin hyvin, että siksi ei kai tarvinnut edes jännittää.

minttu

lakritsiyrtti

pyhä basilika

curry-yrtti

Messuhankintani olivat melko vähäiset. Ostin vain viittä yrttiä. Ranskanrakuunaa minulla on ollut aiemminkin, mutta en ollut varma viime talven vaikutuksesta, eli ostin varmuuden vuoksi. Lakritsiyrttikin on ollut aiemmin, mutta se ei ole talvehtinut koskaan, eli pitänyt ostaa aina uusi. Uusia tuttavuuksia ovat sen sijaan pyhä basilika ja curry-yrtti. Ohjeessa luki, että sitä voisi käyttää mausteena. Tällä hetkellä lehdet eivät kyllä maistu pätkän vertaa currylta, ehkä maku muodostuu vasta myöhemmin ulkoilmassa. Pyhä basilika oli jotenkin erilainen basilika, nyt vaan en muista mitä erilaista siinä on. Mintun lajikettakaan en muista, mutta siitä sanottiin, että sopii erityisesti teeksi. Mielestäni myytävissä yrteissä pitäisi olla aina nimilappu mukana. Kotona ei enää muista kaikkea tarkasti. Ranskan rakuunaahan ei pysty kylvämään siemenestä, vaan ainoastaan pistokaslisäys on mahdollista. Siemenestä voi kasvattaa venäläistä rakuunaa, mutta sen maku ei ole yhtä hyvä.

Tunnistatko ostamani mintun? Laita kommentteihin, jos tunnistat.

Sain ilmasipulin taimia

 Kadottamani sipuli palasi puutarhaani

Sain kauan sitten natoni mieheltä ilmasipuleita. Ne viihtyivät aurinkoisessa kukkapenkissäni vuosia ja niistä riitti jaettavaksi muillekin. Jossain vaiheessa kuitenkin havahduin, että ne olivat kadonneet penkistä. Nyt jälkeenpäin mietittynä syynä olivat ehkä fasaanit. Keväällä vihertävät varret ovat olleet todennäköisesti niiden mielestä herkkua.

Nyt sain Sunniemen pajutilalla punontapajuja ostaessani kyytiläiseksi myös ilmasipulin taimia puutarhuri Ari Viitaselta. Olen aiemmin osallistunut Seija Viitasen pajunpunonta-pikakurssille (yksi ilta) ja innostuin melko tavalla. Nyt päätettiin lasten kanssa tehdä pienet punonnat ja siksi piti käydä hankkimassa valmiiksi punontakelpoisiksi käsiteltyjä pajuja. Yritän saada itse valmiiksi leipäkorin. Laitan blogiini toki sitten kuvia, jos siitä tulee julkaisukelpoinen.

Liotetut pajut pitää pysyä märkinä, muuten ne kuivuvat takaisin ja katkeavat taivutettaessa. 

Valkosipulit itusipuleista talvehtineet hyvin

 Kasvihuoneen pohjan multa hyvää kasvualustaa

Olen monena vuotena laittanut syksyllä maahan jonkin verran valkosipulien itusipuleita. Menestyminen talven jälkeen on ollut huonoa. Viime syksynä vaihdoin kohopenkkeihin uutta multaa suuret määrät, kun kasvihuoneen pohjalla oli kahden vuoden mullat. Pohjahan muodostuu minulla palaneesta hevoskasta eli hevosenlanasta, kompostista ja kasvukerrokseen laitetusta mullasta. Ravinteita jää vielä kasvukauden jälkeenkin ja maa on hyvin multavaa. Tämä näyttää olleen hyvä ratkaisu. Itusipulit ovat ilmeisesti juurtuneet jo syksyllä ja tumma maa lämpesi keväällä nopeasti.

Yksikyntisiä syksyllä

Itusipuleista ei tule niin sanottuja normaaleja valkosipuleita, vaan ne jäävät yksikyntisiksi. Ne ovat hyviä ja syömäkelpoisia, mutta jos haluaa monikyntisiä, niitä pitää kasvattaa vielä toinen vuosi. Nämä itusipulit kasvavat nyt hyvin tiheässä, sillä sipuleita oli valtavan paljon ja toisaalta en uskonut niiden menestyvän näin hyvin. Pitää varmaan vähän miettiä, että olisiko näitä syytä harventaa kasvukaudella. Muutoin voi tulla aika ahdasta.

Vanhat kasvusäkit valkosipulipenkkiin

Aloin miettiä, että miten aiemmin toimin valkosipulieni kanssa ja muistin, että laitoin aina syksyllä tomaattien kasvusäkit valkosipulipenkkeihin. Tämä oli siis ennen kasvihuoneen rakentamista. Kasvusäkeissä on valtavan paljon lannoitteita ja osa tuntuu olevan ihan lähes sulamattomina vielä kasvukauden lopussa. Olin siis samalla tavalla lannoittanut vahvalla mullalla penkit. Sato oli aina tosi menestynyttä. Palstaviljelmien takia omaa kompostimultaakaan ei riittänyt enää kovin paljon kotipihaan, sillä palstalla tarvittiin sitä kipeämmin. Edelliskasvukaudella, kun aikataulusyistä jouduin luopumaan palstoista, riittää kompostia niin paljon, että olen jälleen omavarainen mullan suhteen. Saan varmaan valkosipulitkin taas kukoistamaan entiseen malliin.

Alakuvassa yksi valkosipulin kynsi. Ymmärrät varmaan, miksi näitä kasvatan. Makukin on aivan toisenlainen, kuin kaupasta ostetuissa. Omaan suuhuni ikävimpänä koen sellaisen pistävän metallisen maun. Itse kasvatetuissa sitä ei ole ja valkosipulin oma aromi on monivivahteisempi. En myöskään saa migreeniä itsekasvatetuista, vaikka tuontivalkosipuleista saan.

Biojäteastia sisällä hajuttomaksi

 Mihin laitan ja miten saan hajuttomaksi?

Monet keittiöt on rakennettu sellaisiksi, että biojätteen keräys ei ole ollut ajankohtaista ja mitenkään omassa mielessä. Niin on ollut meilläkin. Keittiön rakensivat edelliset asukkaat. Roskille on sinänsä tilava vetokaappi, mutta siellä on jo metalli-, muovi-, paperi- ja sekajäteämpärit. Biojäte ei mahdu ja muutenkin olisi epäkäytännöllistä laittaa biojätteitä pöytätasoa paljon matalammalla olevaan tasoon.

Itse rakentaen bioastialle vetohylly kaappiin

Olen ratkaissut ongelman poistamalla tiskipöydän alla olevasta kaapista yhden hyllyn ja kiinnittämällä tilalle mekanismin, joka on monella roskaämpärissä. En ole mikään rakennustaitaja, vaan todella poropeukalo, mutta niin vain onnistuin. Uskon, että onnistut siis sinäkin.

Pellettejä biojäteämpärin pohjalle

Biojätteistä kertyy usein nesteitä, ja mitä lämpimämpää, sitä nopeammin haju on kamala. Olen kokeillut monia eri vaihtoehtoja, kaikki sanomalehtisilpusta kananmunakennoihin. Mihinkään en ollut tyytyväinen. Nyt olen kohta kaksi vuotta käyttänyt puupellettejä pussin alla ämpärin pohjalla. Samoja pellettejä, joita voi polttaa tai käyttää eläinkuivikkeena. Ratkaisu on halpa ja riittoisa. Pellettejä ei tarvitse vaihtaa joka tyhjennyskerta, vasta sitten kun ovat turvonneet kosteudesta täyteen tai ovat likaantuneet liikaa.

Miten sinä kerään biojätteet sisällä?