5.1.2020

Omavarainen puutarhan maan parantaminen, miten se onnistuu?

Aurinko sen kertoi viikonloppuna, kevättä kohden olemme menossa


Seuraavan kasvukauden valmistelujen touhu täytti perheen päivän


Mikäpä sen tärkeämpää voisi olla kasvukautta ajatellen, kuin maan parantaminen. Se on muutenkin lähellä sydäntäni, ja tänä vuonna aihe on punaisena lankana tiiviimmin kuin aiemmin blogissani. Käyn hyvän maan ominaisuuksia pikku hiljaa läpi ja kerron, miten sitä voit omassa puutarhassasi huomioida. Yritän välttää liian raskaita kertapläjäyksiä, ettei tule ihan ähkyä lukiessa. Jonkin verran tulee tietenkin kertausta, jos olet seurannut blogiani jo aiemmin, mutta nyt kun asioita käydään läpi vähän rauhallisemmin, niin uskon kaikille tulevan jotain uutta ja helpotuksia omaan puutarhaan.


Kompostin hoitaminen ja seosaineen tynnyreihin täyttäminen


Syksyllä saimme onneksemme taas ihanilta naapureilta paljon oksia ja risuja haketusta varten. Hakettahan käytän todella monessa paikassa puutarhassani. Suurin jatkuva kulutus on kuitenkin kompostorin seosaineena, sillä teen itse kaiken tarvitsemani seosaineet. Harmiksemme vuosia palvellut suurin hakettimemme meni rikki, ja työt jäivät vähän kesken. Jäi myös osa tehty hake vielä säkkeihin odottamaan tynnyreihin siirtämistä, sillä tynnyreissä se pysyy kuivana ja on myös kätevää säilyttää aina yhtä käyttötynnyriä kompostorin vieressä. Tänään vihdoin tyhjensimme loput suursäkit, ja nyt on tynnyrit täynnänsä haketta.

Kompostoreja on käytössäni kaksi, kuten olen kertonutkin. Tänään tyhjensin muhimassa olevan suursäkkiin odottamaan kesän käyttöä ja täyttökompostorin käänsin muhimiskompostoriin. Ihan samanlaisia kompostoreita molemmat ovat, mutta tällainen kääntö tekee hyvää massalle ja auttaa tasalaatuisen kompostimullan valmistamisessa. Vaivatonta, sillä muuta kääntämistä kompostorit eivät tarvitse, kunhan on huolehtinut riittävästi seosaineesta säännöllisesti ja on levittänyt biojätepussien sisällöt kerroksittain. Kompostimassa kannattaa säilyttää säkeissä suojassa sateelta ja kevään lentäviltä rikkaruohonsiemeniltä. Myöskään ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan, kun sade ei piiskaa massaa.


Miksi tämä työ kannattaa tehdä?


On valtavan mielenkiintoista nähdä, miten paljon multaa syntyy lapsiperheen ja lähipiirin biojätteistä vuosittain. Tällä hetkellä minulla on 800 litran suursäkki täynnä viime kasvukauden jälkeen kompostissa syntynyttä uutta massaa. Siis ns. talvikauden aikana! Aika paljon siis. Kompostiin eivät riitä täytteeksi oman perheemme biojätteet, vaan saamme "avustusta" lähipiiristämme. Mietipä, mitä maksaisi sen ostaminen. Pitäisi ostaa paljon enemmän kaupan multaa, jotta saisi saman määrän orgaanista ainesta, sillä tässä ei ole lainkaan hiekkaa sekoitettuna. Myöskään ei-uusiutuvaksi määriteltyä turvetta ei tällöin tule käytetyksi mullan täyteaineena. Kompostimassa on myös ravinteikasta, sillä keittiöjätteen mukana niitä tulee melko paljon. Ravinteiden määrän olen todennut suurista sadoista, sillä vuosikausia kompostimulta oli ainoa ravinnelähde puutarhassani. Olen kyllä miettinyt massan ravinnearvojen mittauttamista joskus.





Nyt viljelykset ovat laajentuneet niin paljon, että multa ei riitä enää yksinomaan lannoitteeksi ja joudun käyttämään jonkin verran ostettua orgaanista luomulannoitetta, merileväkanankakkarakeita. Enää en nimittäin pysty vahvistamaan riittävästi kasvualustoja uudella kompostimullalla vuosittain, että se riittäisi ravinteiden antajaksi täysimääräisesti kaikkiin alueisiin. Vadelmat ja marjapensaat ovat nykyään joutuneet tottumaan ostolannoitteeseen.

Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa multaa. Maan pieneliöt rakastavat tällaista ainesta ja maa pysyy elävänä, mikä tarkoittaa tehokasta ravinteiden kiertoa. Maassa olevista muistakin aineksista kuin annetusta kompostista, vapautuu tällöin ravinteita. Lierojen määrä lisääntyy ja niiden kaivamat reiät pitävät maan happitilannetta kunnossa, ne kakkaavat ravinteikkaita papanoita ja muodostavat kestäviä maanmuruja, jotka eivät liejuunnu kovallakaan sateella.

Kerron näistä tutuista aiheista vähän tarkemmin vuoden kuluessa. Jos sinulla on jokin tietty asia, joka askarruttaa, niin laita kommenttikenttään kysymys tai lähetä se yksityisviestillä. Käyn kysymyksien aiheita sitten läpi.



Ja ruoka kasvaa sydämellä!


Tämä on osa yhteiskirjoitussarjaa ja alla kirjoitukset kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.
Kasvuvyöhyke 1 

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

14 kommenttia:

  1. Maan parannus ja kompostointi on kestosuosikkeja. Ja silti takkuilen tämän asian kanssa edelleen. Jännä nähdä keväällä millaista massaa onnistuin viime kesänä tekemään. Haketatko myös orapihlajaa? Sen suhteen olisin omavarainen... :D

    VastaaPoista
  2. Hei, Onko sinulla jokin tietty asia, mikä takkuilee? Voisimme miettiä yhdessä ratkaisua ongelmaasi. Kyllä, haketan ihan mitä tahansa, mutta en laita mitä tahansa minne tahansa. Orapihlajan hakkeessa käyttökelpoisuus riippuu hirmuisesti hakettajasta, millaista jaetta se tekee, miten murskaksi piikit jauhautuvat/musertuvat. Yleisesti voidaan sanoa, etä orapihlajan piikit ovat aivan hirvittävän pitkäikäisiä ja pysyvät haittaavan terävinä, jotkut sanoneet niitä "maatumattomiksi". No, kaikkihan kyllä maatuu joskus. En siis käytä sitä kompostin seosaineessa enkä katteena sellaisissa paikoissa, joissa kävellään tai koira voi loukata tassunsa. Sopivia paikkoja ovat pensaiden taukset, muun hakemassan alla suojassa tai yleensäkin sellainen alue, jossa ei kävellä, kuten jotkin perennapenkit.

    VastaaPoista
  3. Kasviainesten kierrättäminen kannattaa aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä. Koti-mittakaavassa kompostointi ja kateviljely ovat vaihtoehtoisia keinoja kierrätykseen, mutta luonnollisesti teollisuusmittakaavassa suurempi hyöty saadaan joskus ensin biokaasuttamalla ja sitten kompostoimalla vasta loppujae.

      Poista
  4. Hake on kyllä mahtava aine. Meillä ei ole haketinta mutta olen sitä kaivannut. Tosin polttopuista irtoaa sellaista moskaa jota on hyvä käyttää hakkeen tilalla. Välillä sitä turhaa mössöä saisi tulla enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on varmaan niin paljon materiaalia ja se on kaukana sähköpistokkeesta, että sellainen polttomoottorilla toimiva olisi loistava. Olen myös huomannut, että pilkkeiden teko tuottaa kaikenlaista röhnää, mutta ei tosiaankaan riittävästi tarpeisiin nähden. Olenkin joskus todennut, että olen täysin addiktoitunut haketukseen ja kompostointiin. Liian pitkä tauko tekee vieroitusoireita melkein.

      Poista
  5. Mikään ei ole niin kannattavaa kuin kompostointi ja haketus. Ostetut "mullat" on turhia ja yleensä pelkkää turvetta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. monesti olen miettinyt, että miten kallista puutarhurointia se onkaan, kun ostaa valmiita hakkeita sellaisessa pienessä pussissa. Iso jättisäkki, 800 l, menee ihan hujauksessa, kun oikeasti alkaa kattaa jotain aluetta. Kerros pitää olla runsas, ei mikään parisenttinen, ollakseen rikkoja tukahduttava.

      Poista
  6. Biojätettä toivoisin itseölekkin tuottuvan lisää mutta hyvin niukasti tuota tuntuu tulevan. Onneksi apuna on kanat, kanit ja vuohet jotka tekee lannoitetta pellolle. Meillä on tuommonen 900litran bioastia mutta täyteen tuo tolee tätä tahtia vasta viiden vuoden päästä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 900 litrainen olisi kyllä jo aika mahtava!!!! toisaalta, tärkeintä ei ole suuri määrä, vaan se, ettei tule hävikkiä keittiöstä ja että se biojäte, joka tulee, saadaan hoidettua asianmukaisesti kiertoon takaisin ravinteineen ja orgaanisine aineineen.

      Poista
  7. Itsekin aloin viime kesänä käyttämään haketta puutarhassa. Ehkä voisi itsekin seosainetta alkaa tekemään. Varmasti saisi parempaa kuin kaupasta ostetut mullat. https://www.metsahake.fi/haketus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakkeen käytössä on mielestäni hienoa myös se, että varsinkin taajama-alueen omakotiasujat välttyvät risujen kuskaukselta ja jätemaksuilta. Kaupan mullat vaihtelevat kovasti, mukana on myös korkealaatuisia, joita myös ammattiviljelijät käyttävät. Harrastajalle kuitenkin lisäkustannukset voivat olla jopa este niiden käytölle.

      Poista
  8. Maan parantaminen on niin mielenkiintoinen aihe ja jään innolla odottamaan tulevia postauksia!

    Tämä vuosi on itsellenikin ensimmäinen kun multaa (= jotain turveseosta..) ei tarvitse ostaa vaan pitäisi pärjätä omin avuin. Innostuin bokashoinnista viime vuonna ja se onkin ollut pääasiallinen keittiöjätteen kierrätysmuoto sen jälkeen. Myös valtava Biolanin kompostori löytyy mutta se on meidän tarpeisiimme aivan liian iso ja olisikin tarkoitus vaihtaa tilalle pienempi joka jo odottelee vajassa. Puutarhajätekompostikehikko-hässäkkä löytyy myös, mutta jäänee turhaksi kun kaiken "puutarhajätteen" voi jatkossa heittää kompostoriin. Vanhoja luomulannoitteita löytyy nurkista vielä purkin perällisiä, mutta toivon että muuten pärjätään vahvan bokashimullan ja bokashin suotonesteen avulla.

    Ihanaa alkanutta vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen vasta ihan vasta-alkaja Bokashissa, ei kai malttanut pilkkoa hedelmänkuoria yms. riittävästi, sillä itselläni ämpäri haisi. Olen onnekseni päässyt seuraamaan tuttuni Suvin bokashi-ämpäreitä ja voin sanoa, että kun homma on hanskassa, ei ole hajuakaan. Eli toivoa on, ja kannattaa jatkaa harjoittelua. Olisin kiinnostunut siitä sinun Biolonin suuresta kompostorista...

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla