Näytetään tekstit, joissa on tunniste luomu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luomu. Näytä kaikki tekstit

2.11.2024

Ravintoaineet tappiin omaan satoon!

 Vai saako kotitarveviljelijä myös vitamiinibuustauksen?



Omat porkkanat ja valkosipulit ovat suurta herkkua

Kaikki omien tomaattien kasvattajat kertovat, että omat tomaatit maistuvat tomaatille. Moni ei-puutarhuroija voi miettiä, että kunhan höpöttävät ja kehuvat tietenkin omaa toimintaansa. Olen kuullut monen kertovan muistoina lapsuusajoista, kun isä tai äiti kasvatti omia tomaatteja ja vielä aikuisenakin muistaa niiden herkullisuuden. Monestako ruuasta ihmiselle jää muistijälki, jonka muistaa vielä kymmenien vuosien päähän? Uskon, että ei ihan hirveän monesta. Jotta näin pysyvä muistijälki syntyy, siinä on varmaankin moneen eri aistiin liittyvä tuntemuksia, sillä tutkimusten mukaan muistin toimintaa vahvistaa, mitä useampaan aistiin se kohdistuu. Omassa tomaatissa yhdistyvät ainakin maku, suutuntuma, auringon lämpö, lämmin muisto lapsuudesta/isästä/äidistä, väri, muoto, koko. Ei siis ihme, että sen muistaa vielä aikuisenakin.

Ruuan vitamiinipitoisuuksia ja koostumuksia on tutkittu tietenkin vaikka kuinka paljon monissa eri tieteellisissä julkaisuissa. En ole ravintotieteilijä, enkä ole asiaan perehtynyt syvällisesti. Nyt tuli kuitenkin vastaan video, jossa tästä on asiaa ja laitan sen sinulle tähän ja tähän.  Videoissa käydään läpi tehotuotettujen raaka-aineiden koostumuksen muutosta vuosien saatossa, kerrotaan tomaatin jalostamisesta, opetetaan, mitä tarkoittaa siemenpussissa oleva maininta F1 tai Hybrid. Suosittelen katsomista ihan näiden teoriaosuuksienkin takia, vaikka et muuten olisikaan niin kiinnostunut vitamiineista ja muista.


Kerran omia valkosipuleita maistaneena ei muuta halua.


Ruuantuotannon hinnanmuodostus tuottajan ja jalostajan osalta vaikuttaa viljelytapaan eli juuri siihen, mistä yllä mainitussa videossa on kyse. Syy-seuraussuhteet ovat todella moninaiset ja viime kädessä kaikki riippuu viljan ja sadon maailmanmarkkinahintojen määräytymisestä, mekanismista ja hintatasosta. Paikallisen tuottajan tukeminen, oman ruuan kasvattaminen, lähiruoan arvostus ja kotimaisuuden tukeminen ovat kaikki sellaista, jota tavallinen kuluttaja voi tehdä. Samalla tulee tukeneeksi pienimuotoisempaa tuotantotapaa. Vaikka Suomessakin harjoitetaan monokulttuuria, eli yhden satokasvin tuotantoa laajoilla alueilla, on alueet silti pikkiriikkisiä verrattuna Yhdysvaltojen, Brasilian, Australian ja muiden suurtuottajien peltoihin, tuotantotapoihin, lannoitusmääriin ja torjunta-aineruiskutuksiin. Tuotettu ruoka on erilaista, tutkitustikin.



Magnoldia ja punajuuria. Ja tietenkin mittanauha.

5.1.2020

Omavarainen puutarhan maan parantaminen, miten se onnistuu?

Aurinko sen kertoi viikonloppuna, kevättä kohden olemme menossa


Seuraavan kasvukauden valmistelujen touhu täytti perheen päivän


Aurinko kertoi viikonloppuna sen, minkä jo arvasin: kevättä kohti mennään. Valo sai koko perheen liikkeelle, ja päivä kului seuraavan kasvukauden valmisteluissa. Maan parantaminen on minulle tärkeää joka vuosi, mutta tänä vuonna se kulkee blogissa erityisen vahvana punaisena lankana. Haluan käydä hyvän maan ominaisuuksia läpi rauhallisesti ja käytännönläheisesti, jotta jokainen voi soveltaa niitä omassa puutarhassaan ilman ähkyä.


Kompostin hoitaminen ja seosaineen tynnyreihin täyttäminen


Kompostin hoito oli viikonlopun päätehtävä. Syksyllä saimme naapureilta suuren määrän oksia ja risuja haketettavaksi, ja käytän haketta monessa kohtaa puutarhaa. Suurin kulutus on kuitenkin kompostorin seosaineena, sillä teen kaiken seosaineen itse. Kun vanha haketin hajosi, osa työstä jäi kesken ja hake odotti säkeissä. Nyt tynnyrit ovat taas täynnä, ja seosaine pysyy kuivana ja käyttövalmiina kompostorin vieressä.

Käytössäni on kaksi kompostoria. Tänään tyhjensin muhimassa olevan massan suursäkkiin odottamaan kesän käyttöä ja siirsin täyttökompostorin sisällön muhimiskompostoriin. Kääntö tekee hyvää massalle ja auttaa tasalaatuisen kompostimullan valmistumisessa. Kun seosaineesta huolehtii säännöllisesti ja biojätepussien sisällöt levittää kerroksittain, kompostorit eivät kaipaa muuta kääntämistä. Valmis massa kannattaa säilyttää säkeissä sateelta ja kevään rikkaruohonsiemeniltä suojassa, jotta ravinteet eivät huuhtoudu.

On aina yhtä kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon multaa syntyy yhden talvikauden aikana. Tällä hetkellä minulla on 800 litran suursäkki täynnä uutta kompostimassaa. Se ei synny pelkästään oman perheen biojätteistä, vaan saamme täydennystä lähipiiriltä. Jos saman määrän ostaisi kaupasta, pitäisi hankkia huomattavasti enemmän multaa, sillä kompostimassassa ei ole hiekkaa eikä turvetta. Se on puhdasta, ravinteikasta orgaanista ainesta, joka on vuosien ajan ollut puutarhani ainoa lannoite.

Miksi tämä työ kannattaa tehdä?






Viljelykset ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei kompostimulta enää yksin riitä ravinteiden lähteeksi, ja käytän jonkin verran ostettua orgaanista luomulannoitetta. Silti kompostimullan merkitys on valtava: se säästää rahaa, lisää maan pieneliöiden määrää ja pitää maan elävänä. Lierot tekevät työtään, parantavat maan rakennetta ja pitävät happitilanteen kunnossa.

Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa multaa. Maan pieneliöt rakastavat tällaista ainesta ja maa pysyy elävänä, mikä tarkoittaa tehokasta ravinteiden kiertoa. Maassa olevista muistakin aineksista kuin annetusta kompostista, vapautuu tällöin ravinteita. Lierojen määrä lisääntyy ja niiden kaivamat reiät pitävät maan happitilannetta kunnossa, ne kakkaavat ravinteikkaita papanoita ja muodostavat kestäviä maanmuruja, jotka eivät liejuunnu kovallakaan sateella.

Tulen palaamaan näihin aiheisiin pitkin vuotta. Jos jokin asia kompostoinnissa, maanparannuksessa tai puutarhanhoidossa mietityttää, jätä kysymys kommentteihin tai lähetä viesti — nostan aiheita esiin blogissa..




Ja ruoka kasvaa sydämellä!


Tämä on osa yhteiskirjoitussarjaa ja alla kirjoitukset kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.
Kasvuvyöhyke 1 

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

11.7.2019

Nurmikko on ravinnesyöppö ja kova kilpailija


Pihaan sijoitetut pavut pulassa


Kasvihuoneessa taimetetut pavut ovat olleet tiukassa paikassa pihassa tilapäiskasvualalla. 

Kevyesti muokattu nurmipohja on näyttänyt kyntensä ja pavut ovat olleet nujertumassa kisassa. Nykyajan pensaspavut ovat paljon heikompia kilpailijoita kuin peltoviljelyyn tarkoitettu Sampo-härkäpapu sekä Walesta ostettu rautakautinen härkäpapu ja victorian aikainen herne.

Avuksi olen laittanut Arvo-luomulannoitetta ja ruohosilppua, mutta ei ole auttanut. Nyt viimeisenä oljenkortena laitoin kompostikatteen.


Muutamassa taimessa on tummemmat lehdet.




Ihan nälkiintyneitä!




Ehkä nämä vielä vahvistuvat!




Rautakautinen härkäpapu on ihan kunnossa.




Sampo-härkäpapu on myös vahvana.




Victorian aikaiset herneet ovat kohtalaisia. Erona nykyajan herneisiin on huomattavan suuri määrä tartuntakärhöjä.




Kasvimaalla kasvavat pensaspavut ovat aivan eri kokoa ja näköä. Harvaan istutetut taimet ovat täyttäneet koko kasvualan ihan täyteen.





16.5.2019

Luonnon monimuotoisuuden ylläpito tarvitsee myös luomueläimiä

Aiemmissa tutkimuksissa on jo tullut näitä esille




* 3600 lintulajia maailman 10 000 linnusta on maatalousympäristön lajeja
* Euroopan linnuista 173 lajilla ensisijainen elinympäristö on maatalousmaa
* Suomessa 30% lajeista ylipäätään ovat maatalousmaahan liittyviä ja ne kattavat 7% maa-alasta


Nyt on tutkittu lisää, nimenomaan Suomessa ja huomattiin lintujen ja luomulihantuotannon välillä selkeä yhteys.

Kuten Helsingin Yliopistosta Iryna Herzon toteaa: "Much less meat is a must. But what we still consume should come from production that is most human for the animals and benefits nature." 


Lue hänen ja kollegoidensa uunituoreesta julkaisusta tarkemmin, miksi luomulihan tuotanto on niin tärkeää lintujen kannalta. Jotta luomulihaa voi tuottaa, tarvitaan sille myös syöjät.






3.1.2019

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.



Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.



* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.


There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.

25.10.2018

Aina voi kokeilla, usein kaikkein mielenkiintoisinta on kasvattaminen, ei niinkään itse sato

Keittiössä saattaa erilaiset ruoka-aineet osoittaa itämisen merkkejä. Itse aina innostun kokeilemaan, josko sitä voisi kasvattaa omassa puutarhassa. Tässä luomuinkiväärin kasvusto, joka sai alkunsa, kun luomuinkivääri alkoi kasvattaa vihreitä napakoita alkuja. Laitoin juuren multiin ja vähitellen sieltä sieltä nousi pintaan tällainen. 

Vuosi sitten syksyn pakkanen yllätti ja tämä paleltui. Mukava muisto on kuitenkin vielä valokuvien joukossa. Ehkä vielä joskus teen saman kokeilun uudelleen ja muistan siirtää ajoissa sisätiloihin ruukkuun.